Valion Biolaitos Nivalaan taajaman lähelle, missä ei ehkä ole laajentumismahdollisuutta?

 

Karjanlannan,ym muiden eloperäisten jätteiden sisältämän  fosforin ja muitten ravinteiden talteenotto  on maailmanlaajuinen,tutkijoiden ja alan toimijoiden suuren luokan kysymys.

Menetelmien kehittämisellä  on nyt jo kova kiire ja biolaitoksille ollaan varaamassa tontteja.

Tätä valtakunnallisestikin merkittävää biolaitosta jo perustetaan Nivalassa tontille ,jossa Biolaitokselle  ilmeisesti ei tule olemaan  laajentumismahdollisuutta ?
Miksi ei mennä suoraan paikkaan,missä ei tule heti naapurin rajat vastaan?
Vaihtoehtoja valitulle tontille on?

Nivalassa  ”sairastetaan” tänäkin päivänä ,miksi tänne ei aikoinaan saatu Pohjolan Maitoa,eikä Poutun teurastamoa?

Nyt  kuntaamme on  tulossa Biolaitos,jonka  merkitys laajentuessaan tulee olemaan huomattava?

Laajoille peltoalueillemme  hyvin mahtuvan ja luontaisestikin sinne sopivan,suurenkin  laitoksen rakennuspaikka on nivalaisten omalla päätöksellä  hylätty?

Rakennuspaikaksi onkin Nivalassa  valittu teollisuusalue,joka rajoittuu omakotiasutukseen,maantiehen,rautatiehen,sekä alueella jo oleviin teollisuuskiinteistöihin?

”Myös Kuikanrannan alue on yleiskaavassa maatalouden suuryksikköjen alue,sekä maisemallisesti arvokas peltoalue.Bioenergialaitos ei ole tällainen maatalouden suuryksikkö,vaikka käyttääkin raaka-aineenaan karjataloudessa tuotettua lietelantaa…” Näin Nivalan Kaupunginhallitus tiedotteissaan?

 

Peltomaiseman keskellä olevat tuotantorakennukset saisivat nopeasti metsää ympärilleen.

Nivalaan suunnitellun Bioenergialaitoksen sijoituspaikaksi valikoitui yleiskaavaan merkitty teollisuusalue asemanseudun pohjoisosalla.

Radan pohjoispuolella oleville pelloille on tullut uusia teollisuushalleja..Metsänreunassa on taajaa omakotiasutusta.Kovin suuria laajentumismahdollisuuksia  ei Biolaitokselle  taitaisi Asemanseudun tontti tarjota?..LISÄÄ KUVIA  ASEMANSEUDULTA  ARTIKKELIN LOPPOSASSA. KUVAT OTETTU VILJAVARASTON TORNISTA 12.4.2018

 

Metsäiset saarekkeet peltojen keskellä  ovat usein kalliopohjaisia,kivikkoisia maita,joita ei raivattu pelloiksi. Kovapohjaiset  metsiköt  olisivat hyviä rakennuspaikkoja  Biolaitokselle?

Lietelanta on tulevan laitoksen pääasiallinen raaka-aine,mutta sen ajaminen asutuskeskuksen lähelle rakennettavaan laitokseen  kummastuttaa?

Johtaja Juha Nousiainen Valiolta selvittää Ryskypäivät lehdelle 21.3.2018 antamassaan haastattelussa:

”Malisjoen virtaamaan suhteutettuna sinne johdettavan veden määrä on varsin vähäinen.Tarkoitus on,että  jokeen  johdettava vesi olisi joen nykyistä vettä puhtaampaa.Tähän on varsin helppo uskoa,sillä Malisjoen tila tällä hetkellä ei ole välttämättä maamme kirkkainta ykköskastia. Viranomaiskielellä Malisjoki on ekologiselta tilaltaan luokiteltu tyydyttäväksi ” .

Malisjoki on kuitenkin Nivalan taajaman halki virtaava joki,jonka rannoilla ja välittömässä läheisyydessä on mm Terveyskeskus,vanhainkodit,puistoja,kävelypolkuja,leikkikenttiä,hotelli-ravintola,useita ruokakauppoja.

Jokirannat on rakennettu täyteen kaupunkilaisten asuntoja.

Valion johtajan  mielestä jokiveden  laatu paranee,sinne suoraan laskettavien suotovesien  ansiosta?

Tietenkin biolaitoksen suotovedet voivat olla  puhtaampia,kuin laitokseen ajettu pelkkä lietelanta ?

Ei  tulisi olemaan Suomenkaan  oloissa poikkeuksellista : Jätteiden puhdistuslaitoksissa  tulee joskus  häiriöitä ja jokiin menee muutakin,kuin puhdasta suotovettä ?

Jätevesiä on vahingossa laskettu jopa juomavesiverkoistoihinkin?

Biolaitokselle valittu tontti on lähellä  jokea ,johon karjanlannan puhtaat suotovedet  valutetaaan.

Malisjoen ylittävälle rautatiesillalle avautuu maisema Jyrkänlammille.Ensimmäinen iso kauppa on joen rannassa? Viime vuosisadalla on kerran jokiuoman tukkinut  suuret jääpadot ! Malisjoen tulvavedet levisivät kylän halki Jyrkänlammista suoraan Pidisjärveen,
Malisjoki jatkaa matkaansa kohti Pidisjärveä,ohittaen kuvassa näkyvän maantiesillan jälkeen mm  hotelli-ravintolan,.Nivalan keskusta on  joen rannoille kehittynyt.Liki puolet kaupungin asujamistosta on keskustan alueella.
Viljelymaisemassa risteilevät avo-ojat,suuret kanavat olisivat turvallisempia suotovesien valutuspaikkoja,kuin Nivalan taajamassa virtaava Malisjoki ? Kilometrien matkalla  Kalajokeen,ovat ojissa virtaavat ravinteet  joutuneet pajujen ja ruohojen ravinnoksi..Suoto-ojia ei saisikaan raivata niistä puhtaaksi.
Kiekon aavan läpivirtaava Pahaoja on alunperin luonnonoja,joka saa lähtönsä rautatien pohjoispuolella olevilta soilta..Pahaojan kautta tulee hiekkaa Kalajoen rantaan.Hiekka on peräisin  Rautojan perän hiekkaisilta mailta.Onnelan perän talojen  peltoja oli  Koivikossa ,jotka olivat tämän ojan varrella olevia hiekkapeltoja.
Puuston suojaan peittyvä Jätevesipuhdistamo sopii hyvin Kuoppatien kulttuurimaisemaan..
Kiekon aavalle asutettiin monta Karjalasta Nivalaan tullutta siirtolaisperhettä.Tämän metsäpuskan suojassa on Soanlahdelta muuttaneen  perheen koti.Evakkoperheen uuden kodin rakentamisen aikoihin Kiekon tien varressa ei kasvanut pihapuita..

Tuhansien hehtaarien peltomaisemiin  mahtuisi uusi laitos ja rakennuspaikkoja sillekkin  löytyisi riittävän etäälle, lakeudella olevista asuinpihoista?

KUVIA ASEMANSEUDUN TEOLLISUUSALUEELTA:

Radan pohjoispuolella oleville pelloille on tullut uusia halleja..Metsänreunassa on taajaa omakotiasutusta…

 

Harjuripoika

 

 

 

Nivalan kaupunginhallituksen 28.3.2018 eri lehtiin antaman vastineen johdosta

 

Kuntalaisaloitteeseen Nivalan Kaupunginhallituksen Nivala-lehdessä 28.3. 2018  antaman vastineen johdosta:

”Kuntalaisaloite ei anna aihetta vaihtaa Biolaitoksen paikkaa.Teollisuusalueen  Asemanseudun Pohjois osan asemakaavaehdotuksesta ei  esitetty muutoksia?”

Biolaitoksen myöhemmin mahdollisesti ilmenevät haitat ovat kuitenkin vielä vältettävissä,etsimällä laitokselle ympäristöystävällisempi  rakennuspaikka?

Me allekirjoittaneet olemme  sitä mieltä,että Malisjoen  ”veden laadun parantamiseksi” jokeen   ei saa laskea  lietelannasta puhdistettuja syöttövesiä?

Kaupungin hallitus perustelee päätettyä sijoituspaikkaa mm VIREÄ MALISJOKI  hankkeeseen liittyvänä rakentamisena?

Yksi  vahinko  lietelantaa käsiteltäessä,voi pilata  Nivalan keskustan halkovan , pienen  Malisjoen veden  laadun pitkäksi ajaksi ?

Kaupunginhallitus on hakenut  valitsemansa sijoituspaikan tueksi lausunnot noin kymmeneltä eri viranomaistaholta.

Lausuntojen sisällöstä huolimatta on kuitenkin  alueen asukkaillakin  oikeus esittää omia näkemyksiään sijoituspaikasta:

Liikenneministeriöllä ei tietenkään ole mitään huomauttamista rautatien ylikulkusillan ylittävästä lietelannanajosta.Tien käyttö   on kaikille sallittua.

Millä perusteilla eri viranomaiset hyväksyivät lietelannankäsittelylaitoksen paikaksi Asemanseudun alueen,ei ole  tiedossamme?

Suurten lietelantamäärien  siirtäminen rakennettavalle  puhdistamolle , asutun  alueen keskelle.tai sen välittömään läheisyyteen, ihmetyttää meitä allekirjoittaneita?

Edullista   olisi siirtää navettojen läheisyyteen rakennetusta laitoksesta mahdollisesti saatava lämpökin  putkia pitkin keskustaan päin.

Lähemmäksi navettoja olevalle laitokselle lietelantaa liikkuisi myös putkistoilla .

Biolaitos,Asemanseudulle rakennettuna,toimisi vain maantiekuljetuksien varassa.

Karstulan keskusta lämpiää Honkarakenteen  tuottamalla puujätteellä.Matkaa  Humpin kylältä on Karstulaan noin 10 kilometriä.

On halvempi siirtää lämpöä  noin 10 kilometriä pitkällä putkella rakennuksiin,kuin ajaa rekkalasteittain haketta sahalta kylän lähelle kaukolämpölaitokseen.

Kauempana Nivalan  taajamasta löytyy hyviä ,navettojen lähellä sijaitsevia maa-alueita,joihin Biolaitos soveltuu myös maisemallisesti.

Tuhansien hehtaareitten kulttuurimaisemaan kuuluu  viljelymaiseman  lisäksi myös metsäsaarekkeita.Biolaitoksen  ympärillä voidaan kasvattaa puustoa,kuten nykyisen Jätevesilaitoksenkin ympärille on tehty.

Tulvavaaraa ei Kalajoen läheisyydessä   ole,eikä myöskään oma-kotiasutusta,jolle tulvat,tai Biolaitos voisivat aiheuttaa haittaa?

Biolaitokselle ei varmaankaan olla rakentamassa niin matalia avosäiliöitä,joiden  lietteet  voisivat sekoittua tulvavesiin joen  säännöstelypumppujen pysähtyessä?

BIOLAITOS ON MIELESTÄMME EHDOTTOMASTI  SAATAVA NIVALAAN.

Valion rakentama laitos on nimenomaan maatalouden suuryksikkö,joka käyttää raaka-aineena karjanlantaa.

Lietelantaa jalostava Biolaitos sopii maisemallisesti ja ympäristöystävällisesti,sekä  tuotantotaloudellisesti viljelymaisemaan, lähelle suuria navettoja.

Nivalan kaava-alueen rakennusmaan käyttö on ollut suunnitelmallista.Saamme  nauttia,Suomen oloissa  poikkeuksellisen  asumisviihtyisästä taajamasta,jossa  teollisuuslaitokset ja tuotantorakennukset ovat pääosin omilla alueillaan,erillään muusta asutuksesta.

 

Nivalassa 3.4.2018

JOUKKO KUNTALAISIA

Valion lietelannan käsittelylaitosko lähelle asutusta Nivalaan?

 

Nivalan navettojen lietelannan talteenotossa siirrytään uusiin,ympäristöllemmekin hyviin hankkeisiin.

Uusi jättilantala,onkin suurempi,kuin mitä on mihinkään tehty.

Lantalan ja navetoiden välille  on alkamassa vähän isompi sonnanajo,mihin mekin ,-50 luvun pojankossit pääsimme  joka kevättalvi, hevosajureiksi ja talikkomiehiksi.

Lietelannan ajosuunta kääntyisi  navetoilta,pelloilta asutuskeskukseen päin?

Kalustot ja lietelannan käsittelymenetelmät   kehittyvät jatkuvasti,mutta huolta ja pelkoa  asukkailla silti  on:

Vahinkoja sattuu puhtaan juomavedenkin jakelussa,jätevesipuhdistamoissa tapahtuu usein häiriöitä.

Ollaanko Valiossa  täysin  vakuuttuneita,että asutuskeskuksen viereen rakennetussa laitoksessa hallitaan homma  100%:sti , aiheuttamatta koskaan  haittaa,tai vahinkoja ympäristölle ?

IMAGO JA ARVOT OVAT YRITYKSILLE,VALIOLLEKKIN  YKKÖSASIA?

Lietelantalaitoksen suunnittelu   asutuksen ja rakennetun ympäristön  läheisyyteen, on   huono  imago- ja arvovalinta Valiolle.

Nivalan rakennuskaava-alueella on rakennusmaankäyttö tähän asti ollut harkittua ja suunnitelmallista.Teollisuusrakennukset on ohjattu erilleen asuinalueista,joten asukkaiden asumisviihtyvys on voitu turvata.Kuntalaisten kiinteistöjen arvoa ei ole heikennetty sijoittamalla   teolllisuutta asuntojen läheisyyteeen.

Onkohan jättilantalan sijoituspaikkaa valittaessa huomiotu mm ,millä polttoainekustanuksilla rahdataan   miljoonat  sontakuutiot  Tiilimaan ylikäytävän toiselle puolelle?

Suurilla lietekuormilla on liikenneympyrässä  väistettävä risteävää liikennettä ja sen jälkeen vasta  voi moottorin kierroksia lisäämällä nousta  ylikäytävän päälle.

Heti myötämäkeen raskaalla lastilla jarrutetaan,ennen  purkupaikalle  johtavan tien risteystä….Ylimääräistä naftaa palaa tuon ylikulkusillan takia,sekin  kannattais ottaa laskelmissa huomioon?

On varmaan jo tiedossa,paljonko enemmän  lietteen ajoa tulee rautatien Eteläpuolelta,useitten  suurten navettojen lietesäiliöistä?

Talonpoikainen  rakentaminen osasi huomioida asuinympäristön turvallisuuden : Tulipalovaarankin  takia riihet rakennettiin kauas asuinpihoista.

Monet muistavat Heikkilän risteyksessä olleen suuren Puimalan ,joka purettiin Kokkola-Kajaani tien alta.

Puimalan yhteydessä oli raamisaha. Puimala oli tehty lähelle viljapeltoja,metsät olivat silloinkin  kaukana.

Matti Kivijuuren tallettamassa valokuvassa Puimala ja vanhat riihet näkyvät taustalla.

Nivalan kirkonkylän vanhat riihet ja elosuojat olivat usein  kauempana muista talousrakennuksista ja asunnoista.

Paloturvallisuuttakin oli ajateltu ; riihet saattoivat syttyä palamaan..

Alla olevassa  -60 luvun  M.Kivijuuren valokuvassa voidaan havaita: Talonpoikaisen rakentajan,aikansa tuotanolaitosten sijoittelua:

Vasemmalla puimala,joka oli uusin rakennus.Kaksi piippuinen rakennus on viljankuivaamo,sen jälkeen vilja-aitta ja kaksi latoa.Oikeanpuoleisen,pitkän lautarakennuksen takana on vanha riihi,.Rakennukset olivat usein kaukana asuinrakennuksista.Ainoastaan navetat ja tallit rakennettiin lähelle eläinten hoidon  takia.

Talvinen kuva Korpihaan tielle..
Vasikkahaan vasemmassa laidassa on Puimalan nurkka.Puimala purettiin Kokkola-Kajaanitien takia..
Viljankuivaamo oli Korpihaan tien suussa..Stenroothin ja Mattilan Martin rekat toivat apulankuormat kuivaamon luo ja siitä ne ajettiin hanikileillä Korpihaalle ja Kiekolle ,samalla ,kuin tuotiin heinäkuormia palatessa navettaan.
Oikeassa reunassa näkyy Nivalan kirkon kellotapuli.
Musta rakennus on Heikkilän Puimala,joka purettiin -60 luvun aluussa,kun Kokkola Kajaani tie rakennettiin Nivalan kirkonkylän ohi.Savupiippu on tiilitehtaan piippu,joka on ollut lähellä Metro Tukkua,Kivisaarella.
Osuuskaupan Viljavaraston valkoista siiloa ei ole vielä tehty..
Rukiinleikkuu ja kuhilaalle laitto, oli kovaa työtä.Kuvassa näkyy myös viikate,maassa pystyssä ja juomatonkka!

Veikko Kallio päätti loppuvuonna 1966 ,siirtää tuon raamisahan  Heikkilän metsien keskelle.

Pöhölölässä ,Sarjankylän takana oli valmis ,kovapohjainen   kenttä, vanhan tervahaudan paikan vieressä,samoin pirtti työmiehille  ja tallit hevosille.

Nivalan keskustan rakentaminen oli alkanut  ja tarvittiin lankkua ja lautaa,mm Kiviahteen Lauri rakensi liiketaloja,jotka ovat vieläkin olemassa Nivalan katukuvassa.

Pöhölään rakennetulle, yhden raamin sahalaitokselle tukit ajettiin hevosilla ,suoraan sahureitten eteen.

Raamin siirto   Haapaveden puolelle tulevalle sahan paikalle, oli oma operaationsa.

Raamin peruskiveen oli valettu kiinni, yli metrin pituisilla pulteilla valurautainen raamin jalusta,jota ei voitu särkemättä irroittaa siirtoa varten.Peruskivi saatiinkin ehjänä  traktorin lavalle  matka ylikulkusillan kautta Sarjankylän tielle alkoi.

Kuvat Matti Kivijuuren valokuvista:

Raamin jalusta on saatu lavalle.vasemmlla Kullervo Pihlajamaa.Oikealla  Yrjö Hautala (Hautaslon _).Harjuripoika lavalla.

Kivi on kooltaan noin 140x150x130 cm.Plajonkohan betonikuutio painaa?

Kullervo-serkku  nosti  Hydro Master kaivurilla  peruskiven ylös. Super Majorin vetämällä  peräkärryllä,iso betonimöykky lavalla noustiin ylikulkusillalle.Kullervoakin nousu pelotti.Vauhtia pystyi ottamaan ennen ylikulkusiltaa.Nykyistä liikenneympyrää ei tietenkään tuolloin ollut edes suunnitteilla.

Ylikulkusillan jälkeen ei Kullervo uskaltanut jarruihin koskea,vaan turvahytittömän traktorin piti antaa mennä mäkeä alas omalla painollaan ja toivoa,että  monta  tonnia painava möykky pysyy lavalla.

Raami koottiin uudelle paikalle  pystyyn, ehjän valurautaisen jalustan päälle ja se toimi.

Raamisaha oli katettu.sahurina Antti Heiska,Viirelän Antti,joka kuvassa oikeanpuoleinen mies.

Vasempana seisova mies tuntematon.Kuka tunnistaa?

Alemmassa kuvassa Viirelän miehet turnipsin nostossa..Talven hakkuuhommat eivät ole vielä alkaneet..

Suometsien kuivatuksen jälkeen  nuot sydänmaat kasvoivat pikkutukkia.

Veikko Kallion idea oli: Ajetaan  hevosvoimin  tukit suoraan kannolta sahalle.

Valmista lautaa ja lankkua sahalta kuormattiin autojen ja traktoreitten lavoille vietäväksi Nivalankin rakentajille.

Logistiikka sanaa ei tunnettu -60 luvulla. Hevos- ja miesvoimia osattiin  käyttää taloudellisesti.

 

Kannattaako  vielä  harkita tätäkin:Onko muita vaihtoehtoja,kuin  lannanjalostuslaitoksen laskettava purkuvetensä Malisjokeen?

  1. Kivijuuren valokuvista löytyy useita kuvia Nivalan keskustan halki virtaavasta Malisjoesta.Vuoden 1957 kuvassakin joki on Jaakolan sillan edessä pohjaan asti kuiva.Kivien välistä me pojankossit poimittiin käsin  ”partakaloja”.

    Rysän kiinnityspuita Malisjoessa näkyy tämän kuvan vasemmassa reunassa

Nykyiset pohjapadot keräävät  kuivina kausina jokivettä,mutta se on silloinkin   kuivan kesän seisovaa vettä.

Meijerin rantaa ennen kävelysiltoja.Meijerin laajentuessa ,tarvittiin sen jäteveslle asianmukainen käsittely;Rakennettiin uusi jätevesipuhdistamo Kuoppatien varteen,lähelle Kalajoen rantaa.Malisjoen veden laatu on uuden puhdistamon ja monien muiden suojelutoimenpiteitten ansiosta parantunut.. (kuva M.Kivijuuri)

Matti Kivijuuren kuvia löytyy lisää,klikkaamalla tästä!

Kuvia on useassa osassa,joten avaa  tästä vuoronnperään ne kaikki..

1950- ja 1960-luvuilta

1970- ja 1980-luvuilta

1990-luvulta

Harjureita ja työmiehiä

Nivalan kirkonkylältä

Pelloilta ja navetalta

 

Harjuripoika