Nivalassakin elinympäristömme muuttuu..

Soiden suojelusta ollaan taas saatu kuulla!

Soiden kuivatus,turpeennosto,suopeltojen uudisraivaus ja -kyntö pitäisi lopettaa  ilmastomuutoksen vuoksi?

Luonnon suojelu on tarpeellista.

Yltiösuojelu  ei soita pelasta,vaan aiheuttaa taloudellista  vahinkoa?

Suomen soista on mm turvetuotannossa vain 1 %.

Suopellot ovat tänä kesänä tuottaneet parhaat sadot nurmesta ja viljasta..

Säilörehunurmet Kiekossa ja Kalajoki- varren pelloilla olivat koko loppukesän  vihereitä ja hyvässä kasvussa..

Ottipa moni viljelijä kolmannen tuorerehusadon talteen..

Mutta mitä näillä  soilla   on tapahtunut  luomakunnan historiassa?

Myös tosi  ”mullistavaa”  on tapahtunut Nivalan viljellyillä suopelloilla meidänkin,lyhyenä elinaikanamme:

Kuoppatien länsipuolen,Papinojankin   suopellot olivat 50-60 vuotta sitten paksuturpeisia,märkiä. Kevätkylvöt alettiin juurakoiden keruulla.

Juurikat ja kannot olivat  jäänne niistä metsistä,jotka ovat joskus kasvaneet Kalajoen kahta puolta?

Niemen Karstaamolle  nostivat -50-60 luvulla  polttoturvetta,jota sai  lapion piston verran suoraan pellosta..

Vähän maatunut turve  paloi ulkokuivattuna hyvin uunissa.

Pitkään viljelty suopelto,tai maatunut suo, on jo lähempänä ruokamultaa,kuin polttoturvetta..

Ensimmäiset salojitutukset  murakkopelloille tehtiin lautaputkella.Putkilaudat ovat aikoja sitten nousseet auratessa ylös ja ojitukset on uusittu..

Enään ei nouse juurikoita,eikä salojalautoja..turvekerros on ohentunut..

Turve maatuu.kun pohjavesi painuu syvemmälle..muuttuu ruokamullaksi,tuleeko pohjamaa vastaan?

Rannikon satamat on siirretty moneen kertaan,merivesi painuu alemmas,niin myös pohjavesi,vai onko joku eri mieltä?

Tätä tapahtuu täällä maannousun alueilla ,Pohjanlahden Itärannikolla.

Suot,suometsät  kompostoituvat,vaikka niile ei kukaan  tekisi mitään ..

1800 luvulta asti Pappilan luona ,Nivalassa  asunut ja asioita muistanut Oskari Niskala (Kujalan-)  kertoi minulle kesällä 1964; Kurjet pesivät, näillä kotisoilla,Onnelan tien ja Papinojan  varressa,

Vetiseen rimpeen Oskari oli  painanut  kaksikin pitkää riukua peräkkäin ja aina vaan painui..

 

Papinoja sai siitä nimensä,että Similän pappilan väki kävi ottamasssa ruostekylpyjä noilla soilla olevista lähteistä..Vielä -70 luvulla Niskalan Aarnen  sikalan lietesäiliön monttua kaivettaessa,puhkesi  ruostevettä purkava lähde,mistä virtasi Papinojaan monta vuotta.

Muinaismetsät Kalajoen kahta puolen eivät ole olleet kitukasvuisia risukoita,vaan järeitä kuusikoita.Soista löytyneet lieot/puun runkojen jäänteet ja juuurakot olivat isoja.

Onko kukaan koskaan selvittänyt,montako tuhatta vuotta sitten nuot metsät ovat kasvaneet? Ilmaston lämpeneminen ei ole  luomakunnan historiassa ainutkertainen ilmiö?

Viisi-kuusi  vuosikymmentä sitten auratessa nousi kantoja ja suuria liekoja,joiden ikää ei tuollon hoksattu selvittää ?  Kyntökerroksesta tuli esiin kovia käpyjä  Pidisjärven rannan suopelloista  (K.Ylikotila).

Eteläpohjalaiset tekivät tupiinsa suuret avotakat,joissa poltettiin   juurikoita.

Juurikat  nostettiin keväällä sarkaojien päälle kuivumaan..niitä haettiin pitkin talvea polttopuiksi..

Kuoppatien varressa,Jaakolan  suopelloilla on kasvanut  muinaismetsä,jonka suohon hautautuneet rungot ovat ylettynet kahden peltosaran yli.

Avo-oja aura tökkäsi pitkään  runkoon.Sama lieko meni vielä viereisen sarkaojan poikki (Erkki K).

Vuonna 1966,Kalajoen kevättulvan seisoessa vielä rantapelloilla,tehtiin  hevosvehkeillä kaurankylvöjä Nevalla,siinä jokeen laskevan Nuoliojan varressa.

Kuoppamutkassa,Välikylän tienvarressa oli suuret savikolot,joitten vesi oli maantien pinnan  tasalla. Mela-tamma  kurkotti turpansa  veteen ja sammutti  siinä janonsa.

Kuoppalan suuret savikolot,josta hevoset seisahtuivat juomaan.ovat kasvaneet umpeen..
Siperian jalavien paikalla oli Paakkisen (ent Pappilan-) riihi.Kevään 1955 suurtulvan vesiraja oli tässä. Riihen seinän viereen  vetivät kalamiehet  veneitään  ja öykkejään.  Taampana olevat talojen tontit  olivat tulvan alla.

Samasta paikasta Kuoppatieltä otetussa kuvassa,keskellä olevan pajukon  kohdilla oli  Kuuselan ”Kangaslato”,jonka viereen tulva nousi..

Pajupuskan paikalla oli niittylato..Tätä joelle päin mentäessä,muuttuu kivennäismaa murakoksi..

Vielä -60 luvulla tälle pellolle,(Lampela) kevättulvat tekivät kunnon järven,jossa saatiin soudella..

Talvisin tuosta oikaistiin suoraan ,knuutinrantasten peltojen poikki Takalinnan kauppaan ja kouluun..Tulvalampi sattoi jäätyä keväällä, takatalven sattuessa  siinä luisteltiin..Jää romahti alas,kun tulvavesi laskeutui..

Kuuselan tie on osa  vanhaa ,Similän Pappilan kautta vievää maantietä.   Vanha kansa on nimittänyt kuvan tienoota ”Lampelaksi”.Oskari Niskalan  mukaaan paikalla oli 1800 luvun lopulla lampi,josta hän poikasena onki ahvenia,joita siinä aina oli?  En hoksannut kysyä Oskarilat.oliko lampi tässä pellolla,vai Kuuselan tien toisella puolella.  Harjuripojalla  oli 1964-1965 kesällä Kuuselan navetan päässä kuusentaimitarha,jolla ollutta onkipaikkaa Oskari saattoi tarkoittaa..Taimitarhan paikka oli hyvin multava ja siinä Isä piti monena vuonna varhaisperunaa..

Niskalan Oskari on istuttanut  vanhimmat ja kookkaimmat kuuset …

Kuuselan tienvarren  vanhimmat  kuuset ovat yli 100 vuotta vanhoja..Länsituuli puhalsi joskus lujasti noitten kuusien läpi..Kuoppa-aava oli avoin ja puuton..Lapsesta tuntui,että tuulen huminassa kuuset ”lauloivat”..Yksi kuusi meni talvimyrskyssä rungon  puolivälistä poikki,mutta ylimmät oksat kääntyivät  taivasta kohti ja siihen tuli  mahtava kiipeilypaikka..

Nivalan keskustan yölliset  valot näkyivät  komeasti Eemelinmäelle vielä  muutama vuosikymmen sitten?

Metsät ovat kasvaneet,etteivät edes mäen alla olevat Nuoliperän talot näy,kuten kuvassa.

Suomen metsät kasvat 110 miljoonaa kuutiometriä puuta vuodessa.

Vielä -50 luvulla  metsänkasvu oli puolet siitä?

Soitten ja metsien yltiösuojelijat eivät näe siinäkään asiassa mitään hyvää,edes ilmastonmuutoksen hidastamisen kannalta?

 

Nivalan Partion Talvileirillä laskettiin Eemelinmäeltä  -60 luvun alussa..Kokkola-Kajaanitietä ei oltu vielä päällystetty.Tienvarren metsiköt ovat matalia..

 

Mikä on  ihmisen , asumisen vaikutus ollut  noihin muutoksiin ,meitä lähellä olevaan ympäristöömme?

Epäilen,että ojitukset,viemäröinnit joen perkaukset   maaperän muokkaamiset,rakentamiset  eivät ole aiheuttaneet kaikkia  näitä,  silminnähtäviä muutoksia maastossa ja pelloillamme ?

Huomaavatko luonnosuojelijat itse,että suot kompostoituvat ruokamullaksi ja niiden energia haihtuu pilviin ja tuuliin,vaikka emme tekisi niille yhtään mitään?

Tilalle kasvaa uutta metsää,tai sille raivattua peltoa voidaan viljellä..

Luonnon yltiösuojelijat voisivat tulla ja tutkia itse ,milloin nuot soitten paikalla olleet hirsimetsät ovat tuhoutuneet?

Edes Etelä-Pohjanmaalta tulleet suonraivausviljelijätkään  eivät ole  olleet Nivalan  soitten häviämiseen  syypäitä..

Alangon Ukko (Herman Salanne) kertoo  tulomatkallaan Lapualta Nivalaan, kiivenneensä Ylivieskan ja Nivalan välillä kasvaneeseen suureen kuuseeen:

Kuusen latvasta näkyi  Nivalan, Sievin ja Ylivieskan kirkon tornit..Vuosi on ollut 1891.

Viidenkymmen vuoden kuluttua,siis -40 luvulla Ukko oli kiivennyt  samaan kuuseen,mutta ei nähnyt yhtään kirkontornia.

Suurimmat suo-ojitukset kosken perkaukset ,ym suuret kuivatustyöt on tehty  vasta viime sotien jälkeen.

Kalajoki- varren metsät olivat 50 vuodessa kavattaneet latvuksensa ”taivaisiin”,kirkon tornit  jäivät piiloon.

Vuosisadan alkupuolella otetussa kuvassa Vilkunan pihalle näkyy Nivalan kirkon torni (P.Vilkuna)?

Frans Pohjola kertoi,että hänen pihalleen Pahkaperältä näkyneen  Ruuskanperän  ja malisten mökkien valoja?

Suot jatkavat kuivumistaan,pohjavesi painuu alemmas..

Rimpisoitten ennallistaminen .. ei ainakaan  Patakorven  kohdalla,Vinnurvaan päin tarkastellen,ole aikaan saanut  soistumista..

Meitä huolestuttaa ilmaston lämpeneminen!

Ahdistutetaanko,syytetäänkö  meitä maalaisia  tahallaan ja tarkoituksella ”rikoksista”, joihin ei ole varmaa näyttöä ?

Ainakin hyvin varmoja ko asiasta  monella taholla ollaan?

Soistuneitten metsien  juurakot ja liekopuut lienevät  peräisin tuhansien vuosien takaa ?  Paljon kauempaa,kuin  2000 tuhannen vuoden takaa,mihin jo  päästäisiin,kun  kaksikymmentä 100 vuotista ihmisikää laitettaisiin  perätysten?

Satavuotias,joita on yhä enemmän keskuudessamme, sanoi,että  ikä ja aika meni pian.

Ei edes ajanlaskumme aika liene luomakunnan historiassa, niin kovin pitkä ?

Eikä tämä maapallomme  yhdessä hetkessä ,ilmaston muutoksineenkaan muutu miksikään..

Telluksemmekin on maailmankaikkeuden mittakaavassa korkeintaan, kuin ”pieni pölyhiukkanen  suuren teollisuushallin nurkassa”?

HARJURIPOIKA