Harjuripoika

Me  1947 syntyneet ja muut suurten ikäluokkien nuoret,olemme se viimeinen sukupolvi,jotka olemme  tehneet oikeita töitä yhdessä Suomen hevosen kanssa..

Heikkilän Metelin Melan muistavat kaikki,jotka sillä ajoivat.

Matti Kivijuuren ottamassa kuvassa ori TUTKA.

Tutka oli Melan varsa.

 

Pro Agria julkasi v 2006 Matalouskalenterin 60vuotisjuhla painoksen.Juhlakalenterin esittelyssä kerrotaan 18 vuotiaan Harjuripojan maatalouskalenterin käytöstä  :

harjuri-isokuva

Isä on syntynyt tämän järven rannalla olevalla  Pihlajamaan paikassa 13.1.1908.Toukokuussa 2008 kokoontuivat Johanna ja Joonas Pihlajamaan jälkeläiset  Ullavassa.Saimme ensimmäisen kerran käydä tässä,suvun syntysijoilla. (kuva Pekka Pihlajamaan ottama)

Harjuripojan isäkin on ollut 18-vuotiaana nuorukaisena Heikkilässä renkinä ,vuosina 1926-1927.

Heikkilässä on isännöinyt tuohon aikaan Kaisa ja Kyösti Kallio.

Kyösti Kallion vuonna 1928 antama työtodistus 20 vuotiaalle Eemeli Pihlajamaalle on säilynyt.

Isän armeijakuva,jossa hän on kahden, Reisjärveltä kotoisin olevan  varusmiehen keskellä..

Nivalan ”Sotien veteraanit” kirjan matrikkelitietojen mukaan:

Pihlajamaa Emil Antero, mv,  s.13.1.1908 Ullavassa. Js , tkm, 8/KTR4. Tst: Soanlahti,Hyrsylä,Jessoila,Prääsä,Petroskoi,Lotinanpelto,Pertjärvi,Tuuloksen sillanpää,Tienhaara. Haav.7.11. -42 Pertjärvellä vas.olkapäähän,lapaluussa vamma. 40% inval. Tkm,Vm2.  Harr: torvisoitto,kuorolaulu,näytelmä.  K.5.12.1956 Nivalassa,haudattu Nivalaan.

Vuodesta 1928 on vierähtänyt 26 vuotta,vuoteen 1956,jolloin isämme kuoli.

Tuona aikana on käyty kaksi sotaa,Talvi- ja Jatkosota.

Sota-aikana nahkureita piti olla ”orsillaan”..jokaista heistä ei voitu laittaa rintamalle..

Isä on ollut Talvisodan aikana komennettuna  Hissan Nahkimolle töihin.Armeija on tarvinnut nahkoja.

Untamo Hissa on kertonut Isänsä,Toivo Hissan  lähdöstä Talvisotaan:”Eemeli  huusi isälleni  nahkimon ovelta ;”Toivo,tule tervennä takasin!”

Toivo Hissa oli nahkimon omistaja,joka meni sotaan ja työmies jäi nahkuriksi.

Talvisota päättyi Pakkorauhaan 13,3,1940.

Erkki Hautamäen kirjassa ”SUOMI MYRSKYN SILMÄSSÄ” sivulla 185. on Herman Göringin ja J. von Ribbentropin kirje Suomen Marsalkka C:G: Mannerheimille :”Mikäli Neuvostoliiton  sotavoimat – Saksan sotavoimien miehittäessä Norjan ja Tanskan – ryhtyvät hyökkäykseen Suomen  alueen yli,tavoitteenaan Pohjanlahti ja Ruotsi,aloittavat Saksan ilmavoimat heti Suomen alueen pommittamisen kaikkialla,missä neuvostojoukot ovat aloittaneet hyökkäyksensä”.

Hitker on Hautamäen mukaan lähettänyt helmikuussa 10 päivänä ja maaliskuun  7 päivänä toisen Nootin Stalinille,uhaten aloittaa Suomeen hyökkäävien neuvostojoukkojen pommitukset ,nyt jo suoraan  jokkojen niskaan Viipurin lahden jäälle..

Hautamäen mukaan Hitler pakotti Stalin tekemään rauhan Suomen kanssa!

Hautamäen kirjaa kannattaa lukea.

On  katsottavissa  myös Yuo tubessa video,jossa Opetusneuvos Erkki Hautamäki selvittää, aikaisemmin julkaisematonta  historiaa Suomen kohtalon vuosista..

Maaliskuun 13. päivän rauhansopimus ei vakuuttanut suomalaisia rauhantilan pysyvyydestä.

Mannerhein määräsi jo maaliskuun aikana  uuden rajalinjan linnoitustyöt  heti aloitettavaksi.

Virojoelta aloitettiin suurimittainen linnoitusjärjestelmän rakennustyö,joka sai heti kohta nimen ”SALPA-ASEMA”.

Ruotsi  on rahoittanut paljolti Salpalinjan rakentamista .

Ruotsalaiset ovat osallistuneet linnoitusten  käytännön rakennustyöhön.

Isä on lähettänyt Alankoon appiukolleen,Herman Salanteelle kuvan kenttäpostikortin Virojoelta.

Eemeli Pihlajamaa on mitä todennäköisemmin ollut Salpalinjan linnoitustöissä ?

Tuo kenttäpostikortti on ainut dokumentti,mitä on asiasta…

Ellei Herman Salanne olisi säilyttänyt vävyltään saatua korttia,ei  Eemeli Pihlajamaan jälkipolvi  tästä tieäisi !

Kaikki,jotka olisivat tienneet , kuinka kauan Eemeli – isä oli noissa töissä,ovat jo siirtyneet ajan rajan toiselle puolelle.

Kotiin on jäänyt Äitin kanssa Johanna Mummu,vanhin sisko Pirkko 2 vuotta,vanhin veljemme Veikko ,alle vuoden vanha ja Seppo,joka on syntynyt vuonna -40.

29..3.-40 Virojoelta:”Terveiset täältä metsien kätköistä ja teltan hämärästä sinne teille ja tutuille.Tervennä olen ja voin hyvin.Terveisin Emil P.”  Kortin loppuun lisätty ilmeisesti kenttäpostiosoite ja T.Hilkemaa ?

Stalin ja Hitler aloittivat reilun vuoden kuluttua ,Suomen Talvisodan päättymisestä uuden  sodan toisiaan vastaan ja Suomi joutui Saksan rinnalla Jatkosotaan.:

Tykkipatterissa,,Haapajärven PSTO:n tykki ampuu.Tulenjohtajalla käsi pystyssä…Raskaita kranaatteja kannetaan jonossa..Puun oikealla puolella,käsi ojossa laukaisemaan, Eemeli Pihlajamaa..Tämä ei liene harjoitusammuntaa,vaan tositoimintaa..Laukaisunarua  nykäistessään,Eemelin kerrotaan joka kerta huudahtaneen:”Siunauksella”!  Tykin putki on melkein vaakatasossa..maali on kaukana..

Eemeli Pihlajamaa haavoittui jatkosodassa.

Oikean puoleinen rakennus on Hissan Nahkimo,jonka omistaja Toivo Hissa lähti Talvisotaan,työmies jäi nahkuriksi..

Kirjoitus:JUURISAAVI kertoo mm Eemelin haavoittumisesta..

Monen nivalaisen kodin kirjahyllyssä on tämä kirja:

SOTIEN VETERAANIT NIVALA .Painettu v 1984

Evp.kamarineuvos K:O:Knuuttila kertoo kirjan sivuilla 342-344,luvussa ”Urakasta  –  Surmaan”sotakokemuksiaan Nivalan tykkimiesten kanssa.

Knuuttila esiintyy vielä meille  jälkipolville tehdyssä videotallenteessa..Knuuttilan kirjoituksessaan  ja video tallenteessa kerrotusta  Sorvalin tykiStökeskityksestä on tuskin   missään kerrrottu niin tarkasti ,Jatkosodan ,kesäkuun -44  tapahtuma kuvauksissa.

Nivalan ja Haapajärven miehet,isämme  ovat olleet tuossa tykistöammunnassa   mukana,mutta harvat ovat kertoneet edes omille pojilleen?

Nivalan ja Haapajärven PSTON tykkejä viimesodan ajalta ..

Mummun muistelmia kotirintamalta sodan aikana

Isä kuokkii tuossa seuraavassa  kuvassa Välivainion pyörtänöitä Kuoppatien varressa.

Kevään 1955 suurtulva Kalajoessa on jo laskeutumassa,mutta vettä on vielä korkealla jokivarsipelloilla,kuten kuvasta näkyy.

Parijatkoiset.isot hirsiladot ovat nykyisen Jätevesipuhdistamon paikkeilla.

Kuoppatie oli muutenkin matala soratie,mutta tulvan jälkeen oli virran viemää soraa tien ojissa.Tien paikka on kuvassa,mutta erottuu heikosti em syystä.

Torvisoittokunnan rumpalina- ja harrastelijanäyttämö olivat Isän harrastukset viljelijän työn ohessa..

Nummisuutarin Eskona..vuosi 1956.
Soittokunnan kesäleirillä Pyhäjärvellä..Kustaa ja Suoma Kiviniemen mökillä..Suoma Kiviniemi toimi leirin Emäntänä…
Soittokunnan leirillä Pyhäjärvellä otetussa kuvassa..Vuosi on -55,tai -56.
Isä ja vanhin poikansa Veikko Lahnajärvellä..vuosi 1955.Lue Lahnajärven metsäpalstan  historiaan liittyvä juttu JUURISAAVI.Myös Harjuripoika kirjoittaa Lahnajärven metsänistutuksesta..
Eemeli Pihlajamaa
Isän lähtvuoro tulikin jo pian,ennen Joulua,äidin kuoleman jälkeen v 1956.LUE TÄSTÄ VUODEN 1956 AIKAAN LIITTYVÄÄ..

 

Myös Harjuripoika on ollut maatalousharjoittelijana Heikkilässä.

Heikkilän Metelin komean Melan muistavat kaikki,jotka sillä ajoivat.Harjuripoikaa näkyy Melan takaa.. (kuva M.Kivijuuren ottama)

Heikkilän Isäntäväki  oli Maria ja Veikko  Kallio..

Vuonna 1967 alussa taphtui tilalla sukupolvenvaihdos,joten Harjuripoika jäi Kyösti Kallion vanhimman pojan,Veikko Kallion viimeiseksi maatalousharjoittelijaksi Heikkilässä.

Alla vuonna 2006 Nivalan Viikko -lehdessä julkaistut Harjuripoika-kirjoitukset julkaisemisjärjestyksessä. Kirjoitukset on koostettu aikanaan Maatalouskalenteriin tehdyistä merkinnöistä. Kaikki kirjoitukset eivät kuitenkaan koske varsinaista maatalousharjoittelua Heikkilässä.

Lukija lähetti Harjuripojalle kirjeen alkuvuodesta 2007:

Sotahevosen muistomerkki Törnävän puistossa:

Luettavissa myös Tapio Pihlajamaan kirjoitus ”Juurisaavi”, kirjoituksessa on kuva raskaasta haupitsipatterista matkalla kohti tuntematonta Rukajärven
tienoilla, katso tästä.

 

Sinivalkoinen Suomi, kirjoittaa meille sotaveteraani Juho Pietikäinen Haapajärveltä.

Juho Pietikäinen on  ollut samassa, KTR 4:ssä.mihin Eemeli Pihlajamaakin kuuluin Jatkosodan aikana.

KTR 4 (”Haapajärven PSTO”) kuuluin JR 8:aan,mikä on Tuntemattoman Sotilaan rykmentti.

Seuraavassa Juhon Pietikäisen poika,Pekka Pietikäinen kirjoittaa Isästään:

”Kuten em  kertomuksesta käy ilmi sodassa voi olla inhimillisiäkin piirteitä, kuten myös nykyisinkin monissa arkielämän vaikeissa asioissa. Juho Pietikäiseltä mm. kysyttiin eräässä lehtihaastattelussa hänen kantaansa nykyiseen pakolaistilanteeseen. hän oli sitä mieltä, että pakolaisia pitää auttaa,he tulevat pakoon inhimillisiä kärsimyksiä jopa tapetuksi tulemista joten emme voi ummistaa silmiämme pakolaisasiassakaan, kantoihan pieni köyhä sotaa käyvä Suomen kansa karjalaisten jälleenasuttamisenkin joka oli suuri ponnistus sen ajan tilanteessa.”

 

Käytännön maamies -lehden numerossa 12/1961 julkaistiin juttu ”Sisuväen valioita v. 1961”.

Harjuripoika kirjoitussarja v 2006 Nivalan Viikko lehdessä alkaa tästä:

 

PAIMION MAATALOUSKERHO-OPISTOSSA 1967-1968

  • Kuvia albumeista ja Maatalouskalenterin muistiinpanoista:
  • 11.1. Aamulla Turussa.
  • Ruohosen Liikenteen linja-autolla Vistan kautta opistolle.
  • Rehtorin puhuttelu ja nimenhuuto
  • Illalla tutustumisjuhla Sörkässsä..
  • REHTORI K.U.KORVENOJA PUHUU…
  • OPETTAJAT,Ilmari Niskanen puuttuu kuvasta..Anna Saarenpää on jo muuttanut Kauhajoen Kotitalousopistolle..
  • Kuvassa vanhan kurssin kanssa,ei tulojuhlassa kuitenkaan,vaan vähän myöhemmin..

VUONNA 1967 ITSENÄINEN SUOMI TÄYTTI 50 VUOTTA..

Kursimme seppeleen laskussa Paimion sankarahaudoille Itsenäisyyspäivänä 6.12.1967.

ITSENÄISYYSKUUSI ON ISTUTETTU SAMANA PÄIVÄNÄ.

KUUSI OLI ILMEISESTI JÄÄNYT KATUJEN ALLE,KOSKA SITÄ EMME LÖYTÄNEET VIIME KESÄN KOKOONTUMISESSAMME.

Kolmen miehen porukka samassa kämpässä vuoden..

PEKKA,HANNU JA LAURI..

Maatalousopistojen viestinhiihdot talvella 1967;Hyvinkää voitti,Paimion joukkue hävisi..

Mustialan hiihtokilpailuisssa
4.2.1967
Rauno Näveri,Niilo Niskanen,Seppo Yöntilä
Lauantaina 25.2. tehtiin Maakuntajuhla ilmoitusta.Homma kesti pitkälle sunnuntai aamuun,kunnes huomattiin,että on tullut painovirhe?
Maakuntajuhlaan kuuluu juhlapäivällinen..

 

Pentti Vainio toivottaa juhlayleisön tervetulleeksi

 

MUTTA VAASAN JAAKKOO PUI NYRKKIÄ !
LAPIN NUORET,Kemijärveltä ja Kittilästä
Maakuntajuhlan Lapin aiheinen kuvaelma

 

 

Ensimmäinen kevät Opiston pihalla suurin osa porukasta..

50 vuotta on kulunut…..

Kesällä olitiin vielä koossa

Polku Katajanokalle on tuttu..

Keväällä oli metsäkurssit..Kahvilla koko porukka

 

Lintsari ?
Ilmari Niskanen
Palkintotuomarikurssit Opiston urehilukentällä..
OSMO HILLEBRANDT

 

LANTUN HARVENNUS KILPAILUT MENOSSA..
SUMURUISKUHARJOITTELUT ALKAVAT..

 

KYLLÄ SITÄ URHEILUKENTÄLLÄ JAKSOI KÄVELLÄ,MUTTA TOSITA SE OLI RYPSIPELLOSSA,TAI VESAKKORUISKUTUKSESSA VARSINAIS-SUOMEN KALLIOISISSA METSISSÄ..

 

MAATILALINJAN POJILLA OLI RUISKUTUSPALVELU JA KYLILLE MENTIIN COMMER MERKKISELLÄ PAKETTIAUTOLLA,JOSSA KEITETTIIN KAHVIT SAMASSA KOPISSA MYRKKY KANISTEREITTEN SEASSA.

 

VALMET 361 JA AGROHO-HORMO RUISKU..Myrkkyjä ei pelätty,eikä tupakkiakaan pidetty kovin vaarallisena..

 

Talvet 1967 ja 1968 olivat molemmat hyvin lumisia Paimiossa..Hiihtoa oli paljon..

TAPIO TENHUNEN  (no 211) ANTAA TYYLINÄYTTEEN,MUTTA OLIKIN HYVÄ HIIHTÄJÄ..

LUISTELUTYYLI EI OLLUT KÄYTÖSSÄ..LUUKKOSEN JAAKKO PUKKAA..
NYT ON ENEMMÄN TOIMITSIJOITA,KUIN HIIHTÄJIÄ..
PAIMION JOUKKUE MAATALOUSOPISTOJEN HIIHTOKILPAILUSSA TALVELLA 1968 OVAT SAANEET PALKINNOKIN..
SAVO-KARJALAN MAAKUNTAJUHLAKUVA 1967

 

ETELÄSUOMALAISTEN JUHLAKUVA 1967.
GUNNAR EKHOLM KUVASSA KESKELLÄ..

 

NÄYTELMÄ ESITYS MUINAISHISTORIASTA

 

VÄINÄMÖISTÄ VIEDÄÄN..
NÄYTELMÄSTÄ KOHTAUS..

 

MAUNO LINDH,trumpetti
PAIMION KANTTORI,piano

Mauno esiintyi meille savo-karjalaisten maakuntajuhlassa..

SAVO-KARJALAN MAAKUNTA juhlan esitys oli iloinen laulunäytelmä..

 

KURSSIOHJELMAA KUULUI KOKOILLAN NÄYTELMÄ..
Kulissit pystyyn..
Kohtaus näytelmästä..
PÄÄNÄYTTELIJÄ OLI TYYLIKÄS JA OSAAVA..
TEATTERIN OHJAAJA
NUOREMMAN KURSSIN ESIINTYJÄT JA OHJAAJA KIITTÄÄ YLEISÖÄ..
OVAT YHTÄ ELÄYTYNEET,KUIN LAPUALAISOOPPERASSA..

 

VÄHÄN JÄNNITYSTÄ ESIINTYJILLÄ..
NUOREMMAN KURSSIN OHJELMAN SUORITTAJIA V 1968

 

MUTTA HYVIN HARJOITELTIIN..
TELEVISIOLUOKKA,ELI SEN AJAN ”AUDITORIO”.
Ei kaikki ollut teatteria,kyllä  sitä myös opiskeltiin..

 

VIITOSRYHMÄÄN ON TULLUT  ”SUKUPOLVENVAIDOS”  V 1968

TALVISIN HIIHDETTIIN,MUTTA OPISTON URHEILUKENTTÄ OLI KÄYTÖSSÄ..

5. ryhmän yleiurheilujoukkue,vanhat mukana KESÄLLÄ 1967

SUOMEN MAATALOUSOPISTOJEN YLEISURHEILUKESÄKISAT PIDETTIIN PAIMION KERHO-OPISTON URHEILUKENTÄLLÄ 26. JA 27. KESÄKUUTA 1967

TURUN SANOMIEN URHEILUTOIMITUS OLI KOKO AJAN PAIKALLA:

 

800 METRIN JUOKSU ALKOI TAKASUORALTA,JOSSSA OLI EDELLISEN YÖN VESILAMMIKOT UKKOSKUURON JÄLKEEN..
LOPPUSUORA ALKAA..
PAIMION REHTORI JA HELENA SAARENPÄÄ JAKAA PALKINTOJA
GUNNAR EKHOLM JA HELENA JAKAMASSA PALKINTOJA
Paikallislehtikin selosti kisoja..

 

1967-1968 PAIMION KERHO-OPISTON NAISTEN KURSSIKUVA
1967-1968 PAIMION KERHO-OPISTON MIESTEN KURSSIKUVA

 

 

 

Nimimerkki Tupsu lähetti kirjoituksen ”Hyvä naapuri”, katso tästä.

Luettavissa myös Tapio Pihlajamaan kirjoitus ”Juurisaavi”, kirjoituksessa on kuva raskaasta haupitsipatterista matkalla kohti tuntematonta Rukajärven
tienoilla, katso tästä.

Sinivalkoinen Suomi, kirjoittaa meille sotaveteraani Juho Pietikäinen Haapajärveltä.

Juho Pietikäinen on  ollut samassa, KTR 4:ssä.mihin Eemeli Pihlajamaakin kuuluin Jatkosodan aikana.

KTR 4 (”Haapajärven PSTO”) kuuluin JR 8:aan,mikä on Tuntemattoman Sotilaan rykmentti.

Seuraavassa Juhon Pietikäisen poika,Pekka Pietikäinen kirjoittaa Isästään:

”Kuten em  kertomuksesta käy ilmi sodassa voi olla inhimillisiäkin piirteitä, kuten myös nykyisinkin monissa arkielämän vaikeissa asioissa. Juho Pietikäiseltä mm. kysyttiin eräässä lehtihaastattelussa hänen kantaansa nykyiseen pakolaistilanteeseen. hän oli sitä mieltä, että pakolaisia pitää auttaa,he tulevat pakoon inhimillisiä kärsimyksiä jopa tapetuksi tulemista joten emme voi ummistaa silmiämme pakolaisasiassakaan, kantoihan pieni köyhä sotaa käyvä Suomen kansa karjalaisten jälleenasuttamisenkin joka oli suuri ponnistus sen ajan tilanteessa.”

Käytännön maamies -lehden numerossa 12/1961 julkaistiin juttu ”Sisuväen valioita v. 1961”.

 

Suomen Armeijalle tarvittiin nahkaa sota-aikana..
Oikean puoleinen rakennus on Hissan nahkimo,jonka omistaja Toivo Hissa lähti Talvisotaan ja työmies,Eemeli Pihlajamaa jäi Nivalaan nahkuriksi..Valkoinen rakennus on purettu Marttala,jonka paikalle on rakennettu kerrostalo..Nahkimo on palanut  vuonna 1961..

Toivo Hissa oli sosialidemokraattisen työväenliikkeen johtomiehiä Nivalassa:

Aarne Sailaksen albumista..