PPO Sijoitusyhtiö ei tule olemaan hyvä sijoitus osuuskunnan jäsenille…

Ehkä se on hyvä ajatus yhtiön hallinnossa mukana oleville päättäjille, konsulteille, asianajajille, kaikille niille, jotka voivat laskuttaa palkkioita, bonuksia, provisioita, jne?

Sen vuoksi: keskustelu Osuuskunta PPO:n hallinnon ja sitä vastassa olevan opposition välillä jatkuu…

Hallintoneuvoston jäsen Markus Ahokangas on loukkaantunut henkilökohtaisesti ja nimittää meitä, kanssaan eri mieltä olevia opposition henkilöitä tappelijoiksi? Kuitenkin viime osuuskuntakokoukselle kaikki hallinnon tekemät esitykset menivät äänestyksessä opposition äänillä nurin?

Osuuskunnan hallinnossa olevasta liiketoiminta- ja sijoitusosaamisesta antaa hyvän kuvan Osuuskunta PPO:n tytäryhtiönsä kautta 56,76 %:sti omistaman ja hallinnoiman Datame Oy konsernin talousluvut: Tilikaudella 2012 ko. konserni tuotti 7 milj. €:n liikevaihdolla 8 milj. €:n tappiot. Tuon liikevaihdon tekemiseen ko. konserni lisäsi velkaansa n. 17 miljoonasta n. 25 miljoonaan euroon.

Datame Oy -konsernin johto käytti kahden vuoden aikana pelkästään konsernin hallintoon n. 1,7 milj. €.

Rahaa on kulutettu sumeilematta konsernin tappiolliseen toimintaan, millä ei ole ”tuettu, eikä kasvatettu aluetaloutta edistävää tuotantoa, työpaikkoja, hyvinvointia”, jne.

Tästä huolimatta PPO:n hallinnossa ollaan nyt suuresti huolissaan aluetaloudesta?

Nyt Osuuskunnassa sen johdon toimesta harjoitellaan alueellemme suunnattua sijoitustoimintaa ja tarjotaan osuuskunnan jäsenille mahdollisuutta tehdä kauppaa omistamillaan osuuksilla?

Toimitusjohtaja Peltomaa lupaa kauniisti, että isovanhemmatkin voisivat nyt halutessaan lahjoittaa osuuksia lapsenlapsilleen vaikka ilmaiseksi.

Pari vuotta sitten hallinnon taholta oltiin syvästi huolissaan, että jäsenille voi osuuksien johdosta tulla veroseuraamuksia?

Johtuiko osuuskunnan hallinnon holtiton rahankäyttö siitäkin, että se sai itsekin ottaa reilusti velkaa, koska luottojen saatavuus ei ole ollut Suomessa enää ongelma?

OP-ryhmän pääjohtaja Reijo Karhinen sanoo yritysluottojen kasvaneen Suomessa vuosien 2008-2014 aikana 23 %. Samassa ajassa investoinnit ovat vähentyneet maassamme 19 %. Karhisen mukaan valtaosa OP-ryhmälle jätetyistä yritysluottohakemuksista hyväksytään. Hän mainitsee koko Euroopassa kisattavan hyvistä yritysasiakkaista, joille suorastaan työnnetään rahaa ja hyvin alhaisella korkomarginaalilla. ”Suomessa ei ole ollut koskaan aiemmin näin paljon rahaa tarjolla.” Näin siis OP:n pääjohtaja Reijo Karhinen MT lehdelle 6.3 2015.

PPO:n johto on esitellyt meille lehdistössä edellisen tilikauden hyviä liikevoittolukuja. Niitä voittoja ei ole syntynyt, enkä usko koskaan syntyvänkään sijoittelemalla osuuskunnan varoja akkunateollisuuteen, eikä minkäänlaiseen muuhunkaan yritystoimintaan.

Näissä sijoitusharjoituksissa osuuskunnan riskit ovat todella suuret, koska hyvät yritykset eivät maksa lainaamastaan rahasta niin suuria korkoja, että PPO Sijoitus voisi yhtiönäkään edes menestyä.

Reijo Karhisen mukaan yritykset ovat käyttäneet lainaamansa rahaa runsaasti muuhun kuin investointeihin? Olemme saaneet aivan tarpeeksemme kuulla ja nähdä, kuinka raha- ja finanssimaailmassa, suuryhtiöissä, jne. jaetaan johdolle, konsulteille, asianajajille,sekä myös hallinnon luottamusmiehille palkkioita, bonuksia ja korvauksia em. Datame Oy -konsernin tapaan työstä, jota he itse pitävät siitäkin huolimatta korvaamattoman arvokkaana tavalla, mikä ei ole tavallisen ihmisen käsitettävissä.

Osuuskunta PPO:n tilikertomuksia tutkiva, osuuskunnan johtoa vastassa oleva oppositio on oikeassa siinä, että osuuskunta on lopettava ja sen varat jaettava osuuskunnan jäsenille.

PPO:n nykyistäkään hallintoa ei pidä päästää jakamaan rahojamme itselleen, eikä muihin yrityksiin.

Opposition kanta on aivan oikea ja minä kannatan sitä.

 

Harjuripoika

Nivalan yhteiskoulussa, maaliskuussa 1965..

Toisin kuin nyt v. 2015 tänä sunnuntaina, koulujen hiihtolomien loppuessa, oli sunnuntaina 7.3. v. 1965 26 astetta pakkasta näillä Nivalan lakeuksilla.

Tänään 8.3.2015 sunnuntaina on lämpöasteita 3,5 astetta, vesi lentää maanteillä autojen rattaista. Hyvin silti tänäänkin aamupäivällä luisti Hiitolan ladulla suksi, vaikka vettä tihuuttti..

Tuona maaliskuun sunnuntaina, 50 vuotta sitten oli serkku Tellervon häät Sahanperällä, Jokirannassa. Terveiset vaan teille sinne Euraan, hyvin on liittonne kestänyt nämä vuosikymmenet!

Maanantaina 8.3.1965 alkaa koulu. Mutta kun kuulolaite on rikki, on se hyvä syy poistua luokasta ja mennä kotiin.

Luokanvalvoja, maisteri Hanna Kujala, poissalovihkoa tutkittuaan, hetken mietittyään totesi, että poissolon syy on pätevä. Itsensä, lähes yksinhuoltajana toimivan koululaisen oma allekirjoitus riitti huoltajan paikalle nimen allekirjoitukseksi.

Koulusta Kuuselaan mennessä on poikettu Osuuskassaan ja Sosiaalitoimistoon.

Huomenna 9.3. on Ouluun lähtö OYS:iin, lääkärin tarkastukseen ja noutamaan uutta kuulolaitetta, joka  sieltä on luvattu.

Kuitenkin kävi niin, että uutta kuulolaitetta ei annettu, vaan luvattiin korva leikata heti, kun koulu loppuu.. Mutta lääkkeitä  siellä määrättiin ja tarkistuskäynnille Ouluun kahden viikon välein.

11.3.1965 on nuorimies ostanut ensimmäisen parranajokoneensa, jonka hinta on kalenterin mukaan ollut 45 markkaa.

Lumipyryisen päivän ohjelmaan on kuulunut koulun hiihtokilpailut ja illalla on oltu Seuralla, mikä tarkoittaa Nuorisoseuraa..

Apteekista haetut korvalääkkeet ovat maksaneet 26 markkaa.

Apteekki oli tuolloin,kuten oli ollut jo vuosikymmenet Jaakolan mutkassa, Sillankorvaa vastaapäätä, lähellä Heikkilää. Apteekkari Lyyli Salmisella oli kissoja,jotka keväisin olivat usein hukasssa. Nivala-lehdessä oli ilmoitus kadonneesta apteekkarin kissasta, jonka löytäjälle luvattiin hyvä löytöpalkkion. Kissojahan kylillä riitti ja moni niitä vei apteekkiin, mutta ei saanut jokaisesta kiinniottamastaan kulukukissasta luvattua löytöpalkkioita?

Lauantaisin ei -60 luvulla laiskoteltu, vaan lapset olivat koulussa ja aikuiset kävi töissään.

Lauantaina on ollut saksan koe. Saksan opettajamme oli Anna-Maija Nisula, jonka kaikki me hyvin muistamme tehokkaana saksan maikkana.

Harjuripoika on saanut iltapäivällä velimieheltään vastuullisen tehtävän, ottaa Kuuselan navetasta emakko kuljetushäkkiin ja viedä se Fergulla Heikkilän karjulle astutettavaksi.

Heikkilän sikala oli sen pitkän navetan eteläpäädyssä, toisessa päässä, pihan puolella olivat lehmät.

Karjakeittiön päädyssä oli tuulimoottori, joka nosti Malisjoesta vettä suureen navettaan.

Tuon Kyösti Kallion nuorena miehenä rakentaman navetan tuulen voimalla pyörivä siipipyörä oli se maamerkki, josta siihen aikaan jokainen syrjäkylältäkin tuleva tiesi ja näki, missä Heikkilä on.

14.3. on erikoiset  merkinnät Maatalouskalenterissa 1965: Meijeri on pysähdyksissä. Syytä ei ole meijerin seisokkiin laitettu, mutta tuskin siellä lakkoiltiin?

Toinen merkintä on, että velipoika Niilo on tuurannut Knuutin Paavoa meijerireissulla: Paavolla oli meijeriajossa vuoronperään kaksi hevosta, mustaharjainen, ravikilpailussakin hyvin pärjännyt ruuna Armon Poika ja se tamma, jonka emä oli Paavon veljen, Erkin omistama hullunkovakävelyinen tamma.

Julun Tuomo kertoi minulle sen tamman nimenkin hiljakkoin, mutta nyt se jo unohtui.

Varmaan Niilo on ottanut Armon Pojan meijerikärryn eteen?

Paavon tamma oli vielä hullumpi kävelijä, se meni kävelyä kovempaa kuin huonommat ravia.

Pajarannan kohdalla, Knuutinkujan viimeisillä maitolavoilla ei voinut enää pysähtyä, vaan tonkat piti saaja vauhdissa lavalle. Tamman liikkeelle lähdöt oli niin äkäisiä, että aisantampit tahtoi katkeilla.

Maaliskuun kolmas viikko koulussa on mennyt kokeineen, joita on ollut melkein joka päivä. Säitten puolesta viikko on ollut sateinen ja kolea.

Kuka muistaa sen seuraavan talven 1966, niin se onkin säitten puolesta ollut kovaa pakkasta, paksuja hankia, mutta ne olivat kuukausikaupalla kantavia.

Tammikuussa silloin satoi puhdasta vettä ja paksut hanget jäätyivät traktorilla ja autoilla ajettaviksi.

 

Loppuviikolla on saatu vapaatunteja koulusta, kun opettajia on ollut sairaana.

Vilho Airaksinen, filosofian maisteri, oli yksi  niistä monista  opettajistamme, jonka  oppitunteja olisi kannattanut tarkkaavaisemmin  minunkin kuunnella. Airaksisessa on jotain erikoisesti mieleen jäänyt ja sympaattisuutta..

21.3. ollaan yhdessä Harjun Juhanin kanssa viety Nuorisoseuran onnittelut Tuiskulan 40-vuotisjuhlaan ja Urheiluseuran uuden toimitalon vihkiäisiin. Nykyisin Tuiskula poteee käytön puutetta, nykynuoriso ei tyydy moisiin urheilutiloihin, eikä tanssi- ja diskotoiminta tuo tuloja..

Viikko on päättynyt lauantaina Onnelan miesten mukana jäitten nostokökkään.

Piikillä, paikalla, missä Pahaoja laskee Kalajokeen, sahattiin jokijäätä isoiksi paloiksi, jotka vejätettiin hevosella avannosta ylös. Jäät ajettiin Metsänhoitoyhdistyksen kellariin, jossa säilytettiin kevätistutukseen tulevat puuntaimet.

Metsänhoitoyhdistyksen neuvojana oli tuolloin myös metsäteknikko Kalevi Huhtala. Talo, missä Huhtalat asuivat, taisi olla kylmä, koska sinne piti usein mennä pilkkomaan halkoja.

Kalevi maksoi reilusti Harjuripojalle halon teosta, jossa tuona, kuluvalla viikollakin oli käyty.

Pyhätyötä ei tuohon aikaan suosittu, sitä piti vähän salaa tehdä: Marianpäivänä 28.3. on navetoitu, kuten aina sunnuntainakin kuului, mutta sen ohessa on jauhettu sioille jauhoja ja luotu karsinat sikalassa.

Syykin ylimääräiseen navettahommaan on, koska sunnutai-iltana on yöjunassa menty Ouluun lääkäriin.

”Täysi juna”, lukee kalenterissa.

Maanantaina OYS:in lääkärit tutkivat korvapotilastaan ja määräävät leikkausta varten tulemaan osastolle 1. päivä kesäkuuta.

Iltapäivällä, Ylivieskaan menvää junaa ootellessa, on ostettu Oulun kaupoista nylonpaita ja työpusero.

Tiistaina on luokka ollut metsäretkellä Salmelan Jussin johdolla. Retkikohdetta ei ole merkitty ylös.

Keskiviikkona ovat Eino ja Ilkka ainoina V A luokan oppilaina ilmoittautuneet matikkalinjalle.

Einosta tulikin Keskipohjanmaan Kirjapainon ja koko sen lehtiyhtymän johtaja.

Ilkasta tuli rakennusinsinööri ja pyöritti isohkoa oululaista betoniyritystä eläkkeelleen asti.

Keskiviikon kohdalla lukee vielä: Aino Veteläsuo piti onnistuneen nykyhistorian tunnin, aihe:”Vietnamin selkkaus”.

Päivä on ollut kirkas kevättalven päivä.

Voimistelutunnilla on tehty mittaus ja punnitus: paino 71 kg, pituus 171,5 cm

Voimistelun opettajana on ollut Risto Viiperi.

Pankista haettu 60 markkaa ja apteekista korvalääkkeitä 46,40 markalla.

 

Jatkuu..

 

HARJURIPOIKA

 

jk.

Minun piti viime maanantaina mennä OyS:iin Kuulokeskukseen, mutta soittivat sieltä, että ette saakkaan  tulla, koska lääkärit ovat sairaana.

Aamulla on uusi vastaanottoaika ja sinne ajellessa tulee jälleen mieleen monet reissut samoissa merkeissä..

Kyllä 50 vuotta on lyhyt aika..