Viljelijästäkin olisi,epämukavaa,jos naapurinkin pitäisi asua sonnanhajussa…

Teollistuvassa maatalouskaupungissamme,Nivalassa   on  pätevien  maankäytön suunnittelijoitten rakennuskaavan  ansiosta kehittynyt viihtyisä asuin- ja yritystaajama.

Teollinen toiminta on omilla alueillaan,erillään omakotialueista,koulut,terveydenhoito-,ym hoivapalvelut ovat mielestäni sijoittuneet hyvin; lähelle asukkaita,mutta kuitenkin omassa  ”rauhassaan”.

Ydinkeskusta on säilyttänyt lähipalvelut,ruokakaupat,pankit,ym monet lähipalvelut ovat keskeisellä paikalla.

Saventoriautot liikkuivat 15 vuoden ajan lähes kaikissa Suomen kirkonkylissä ja pikkukaupungeissa.

Nivalan veroista,selkeää ja toimivaa rakennuskaavaa en ole nähnyt  Suomessa missään muualla.

Nivalan taajaman maankäytössä ollaan kuitenkin  nyt  ottamassa pitkä harhaloikka ,koska ja vaikka:

Maatalouspitäjän navetat ja sikalatkin ovat antaneet tilaa keskustassa asuville kuntalaisille,siirtyen sinne,missä pellotkin ovat.

Edes syrjäkylilläkään ei navettoja ja sikaloita rakenneta kovin lähelle naapureita?

Maataloustuottajat kokevat itsekkin  ,että ei heistäkään ole mukavaa,jos naapurinkin pitää asua sonnanhajussa.

En ole maatalouden ja siitä toimeentulonsa ottavien ihmisten vastustaja.

Ajattelen viljelijöistä  enemmän hyvää,kuin siitä puhun.

Nyt haluan vedota Nivalan tuottajaväkeen:

Puuttukaa tekin Valion nimissä suunnitellun lietelannan jalostuslaitoksen sijoituspaikka-asiaan!

Karjanomistaja tietää,mitä on lietelanta ja mitä sen siirtely,pumppaaminen ja levittäminen  käytännössä on.

On eri asia ajaa maitoja asutuskeskuksen viereen jalostettavaksi,kuin että lietesäiliöt tyhjennetään asutuksen vieressä olevan jalostamon kautta pelloille takaisin?’

Asemanseudulle kaavoitetulle Teollisuusalueelle  rakennettavaan sonnankäsittelylaitoksen  vaikutuksista ei ole puhuttu vieläkään tarpeeksi,ei ainakaan julkisuudessa?

Monilla tehdaspaikkakunnilla,pitkän historian aikana rakennetut puunjalostuslaitokset ovat samojen vesien äärellä,missä on asutuskin.Kehitys on ollut pakon sanelema ja ihmisten on ollut pakko tottua mutta keskustelua haitoista käydään jatkuvasti ..

Sonta ei ole niin arvokas raaka-aine,että edes- , puhumattakaan juuri Nivalassa se pitäisi jalostaa asutuksen viereen kaavoitetulla ja teollisuusalueeksi muutetulla pellolla ?

Onko Suomen valppaat, eläintautien vastaisessa työssä ,virkansa puolesta toimivat asiantuntijat nähneet sijoituspaikassa mitään huolestuttavaa?

Kuikanrannan navetoilta johdettu lietelannan siirtoputki  (=lietteen pumppaus vastamaahan?)  ja samaan ojaan , Kalajokeen  johdettu  sonnan puhdistusvesien purkuputki  maksaa ..

Putkituksen tekoon rautatien ja valtateitten ali löytyy  rahaa, valtiokin on sitä antamassa..

Putken hinnalla tulisi lähelle Kalajoen rantaan, Nuolikankaasta  Kaarlelan mursketta  varmaan  riittävä kerros  lietesäiliöitten pohjaksi?

45 vuotta pengerrettynä olleen Kalajoen tulvariski on turha ,koska kalliomursketta  on lähellä ja rahaakin rakentajilla?

Sitä vastoin harva omakotirakentaja ei  pystyisi  tontilleen,Kuoppatien varteen varatulle ,samalle  ”tulvavaara-alueelle”/ omakotirakentamisen vara-alueelle  ,  montaa rekkallista mursketta ostamaan?

Kalajokivarren tuhansien hehtaarien maisema-arvot eivät Biolaitoksen takia tärvelly..Puusto kasvaa  vuosikymmenessä  ja peittäisi tämänkin laitoksen näkymästä,kuten sadat metsäsaarekkeet,pitkin laajaa lakeutta.

Asemanseudulle kokeilumielessäkin,myöhemmin onnistuessaan suuren mittakaavan jätteen- ja lietelannan käsittelylaitos huolestuttaa jälleen  kuntalaisia.

Parhaillakin asiantuntijoilla ja suunnittelijoilla on tullut rakennusvirheitä ja lähiasukkaille haittoja ,joista syyttömät kansalaiset saavat lopun ikänsä kärsiä.

Toivomme,että hankkeet etenevät hyvin,mutta sijoituspaikka on  harkittava  uudelleen.

Harjuripoika

Muutaman hehtaarin Kalajoen rantatontille pystytetty teollisuuslaitos ei lakeuden maisemaa pilaa..Puusto kasvaa ja antaa suojaa..