Itellan vastaus Helsingin Hovioikeudelle sisältää liikesalaisuuksia?

Itella pyytää,että Hovioikeus julistaa salaiseksi 20.4.2012 Oikeudelle antamiaan yksityiskohtaisia tietoja Postin jakeluprosessista?Tiedot ovat Itellan liikesalaisuuksia.
Selvitellessämme Saventoriautojen mainosten kohtaloita Postin jakeluorganisaatiossa,emme mekään saaneet tietää,miksi jakeluun toimitetut mainokset eivät olleet sovittuna päivänä asiakkaiden laatikoissa?
Torikuskimme usein soittivat,ettei koko kylälle ole jaettu mainoksia,asukkaat ihmettelevät,miten te olette täällä,eikä nyt ole saatu autonne tulosta ilmoittavaa mainosta?
Postista saatiin vastaus ainoastaan vaadittaessa,että mainokset ovat täällä jakamatta.
Läheskään joka kerta sieltä ei osattu,tai haluttu sanoa,missä ne ovat?
Kertaakan Postista ei kukaan oma-aloitteisesti ilmoittanut,että jakelun määräpäivä on jo ohi.
Kesällä 2005 oli 75 tuhatta kappaletta mainoksiamme ”unohtuneena” postin terminaaliin,vaikka niitä olis jo edellisellä viikolla pitänyt alkaa jakamaan?

Itellan ”salaisesta” jakeluprosessista voin senverran omaan kokemukseen perustuen kertoa,että siihen sisältyy vastaanotetun mainospostin punnitseminen Helsingin Postikeskuksessa.
Itella tarkistaa punnitsemalla,onko toimitettu kappalemäärä rahtikirjassa ilmoitetun erän suuruinen.

Yhtään Itellan jakeluorganisaatioon lähettyä mainosta sinne ei Savenmaalta otettu vastaan muutoin kuin,että joka kappaleesta perittiin jakelumaksu.
Itellan jakeluorganisaatio,olkoon kuinka salainen tahansa,pystyy kyllä perimään koko maassa, satojen miljoonien mainoslehtien jakelumaksut yhden kappaleen tarkkuudella,sekä maksamaan jaetuista kappaleista jopa yhden sentin omille postinjakajilleenkin.

Missään vaiheessa Itella ei meillekään selvittänyt,miten jakeluorganisaation työntekijät on ohjeistettu niistä mainoksista,mitä päätyvät monista eri syistä johtuen suoraan jätepaperikeräykseen!
Eipä myöskään Kilpailuvirastokaan saanut,tai ei halunnut saada selville,saivatko postinjakajatkin palkkion myös roskiin heitetyistä mainoksista?
Mielenkiintoisia ovat nuo sanomalehtiartikkelit näillä www.sivuilla?
Selvin sanoin ovat Itellan johtajat vakuuttaneet lehtihaastateluissa,että ”ylimääräisistä ei tietenkään laskuteta”?
Lehtiartikkelit ova tallennettuina.

Harjuripoika

Elääkö Itella arvojensa mukaan?

YRITYKSEN STRATEGIAA TOTEUTETAAN KÄYTÄNNÖSSÄ ARVOJEN JA TARINAN KAUTTA

Nykyinen liikkeenjohtokirjallisuus on erittäin laajaa ja monipuolista niin varsinaisissa yritysstrategioissa kuin johtamisessa, sekä esimiestyössäkin. Uusia teorioita kehitellään, konsultit myyvät jatkuvasti uusia muotitermejä, joihin yrittäjät ja liikkeenjohto usein pyrkivät tarttumaan. Jo pidempään eläneitä – hyväksi havaittuja – yritysstrategiaan kuuluvia termejä ovat mm. visio, missio ja arvot. Monessa yrityksessä niitä myös käytetään, ja käytännössä juuri nämä strategiset arvot, sekä yrityksen tarina ovat niitä työkaluja, joilla omistajien, toimitusjohtajien ja strategiakonsulttien luomuksia viedään läpi isoissa organisaatioissa siten, että jokainen työntekijä voi ne omaksua, ja siten omilla toimillaan toteuttaa yritysjohdon valitsemaa strategiaa.

Tyypillisiä yritysten strategiapapereihinsa kirjaamia arvoja ovat esimerkiksi luotettavuus, tai jopa asiakkaan odotusten ylittäminen. Molemmat ovat käytännöllisiä myös siinä suhteessa, että henkilöstön on helppo ymmärtää, mitä ne tarkoittavat ja kuinka ne pyritään täyttämään. Samalla tavalla myös yrityksen tarina – kertomus siitä mitä se on, tai miksi se haluaa tulla, saa yrityksen joukot puhaltamaan yhteen hiileen ja saavuttamaan kovaltakin tuntuvat tavoitteet jatkuvasti kiristyvässä kilpailussa.

Elääkö Itella arvojensa mukaan?

Savenmaan sivuilla olevien aineistojen perusteella näyttää siltä, että Itella on jättänyt jakamatta suuren määrän asiakkaiden jaettavaksi tarkoitettuja mainoksia, ainakin Savenmaan osalta myös asiakkaan maksamat mainokset. Itella kertoo strategisiksi arvoikseen mm. vastuun ottamisen ja yhdessä onnistumisen, sekä osoittaa kokonaisen sivun eettisten toimintatapojensa esittelyyn, joihin heidän mukaansa kuuluvat mm. avoimuus ja läpinäkyvyys, sekä ympäristöasioista huolehtimisen. Lisäksi yritys alleviivaa sitä, että nämä ohjeistot koskevat kaikkia Itella-konsernissa työskenteleviä henkilöitä. Www.savenmaa.fi -sivustolla olevan aineiston perusteella nämä strategiaan kuuluvat osat eivät vaikuta toteutuvan käytännössä, eli vaikuttaa siltä, että yritys ei elä niin kuin se kirjoittaa toimivansa.

Käsillä olevan liiketoimintaa koskevan riita-asian käsittelyssä, ei ole nähtävissä vastuun ottamista: ongelma on jätetty asiakkaalle, joka on maksanut sekä tekemättömästä työstä, että painatetuista mainoksista, sekä vielä ilmeisesti menettänyt myyntitulojaan näiden laiminlyöntien johdosta. Sekään ei vaikuta siltä, että yritys haluaisi ”onnistua yhdessä asiakkaan kanssa”. Ykkösosoitteettomaan mainosjakeluun liittyvä talousmääriä käsittelevä ATarget – tietokanta, jonka lukemat toimivat myös laskutuksen pohjana, vaikuttaa olevan rakennettu niin, että avoimuus ja toiminnan läpinäkyvyys eivät toteudu. Satojen tuhansien ylimääräisten mainoslehtien tilaaminen ja painattaminen pelkästään jätelavalle toimitettavaksi eivät tunnu kovin ekologisilta toimintamalleilta. Maksettujen painotuotteiden jakelusta laskuttaminen ja työsuorituksen jättäminen tekemättä, eivät ole myöskään eettisesti hyväksyttäviä toimintamalleja. Itellan väitteen mukaan se toimii lakien ja asetusten mukaan.On mielenkiintoista nähdä se laki, joka sallii tekemättä jätetyn työn laskuttamisen.

Itella näyttäytyy tavallisille isänmaamme asukkaille vanhana Suomen Postina. Sillä on taustallaan kelpo historia – tarina, jonka valossa yritys ja sen henkilöstö voi tehdä kansalaisia palvelevaa menestyvää työtä myös jatkossa. Postin ei tule olla enää lain yläpuolella osana valtiota, vaan myös siellä on kyettävä toimimaan luottamusta herättävällä tavalla suhteessa kaikkiin sidosryhmiin. Strategiapaperiin kirjatut arvot vaikuttavat olevan vielä sanahelinää, kun näin räikeään epäkohtaan ei ole kyetty yritysjohdossa puuttumaan.

15.11.2012
KIILA

5 vuotta vahingonkorvauskanteen jättämisestä

Tasan viisi vuotta on 8.11.2012 kulunut siitä, kun Savenmaa jätti vahingonkorvauskanteen Helsiingin käräjäoikeudessa Itellaa vastaan.

Savenmaa on hävinnyt tämän viiden vuoden aikana kaikki vaatimuksensa ja tuomittu maksamaan Itellan oikeudenkäyntikuluja 170 tuhatta euroa.

Omakotitalo, jossa asun, on ulosmitattu em. velan vakuudeksi. Tänään (8.11.) sain Ulosottovirastolta ilmoituksen, että myöskin veronpalautukseni on ulosmitattu.

Helsingin Käräjäoikeuden viimeisestä tuomiosta on Savenmaa jättänyt valituksen Helsingin hovioikeuteen vuosi sitten syyskuussa. Hovioikeus ei ole vielä pyytänyt Savenmaalta lausuntoa. Voimme kuitenkin lähiaikoina tässä blogissamme antaa sen ”lausunnon”?
Itella on sitävastoin saanut antaa jo vastineen valitukseemme.

Yleisin kommentti, jonka olen tähän asiaan liittyen kuullut on, ettei Savenmaa voi voittaa noin suurta yhtiötä vastaan käytävää oikeudenkäyntiä.

Olen ajatellut, samoin kuin moni muukin ajattelee, että jos Suomen valtion omistama yhtiö Itella OYJ saa oikeuden laskuttaa tekemättömästä työstä, annetaanhan sama oikeus muillekin kuin valtionyhtiöille ja liikelaitoksille?

Hannu Pihlajamaa

Toppilan viljasiilojen räjäytysnäytelmä

Toppilan viljasiilojen räjäytysnäytelmästä sai Oulun aina oikeassa oleva Kaleva-lehti kirjoittaa viikon päivät. Kaukovainion kaikkitietävien mielipiteenmuokkaajien selostukset sinkoilivat räjäytettyjen betonilohkareiden tavoin HS/Sanoma Oy:n uutisankkureiden avulla aivan maan ääriin asti!

Oli valtakunnan uutinen, kun nuo suuret viljasiilot saatiin kansan hurratessa nurin – en ole nähnyt näiden Keskustan halveksijoitten muistelevan kuuluisaa Viljavuorta?
Toppilan tyhjät viljasiilot räjäytettiin: pois silmistä, pois mielestä!

Sopisi nyt Kalevan kertoa, että noin 20 vuotta sitten Suomella oli omassa hallinnassaan oman kansan 2-3 vuoden kulutusta vastaava viljan varmuusvarasto.
Tänä yhteiseurooppalaisen omistuksen aikana maamme viljavarasto on joko satamaan saapuvissa, tai satamista maailmalle lähtevissä rahtilaivoissa.

Suomessa maksetaan jatkuvasti omille tuottajillemme viljasta sekä naudan- ja sianlihasta Euroopan alhaisimpia tuottajalle tulevia hintoja.
Maamme epäeudullisista luonnonoloista johtuvista pienistä satomääristä, kalliimmista viljelykustannuksista, tuon sekasotkuisen EU-valtioliittymän epäoikeudenmukaisen Etelä-Euroopan maita suosivan tukipolitiikan, sekä Suomen kansan keskinäisen kateuden takia, on maamme elintarvikeomavaraisuus uhattuna!

Suomen arvovaltaisimmat johtajat ajoivat kansamme tuohon valtioryppääseen, mutta eivät nyt uskalla ääneen sanoa eivätkä myöntää todeksi sitä, minkä kyllä jo näkevät!
Vuoden 1966 vaaleissa tapahtui vasemmistopuolueiden valtaannousu. Sen vuosikymmenen lopulla alettiin rajoittamaan maatalouden ylituotantoa.

Ylituotantoon oli tultu sodasta palanneiden miesten ja Karjalasta tulleiden 500 tuhannen pakolaisen raivattua peltoa, rakennettua uudet kodit ja kokonaiset kylät asumattomiin korpiin. Maassamme oli puute ruuasta ja ihmisasunnoista.
Suurtilojamme jaettiin silloin jo toiseen kertaan maattomille. Ensimmäinen jako oli tehty Lex Kallion toimesta heti maamme itsenäisyystaisteluiden jälkeen.

Ellei näin olisi viime sotien jälkeen tehty, olisi Suomesta paennut nälkää pakoon monin verroin enemmän suomalaisia heti sodan jälkeen.
Vasemmiston valtakaudella maaseudulta lähtikin 60- ja 70-lukujen vaihteessa noin 200 tuhatta ihmistä Ruotsiin.

Väinö Raudaskoski sanoi vuosia sitten Kalevi Hemilän runnoessa Suomelle uutta, EU-mallin mukaista maataloutta: ”On vasta tuskalla ja vaivalla päästy suurtiloista eroon, niin nyt jo ollaan niitä tekemässä takasin!”

Vaikka tilakoko suurenee Nivalassakin ja navetat ovat suuria, ei elintarvikeomavaraisuuutta EU-Suomessa saavuteta?

Muistetaan hyvin EU-visionääri Paavo Lipposen uhkaus 20 vuotta sitten: ”Nyt isäntien uho loppuu!”
Olen ikäni asunut maaseudulla, mutta niin sokea olen, että missään en ole nähnyt “isäntien uhoa”.
Uhoa ei ole ollut myöskään Maaseudun Tulevaisuuden toimittajilla, kuten noilla viljasiilon räjäytysjutun kirjoittajilla on ollut usein Keskustapuoluetta ja maatalouttamme kohtaan.

Maataloutemme tuhoutumista peläten Keskustan kenttäväki kammoksui ja äänesti vastaan Paavo Lipposen ”Sosiaalidemokraattien luomusta, Euroopan Yhteisöä”.
Keskustalaisen väen yli 20 vuoden takaiset EU/maatalous-pelot ovat olleet aiheellisia.

Maalaisten ja EU:ta epäilevien ymmärtämättömien pelkureiden pikkukunnista päästään lopullisesti eroon, kun tehdään “suuret ja vahvat” peruskunnat!
Maaseudun ihmisten lievä halveksunta haiskahtaa tässäkin: ”Ymmärtäkää nyt mikä on vahva peruskunta”!

Hannu Pihlajamaa
Harjuripoika

Avoin kirje HS:n toimitukselle (23.6.)

Avoin kirje Helsingin Sanomien Toimitukselle

Arvoisa Toimitus
Helsingin sanomat

(Toivon, että voitte julkaista ao. kirjoituksen nimelläni mielipidesivullanne.)

Seurattuani useaan eri kertaan selostamaanne Lokapojat-juttua, viimeksi lehdessänne 21.6.2012, katson aiheelliseksi huomauttaa:
Lokapoikien toiminnan taloudelliset menetykset ja haitalliset ympäristövaikutukset ovat hyvin pienet siihen nähden, mitä on tapahtunut valtionyhtiö Itellan mainosjakelussa vuosien ajan kenenkään siihen puuttumatta.
Lokapoikien vahingollinen toiminta rajoittui valtakunnallisesti hyvin pienelle alueelle, Helsingin seudulle.

Itella OYJ on sensijaan jatkuvasti ilmoittanut koko maan mainosjakelun tilaajille todelliseen jakelutarpeeseen nähden ylisuuria talousmäärätietoja.
Julkisuudessakin on usein ollut esillä Itellan jakelupaikoilta voitavan kerätä jopa kymmeniä tonneja jakamattomia mainoksia.
Mainokset on vastaanotettu talouksiin jaettavaksi, mutta ne menevätkin jakajien toimesta suoraan jätepaperinkeräykseen?
Jakamattomien mainosten suuret määrät ovat hämmästyttäneet useita jakelun maksajia.
Yritykset eivät halunneet lähteä oikeustaisteluun suuryritystä vastaan, jolla on Suomessa määräävä markkina-asema ns. ykkösosoitteettomien mainosten ja -lehtien määräpäiväjakelussa.

Savenmaan lähetti kuitenkin omalta osaltaan vuonna 2006 vahingonkorvausvaatimuksen silloiselle Suomen Postille (nyt. Itella OYJ).
Itellan kiistettyä vahingot, jätti Savenmaa Ky vuonna 2007 vahingonkorvauskanteen Helsingin käräjäoikeuteen Itellaa vastaan.
Oikeuskäsittely on hovioikeusvaiheessa.
Vuosi sitten toukokuussa Helsingin Käräjäoikeus käsitteli viikon ajan tätä juttua.

Yhtään tiedoitusvälineen edustajaa ei edes käynyt istuntosalissa?

Asian laatu ja merkitys on kuitenkin huomattava: valtion omistama yhtiö laskuttaa yrityksiltä jakelupalkkiot niistäkin mainoksista, jotka palvelun maksajan tietämättä heitetään suoraan jätepaperinkeräykseen.

Itella OYJ:n ja PAU:n kesken on sovittu, että postinjakajille maksetaan jopa yksi sentti jaetusta mainoksesta.

Voidaan lisäksi kysyä, miten Itellan menettelyyn ovat suhtautuneet kirjapainoja omistavat lehtiyhtiöt?
On tiedossa, että ainoastaan pääkaupunkiseudun alueella Itella oli vähentänyt talousmääriään mainoskieltoluukkujen perusteella.
Ilmeisesti mainoskieltojen vähentäminen laskutetuista kappalemääristä on ollut suurten lehtitalojen, tai mahdollisesti yksistään Sanoma Oy:n vaatimus Itellalle?
Mainoskieltoja on kuitenkin myös laajalla maaseudulla ja niiden pienissä kaupungeissa.
Mainoksia heitettiinkin siellä jatkuvasti suuret määrät Itellan roskiin, mutta tarkasti muistettiin periä niistäkin jakelumaksut yhden kappaleen tarkkuudella.

Muualla Suomessa, pääkaupunkiseudun ulkopuolella, painatuksia sekä jakeluita lehtitaloilta tilaavat pienet yritykset, joilla ei ole resursseja selvittää Itellan oikeita jakelumääriä, eikä toteutumisia, koska palvelun tarjoajat eivät pitäneet sitä aiheellisena.

Lehtiyhtiöillekin oli tärkeää saada painaa paljon mainoksia, koska siitähän niillekin syntyy taloudellista tulosta.
Lehtimoguli Eero Lehti istuukin myös Itellan Hallintoneuvoston puheenjohtajana.

Meneillään olevassa, Savenmaan kuudetta vuotta jatkuneessa oikeudenkäynnissä on jo riidatonta muunmuassa:
Itella on myöntänyt, että sivukylät ovat jääneet ainakin osittain jakamatta, tai mieluummin Itellan oman todistajan kertomana, että vain jotkut ovat jakaneet sivukylät.

Kiistetty ei ole myöskään sitä, etteikö jakamattomista mainoksista olisi otettu maksua. Tämä on riidatonta.
Jää maksujen määrä riidattomaksi tai ei, se voidaan kuiteista selvittää.

Niinpä Savenmaa vaatii, että Itellan tulee selvittää ja ilmoittaa:
a. paljonko se myöntää laskuttaneensa ja ottaneensa vastaan maksusuorituksia sellaisesta työstä, mitä se ei
ole tehnyt,
b. kohdittain mainoksista, jotka on jaettu myöhässä (vaikka on laskutettu määräpäiväjakelu),
c. joita ei myöhästyneinä tai liikaa tulleina jaettu lainkaan,
d. sekä jätetty myönnetyiltä osin sivukyliin kokonaan jakamatta.

Näin saadaan selville määrä, joka on maksettu Itellalle, vaikka Itella ei ole tehnyt työsuoritusta eli jakelua.
Savenmaan toriautomainosten Itellalle maksamien jakelupalkkioiden määrä kymmenen vuoden ajalta on 6,7 miljoonaa euroa.

Oikeudenkäynnin aikana on selvinnyt, että Savenmaa on maksanut Itellalle jopa miljoonia euroja työstä, jota ei ole tehty.
Savenmaa toteaa, että sillä ei ole käytännön tasolla ollut mitään mahdollisuutta välttää vahinkoja, koska sille ei oltu Itellasta kerrottu laiminlyödyistä töistä.

Oikeudenkäynti Savenmaan ja Itellan välillä on kesken, eikä sen lopputulosta voi ennustaa.

Voi sen sijaan todeta Helsingin Sanomat lehden selvittäneen pienen Lokapojat Oy:n virheitä tehokkaasti.
Lehti sitä vastoin jättää suuryhtiön, Itella OyJ:n toiminnassa havaittavat, myöskin meneillään olevassa oikeudenkäynnissä esille tulleet, osin samantapaiset piirteet tiedoittamatta?

Nivalassa, Juhannuksena 2012

Hannu Pihlajamaa
entinen toriautokauppias
Savenmaa Ky

Jk
Toimitus

Olen valmis luovuttamaan aineistoa, joilla voin todistaa teille väitteeni, mikäli katsotte sen olevan aiheellista.
Jätepaperikeräys, jonka olen yhdessä työntekijöitteni kanssa tehnyt, on aineiston osalta tallessa.

Käräjäoikeuden välituomio Itellan mainosjakelusta perjantaina

Perjantaina on klo 14 jälkeen kaikkien nähtävänä Helsingin käräjäoikeuden välituomio jutussa Savenmaa Ky/Itella Oyj.

Oikeudessa on toteen näytetty:
– Itellan mainosjakelun talousmäärät liialiset
– Itella ei jakanut kaikkia Saven Toriautojen mainoksia
– Itella ei ilmoittanut ettei jaa kaikkia Saven Toriautojen mainoksia
– Savenmaa maksoi Itellan kaikki mainosjakelut – nekin joita Itella ei jakanut (vuosina 1997-2007 Savenmaa maksoi Itellan mainosjakelusta yhteensä n. 6 milj. euroa)