Valio sai valtionapua noin kolme miljoonaa Nivalan lietelannan jalostuslaitokseen

Valio on saanut valtiontukea Nivalaan rakennettavalle lietelannan mädätyslaitokselle.

Laitos on ehdottomasti Nivalaan saatava,tänne  se pitää rakentaa.

Rakennuspaikat ovat herättäneet paikallisissa asukkaissa huolta ja päätöksistä on valitettu muuallakin,kuin Nivalassa..

Ei ole asukkaiden vika,jos kunnalliset päättäjät eivät ole  heitä kuunnelleet ja on pitänyt pyytää viranomaisia tarkemmin tutustumaan  jätteenkäsittelylaitosten rakennuspaikkoihin.Näin on tehty myös Mikkelissä.

Nivalaan,Valion Biolaitoksen purkuvesien laskuojaksi suunnitellun Malisjoen virtaama on usein lähes nolla  vesikuutiometriä kuivina kesäkausina..

Rakennettujen pohjapatojen avulla on saatu joki näyttämään  joelta.Padot pitävät kevään  tulvavedet seisomassa ,keskustaa halkovassa ”virrassa”.

1950 luvulla otetuissa valokuvissa ja paikallisten asukkaiden muistikuvissa,on joki usein ollut koskipaikoissa lähes vedetön.

Jaakolan sillalta v 1957 M.Kivijuuren ottamassa kuvassa, on Sillankorvan ja Jaakolan välissä joen pohja lähes kuiva,kuten on aina ollut vähäsateisina  kesinä..

Joki kuivui usein kesäisin pohjiaan myöten.

Latvavedet virtasivat   hiljalleen,vasta  kevättulvien mentyä.

Ojittamattomat metsät,avo-ojilla kuivatut pellot valuttivat Malisjokeen vesiä kohti Kalajokea pitkin kesää.

Valtaojien kaivuu,osin lapiotyönä oli hidasta ja suuritöistä .Viimeiset kanavat kaivettiin käsityönä -60 luvulla..

Kanavamiehet Malisjoen yläjuoksulla,Ruuskankylällä..(kuva Pentti Sarjan isän valokuvista)

 

Tänä päivänä Malisjoen valuma-alueen ojitetut metsät ja salaojitetut viljelysmaat juoksuttavat vetensä nopeasti ,heti kevättulvien ja sadekausien jälkeen.

Nivalan keskustan asfaltoitujen katujen ja  pihojen vedet  syöksyvät hetkessä jokeen.

Kevättulvien ja sadekausien jälkeen, kuivina vuosina Malisjoessa ei virtaa vettä senkään vertaa,mitä vielä 50 vuotta sitten.

Valion asiantuntijat voivat toki  olla itsevarmoja,että he osaavat ainakin teoriassa suunnitella koelaitoksen,joka ei laske haitallisia päästöjä tuohon ,usein kuivana olevaan jokeen?

Malisjoen varteen ollaan kuitenkin Valion toimesta  tulossa vasta testaamaan,miten sonnan käsittelyprosessi toimii isossa mittakaavassa?

Tuotantomittakaava on saatu Ylen uutisesta (8.2.2017 klo 16:57 / päivitetty 8.2.2017 klo 17:00): https://yle.fi/uutiset/3-9449221 eli ”Biolaitos voisi käsitellä noin 50 miljoonaa litraa lietelantaa vuodessa. Määrästä saadaan noin 12 miljoonaa kiloa tiivistä fosforilannoitetta, noin 5,5 miljoonaa kiloa typpilannoitetiivistettä ja 27,5 miljoonaa litraa puhdasta vettä.”

Hyvässäkin laitoksessa voi tulla häiriö,kuten käytännössä on usein nähty.

Malisjoen virtaamalukemista löytyy numerodataakin ympäristöhallinnon yhteisestä verkkopalvelusta.

Jätevesivirtaukset on ajateltu tapahtuvaksi yhtenä päivänä viikossa kuten lietettä ilmeisesti oli tarkoitus sinne laitokselle tuoda. Ainakin Malisjoen minimivirtaukseen verrattuna jäteveden virtaus on oleellinen.

Päätöksen tekijät ja Valio  myös  voisivat kertoa,miten he voivat olla täysin varmoja,että Asemanseutu on ainoa oikea ja paras paikka Nivalan  Biolaitokselle?

Harjuripoika

ps

…aineistoa tähän blogiin saatu  usealta eri henkilöltä…