Nivalassakin elinympäristömme muuttuu..

Soiden suojelusta ollaan taas saatu kuulla!

Soiden kuivatus,turpeennosto,suopeltojen uudisraivaus ja -kyntö pitäisi lopettaa  ilmastomuutoksen vuoksi?

Luonnon suojelu on tarpeellista.

Yltiösuojelu  ei soita pelasta,vaan aiheuttaa taloudellista  vahinkoa?

Suomen soista on mm turvetuotannossa vain 1 %.

Suopellot ovat tänä kesänä tuottaneet parhaat sadot nurmesta ja viljasta..

Säilörehunurmet Kiekossa ja Kalajoki- varren pelloilla olivat koko loppukesän  vihereitä ja hyvässä kasvussa..

Ottipa moni viljelijä kolmannen tuorerehusadon talteen..

Mutta mitä näillä  soilla   on tapahtunut  luomakunnan historiassa?

Myös tosi  ”mullistavaa”  on tapahtunut Nivalan viljellyillä suopelloilla meidänkin,lyhyenä elinaikanamme:

Kuoppatien länsipuolen,Papinojankin   suopellot olivat 50-60 vuotta sitten paksuturpeisia,märkiä. Kevätkylvöt alettiin juurakoiden keruulla.

Juurikat ja kannot olivat  jäänne niistä metsistä,jotka ovat joskus kasvaneet Kalajoen kahta puolta?

Niemen Karstaamolle  nostivat -50-60 luvulla  polttoturvetta,jota sai  lapion piston verran suoraan pellosta..

Vähän maatunut turve  paloi ulkokuivattuna hyvin uunissa.

Pitkään viljelty suopelto,tai maatunut suo, on jo lähempänä ruokamultaa,kuin polttoturvetta..

Ensimmäiset salojitutukset  murakkopelloille tehtiin lautaputkella.Putkilaudat ovat aikoja sitten nousseet auratessa ylös ja ojitukset on uusittu..

Enään ei nouse juurikoita,eikä salojalautoja..turvekerros on ohentunut..

Turve maatuu.kun pohjavesi painuu syvemmälle..muuttuu ruokamullaksi,tuleeko pohjamaa vastaan?

Rannikon satamat on siirretty moneen kertaan,merivesi painuu alemmas,niin myös pohjavesi,vai onko joku eri mieltä?

Tätä tapahtuu täällä maannousun alueilla ,Pohjanlahden Itärannikolla.

Suot,suometsät  kompostoituvat,vaikka niile ei kukaan  tekisi mitään ..

1800 luvulta asti Pappilan luona ,Nivalassa  asunut ja asioita muistanut Oskari Niskala (Kujalan-)  kertoi minulle kesällä 1964; Kurjet pesivät, näillä kotisoilla,Onnelan tien ja Papinojan  varressa,

Vetiseen rimpeen Oskari oli  painanut  kaksikin pitkää riukua peräkkäin ja aina vaan painui..

 

Papinoja sai siitä nimensä,että Similän pappilan väki kävi ottamasssa ruostekylpyjä noilla soilla olevista lähteistä..Vielä -70 luvulla Niskalan Aarnen  sikalan lietesäiliön monttua kaivettaessa,puhkesi  ruostevettä purkava lähde,mistä virtasi Papinojaan monta vuotta.

Muinaismetsät Kalajoen kahta puolen eivät ole olleet kitukasvuisia risukoita,vaan järeitä kuusikoita.Soista löytyneet lieot/puun runkojen jäänteet ja juuurakot olivat isoja.

Onko kukaan koskaan selvittänyt,montako tuhatta vuotta sitten nuot metsät ovat kasvaneet? Ilmaston lämpeneminen ei ole  luomakunnan historiassa ainutkertainen ilmiö?

Viisi-kuusi  vuosikymmentä sitten auratessa nousi kantoja ja suuria liekoja,joiden ikää ei tuollon hoksattu selvittää ?  Kyntökerroksesta tuli esiin kovia käpyjä  Pidisjärven rannan suopelloista  (K.Ylikotila).

Eteläpohjalaiset tekivät tupiinsa suuret avotakat,joissa poltettiin   juurikoita.

Juurikat  nostettiin keväällä sarkaojien päälle kuivumaan..niitä haettiin pitkin talvea polttopuiksi..

Kuoppatien varressa,Jaakolan  suopelloilla on kasvanut  muinaismetsä,jonka suohon hautautuneet rungot ovat ylettynet kahden peltosaran yli.

Avo-oja aura tökkäsi pitkään  runkoon.Sama lieko meni vielä viereisen sarkaojan poikki (Erkki K).

Vuonna 1966,Kalajoen kevättulvan seisoessa vielä rantapelloilla,tehtiin  hevosvehkeillä kaurankylvöjä Nevalla,siinä jokeen laskevan Nuoliojan varressa.

Kuoppamutkassa,Välikylän tienvarressa oli suuret savikolot,joitten vesi oli maantien pinnan  tasalla. Mela-tamma  kurkotti turpansa  veteen ja sammutti  siinä janonsa.

Kuoppalan suuret savikolot,josta hevoset seisahtuivat juomaan.ovat kasvaneet umpeen..
Siperian jalavien paikalla oli Paakkisen (ent Pappilan-) riihi.Kevään 1955 suurtulvan vesiraja oli tässä. Riihen seinän viereen  vetivät kalamiehet  veneitään  ja öykkejään.  Taampana olevat talojen tontit  olivat tulvan alla.

Samasta paikasta Kuoppatieltä otetussa kuvassa,keskellä olevan pajukon  kohdilla oli  Kuuselan ”Kangaslato”,jonka viereen tulva nousi..

Pajupuskan paikalla oli niittylato..Tätä joelle päin mentäessä,muuttuu kivennäismaa murakoksi..

Vielä -60 luvulla tälle pellolle,(Lampela) kevättulvat tekivät kunnon järven,jossa saatiin soudella..

Talvisin tuosta oikaistiin suoraan ,knuutinrantasten peltojen poikki Takalinnan kauppaan ja kouluun..Tulvalampi sattoi jäätyä keväällä, takatalven sattuessa  siinä luisteltiin..Jää romahti alas,kun tulvavesi laskeutui..

Kuuselan tie on osa  vanhaa ,Similän Pappilan kautta vievää maantietä.   Vanha kansa on nimittänyt kuvan tienoota ”Lampelaksi”.Oskari Niskalan  mukaaan paikalla oli 1800 luvun lopulla lampi,josta hän poikasena onki ahvenia,joita siinä aina oli?  En hoksannut kysyä Oskarilat.oliko lampi tässä pellolla,vai Kuuselan tien toisella puolella.  Harjuripojalla  oli 1964-1965 kesällä Kuuselan navetan päässä kuusentaimitarha,jolla ollutta onkipaikkaa Oskari saattoi tarkoittaa..Taimitarhan paikka oli hyvin multava ja siinä Isä piti monena vuonna varhaisperunaa..

Niskalan Oskari on istuttanut  vanhimmat ja kookkaimmat kuuset …

Kuuselan tienvarren  vanhimmat  kuuset ovat yli 100 vuotta vanhoja..Länsituuli puhalsi joskus lujasti noitten kuusien läpi..Kuoppa-aava oli avoin ja puuton..Lapsesta tuntui,että tuulen huminassa kuuset ”lauloivat”..Yksi kuusi meni talvimyrskyssä rungon  puolivälistä poikki,mutta ylimmät oksat kääntyivät  taivasta kohti ja siihen tuli  mahtava kiipeilypaikka..

Nivalan keskustan yölliset  valot näkyivät  komeasti Eemelinmäelle vielä  muutama vuosikymmen sitten?

Metsät ovat kasvaneet,etteivät edes mäen alla olevat Nuoliperän talot näy,kuten kuvassa.

Suomen metsät kasvat 110 miljoonaa kuutiometriä puuta vuodessa.

Vielä -50 luvulla  metsänkasvu oli puolet siitä?

Soitten ja metsien yltiösuojelijat eivät näe siinäkään asiassa mitään hyvää,edes ilmastonmuutoksen hidastamisen kannalta?

 

Nivalan Partion Talvileirillä laskettiin Eemelinmäeltä  -60 luvun alussa..Kokkola-Kajaanitietä ei oltu vielä päällystetty.Tienvarren metsiköt ovat matalia..

 

Mikä on  ihmisen , asumisen vaikutus ollut  noihin muutoksiin ,meitä lähellä olevaan ympäristöömme?

Epäilen,että ojitukset,viemäröinnit joen perkaukset   maaperän muokkaamiset,rakentamiset  eivät ole aiheuttaneet kaikkia  näitä,  silminnähtäviä muutoksia maastossa ja pelloillamme ?

Huomaavatko luonnosuojelijat itse,että suot kompostoituvat ruokamullaksi ja niiden energia haihtuu pilviin ja tuuliin,vaikka emme tekisi niille yhtään mitään?

Tilalle kasvaa uutta metsää,tai sille raivattua peltoa voidaan viljellä..

Luonnon yltiösuojelijat voisivat tulla ja tutkia itse ,milloin nuot soitten paikalla olleet hirsimetsät ovat tuhoutuneet?

Edes Etelä-Pohjanmaalta tulleet suonraivausviljelijätkään  eivät ole  olleet Nivalan  soitten häviämiseen  syypäitä..

Alangon Ukko (Herman Salanne) kertoo  tulomatkallaan Lapualta Nivalaan, kiivenneensä Ylivieskan ja Nivalan välillä kasvaneeseen suureen kuuseeen:

Kuusen latvasta näkyi  Nivalan, Sievin ja Ylivieskan kirkon tornit..Vuosi on ollut 1891.

Viidenkymmen vuoden kuluttua,siis -40 luvulla Ukko oli kiivennyt  samaan kuuseen,mutta ei nähnyt yhtään kirkontornia.

Suurimmat suo-ojitukset kosken perkaukset ,ym suuret kuivatustyöt on tehty  vasta viime sotien jälkeen.

Kalajoki- varren metsät olivat 50 vuodessa kavattaneet latvuksensa ”taivaisiin”,kirkon tornit  jäivät piiloon.

Vuosisadan alkupuolella otetussa kuvassa Vilkunan pihalle näkyy Nivalan kirkon torni (P.Vilkuna)?

Frans Pohjola kertoi,että hänen pihalleen Pahkaperältä näkyneen  Ruuskanperän  ja malisten mökkien valoja?

Suot jatkavat kuivumistaan,pohjavesi painuu alemmas..

Rimpisoitten ennallistaminen .. ei ainakaan  Patakorven  kohdalla,Vinnurvaan päin tarkastellen,ole aikaan saanut  soistumista..

Meitä huolestuttaa ilmaston lämpeneminen!

Ahdistutetaanko,syytetäänkö  meitä maalaisia  tahallaan ja tarkoituksella ”rikoksista”, joihin ei ole varmaa näyttöä ?

Ainakin hyvin varmoja ko asiasta  monella taholla ollaan?

Soistuneitten metsien  juurakot ja liekopuut lienevät  peräisin tuhansien vuosien takaa ?  Paljon kauempaa,kuin  2000 tuhannen vuoden takaa,mihin jo  päästäisiin,kun  kaksikymmentä 100 vuotista ihmisikää laitettaisiin  perätysten?

Satavuotias,joita on yhä enemmän keskuudessamme, sanoi,että  ikä ja aika meni pian.

Ei edes ajanlaskumme aika liene luomakunnan historiassa, niin kovin pitkä ?

Eikä tämä maapallomme  yhdessä hetkessä ,ilmaston muutoksineenkaan muutu miksikään..

Telluksemmekin on maailmankaikkeuden mittakaavassa korkeintaan, kuin ”pieni pölyhiukkanen  suuren teollisuushallin nurkassa”?

HARJURIPOIKA

 

 

 

 

VALIOKIN HALUAA NIVALAN BIOLAITOKSELLE UUDEN YMPÄRISTÖLUVAN

Nyt,kun rakennettavan  biolaitoksen ympäristölupa on myös Valion taholta rauetettu,varmaan Nivalan kaupungin toimesta haetaan laitokselle uusi rakennuspaikka  ?

Ympäristölupahakemus Asemanseudulle nostattaa  aivan aiheellisesti valitusten   ja vastalauseitten tulvan  keskustan asukkaiden taholta.

Asemanseudulle  rakennettu jätteen- ja karjanlannan käsittelylaitos tulee olemaan ympäristöriski kaupungin taajamassa.

Nivalaan suunniteltu,aiottua suurempana toteutettava  biolaitos,  ahtaalle Asemanseudun alueelle sijoitettuna,asutun ja rakennetun alueen keskelle ,on myös  hankkeena syytä rauettaa?

Asemanseudun sijalle on Nivalan päättäjien etsittävä muu rakennuspaikka.

Laitos voisi onnistuessaan kasvaa,mutta eihän se voi mitenkään olla mahdollista Asemanseudun tontilla?

Lietelannan ja kaikenlaisen biojätteen lisäksi lähitulevaisuudessa aivan varmasti  käsitellään suuria määriä vihermassaa,jota kootaan maanteiden ja rautateiden varsilta,puistoista,vesialueilta,missä vain maaperä tuottaa bioenergian raaka-ainetta..

Nykyinen radan- ja tienvarsien puhdistus niittämällä  lupiineista,ym hyvistä kasveista  edesauttaa  ravinteiden  kulkeutumista vesistöihin? Kaivinkonein  pidetään maantienojat auki,jotta kasvien mädätessä,niiden ravinteet ohjatuvat isompiin  vesistöihin? Tulevaisuudessa tienvarsikasvit kerätään ja niistä saadaan bioenergiaa.

Lietelantaa,sekä mädätettäviä massoja käsiteltäessä, ei edes Valion suunnittelijat voine varmasti  taata,ettei laitoksesta  leviä hajuja lähiympäristöön?

Valion johdossakin jo varmaan pohditaan tätä:

On eri asia separoida maitoja kylän keskellä,mitä lietelantaa…

HARJURIPOIKA

 

Kuvateksti:

Nivalan keskustan Uimarannalle mennään suljetun  Kaatopaikan/Jätevesilaitoksen ohi.Toteutuessaan Asemanseudun Biolaitos olisi paljon suurempi jätteenkäsittely paikka ja- laitos,mitä aikoinaan uimarannan ja taajaman välissä olevalla,peitetyllä jätealueella..

Kuva otettu 28.7.2018

Salliiko TUKES Valion kaasutehtaan lähelle asutusta Nivalassa ?

Lietelanta on kaasuuntuessaan herkästi syttyvää ja paineenalaisena  voi aiheuttaa räjähdysvaaran.

Kaasulaitoksen rakentaminen ei ole tavanomaista teollisuusrakentamista.

Onkohan selvitetty,minälaiset suojaetäisyydet  tehtaan ympärille vaaditaan?

Vai onko suojaetäisyydet jo selvillä,onko Valion  kaasulaitos tulossa riittävän etäälle muista  rakennuksista,joita ei ole tehty kestämään vahingon,so kaasuräjähdyksen sattuessa?

Lue Nina Sallisen tutkimus :”RÄJÄHDYSVAARALLISUUDEN VAIKUTUS BIOKAASULAITOKSEN SUUNNITTELUUN”

Tutkimuksen tekijä mainitsee mm:”. Onnettomuuksia voidaan välttää myös noudattamalla räjähdysvaarallisia tiloja ja laitteita koskevia määräyksiä jo suunnitteluvaiheessa. Tällöin räjähdysvaaralliset alueet suunnitellaan riittävän isoiksi, jolloin riski räjähdysvaarallisen ilmaseoksen muodostumiseen räjähdysvaarallisen alueen ulkopuolelle pienenee.”

Kaavassa alue  voi olla teollisuusaluetta,mutta mitä tahansa ympäristölle vaarallista toimintaa ei teollisuustontillekkaan saa pystyttää?

Kaupunginhallitus on tiedottanut,olleensa lukuisiin viranomaistahoihin yhteydessä,ennenkuin on päätetty tarjota Lastaustien teollisuusaluetta  Valion kaaulaitoksen rakennuspaikaksi.

Oliko oltu yhteydessä TUKESIIN,ei tiedotteissa kerrottu.

Tukesissa ei oltu tietoisia Nivalan Biolaitoshankkeesta,kun sitä niiltä hiljattain  tiedusteltiin?

Tuskin heillä on mitään tarvetta kansalaisilta  salata,miten lähelle asutusta tuonkokoisen kaasulaitoksen saa rakentaa?

 

Ensimmäiset lietelantalat  -60 luvulla olivat jopa navettojen lattian alla,tai niiden päälle rakennettiin tuorerehusiiloja.Pian huomattiin säiliöissä syntyvän metaanikaasun vaarallisuus eläimille ja ihmisille.

Lantalaan menneitä karjanhoitajia on kuollut kaasuihin ja onhan  navettojen sortumisiakin tapahtunut.

Navetan sisätiloihin vuotanut lietalantalan metaani on tappanut eläimiä..

Valion biolaitos joutuu TUKESIN syyniin ja laitoksen käyttöönottoon sanoo viimeisen sanan TUKES.

Mielenkiintoista on seurata,antaako TUKES Valiolle luvan rakentaa biokaasutehdasta lähelle asutusta?

Lastaustiellä Lasitehtaan ikkunat helisee,jos viereen rakennettu kaasutehdas jostain syystä tussahtaa.

Toivottavasti Nivalassa ei ole päätetty rakentaa tontille,johon ei Tukes anna lupaa , edes Valiolle , kaaasulaitosta pystyttää?

Suunniteltua pienempikin kaasulaitos tussahtaessaan,saa lasitehtaan ikkunat helisemään?

Savenmaalla on myyty yli kymmenen vuotta Ruotsin Armeijan höyrynkehitintä.

Ruotsalainen varusväki on tarvinnut höyryä – suomalaisilla sotilailla sitä on ollut riittävästi omasta takaa?

Ruotsin Kuninkaallisen Karoliiniarmeijan ylijäämävaraston toimivia höyrynkehittimiä myydään  Savenmaalta  mm  rumpujen-vesijohtojen-,ym jäätymien sulatukseen.

Mehiläistarhurit sulattavat höyryllä vahakennoja.

Lampurit pesevät höyryllä lampaanvilloja..

Savenmaalla myynnissä oleva höyrynkehitin on ns matalapaine höyrynkehitin,jossa käytetään 0,5 barin painetta.

Höyryä tulee tehokkaasti matalallakin paineella.

Kauppaa oli tehty monta vuotta,kunnes Tukesin taholta otettiin yhteyttä:”Onko nämä laitteet hyväksytty myytäviksi ja käytettäviksi?”

Minulle tuntematon henkilö oli ollut Tukesiin yhteydessä ja halunnut tietää,onko Savenmaan painekeittimet turvallisia käyttää?

”On ne  Ruotsin armeijan käyttöön hyväksytty”,vastasin Tukesista  minulle soittavalle  henkilölle.

”Se ei riitä,pitää olla Suomessa hyväksytty”,vastasi Tukesin toimihenkilö.

Hän neuvoi hyvin ystävällisesti,miten minun kuuluu toimia:

”Ylivieskassa on INSPECTAN toimisto.Pyydä sieltä testaaja,joka tarkastaa laitteet ja tutkii Tukesin puolesta,voidaanko ne Savenmaan höyrynkehittimet  hyväksyä Suomessa myytäviksi.

Kun myymäsi höyrynkehityslaitteet laitteet ovat hyväksytty,et myyjänä ole vastuussa,jos käyttäjä ei noudata ohjeita ja vahinko sattuu..”

Inspectan mies tulikin heti kohta; hänellä  sattui siihen aikaan lähes joka päivä tarkastus käyntiä ,mm NIVALAN KAUKOLÄMMÖN  rakennustyömaalla.

Höyrynkehittimet ajettiin riviin,niihin pumpattiin paineet ja varoventtiilit tarkastettiin,tehtiin pöytäkirjat …

On ollut mukava myydä  höyrynkehittimiä,kun tarkastus on tehty ja hyväksyntä saatu!

Mielestäni kuntalaisillakin  on oikeus saada tietää  Valion biolaitoksen suunnitteluvaiheessa,mitkä nuo suojaetäisyydet pitää olla?

 

 

Harjuripoika

 

Ely tyrmäsi biolaitosluvan (Nivala- lehti 7.6.2018)

https://www.kp24.fi/lehti/nivala/539512/ely-tyrmasi-biolaitosluvan-uusi-lupahakemus-tyon-alla”Teknisen lupajaoksen päätös menee uusiksi”,toteaa lehti .

Pohjois-Pohjanmaa Ely keskus vaatii Vaasan Hallinto-oikeutta kumoamaan Nivalan kaupungin luopajaoksen myöntämän luvan,sijoittaa  Valion rakentamaksi aiottu laitos Asemanseudun Teollisuusalueelle,Lastaustien varressa olevalle tontille.

Elyn mielestä kaupungin  lupajaosto on ylittänyt asiassa toimivaltansa.

Ely vaatii selvitettäväksi  useita seikkoja,joista myös ympäristön asukkaat ovat huolestuneita.

Toivottavasti asia ratkaistaan nopeasti ja laitokselle löytyy kaikille sopiva paikka…

Alunperin laitos piti tulla Kuoppatien varteen,nykyisen Jätevesipuhdistamon viereen.


Valion johtaja Juha Nousiainen vakuutti  kevättalvella, biolaitoksen suotovesien parantavan Malisjoen veden laatua? Ely ei usko Nousiaisen väitettä  suoralta kädeltä ,samoin kuin eivät  monet kuntalaisetkaan.Nousiainen ei halunnut kommentoida Nivala -lehden toimittajalle…

AVAA NIVALA-LEHDEN ARTIKKELI TÄSTÄ..

Malisjoen virtaa pohjapadon molemmin puolin.Kuvauspaikka Asematien sillan alapuolella..Pari pientä sadekuuroa saatiin tänään13.6.2018. Kevät on ollut ennätyskuiva..Kasvustot ovat hätää kärsimässä..Viljapellot ovat aukkoisia.Tuorerehusta saatiin vain hyvin heikko sato..

 

HARJURIPOIKA

Poliisi ja Helsingin Sanomat tutkivat pientä petoslaskutusta ”suurennuslasein”..

Kuljetusfirman epäillään laskuttaneen asiakkailtaan tekemättömästä työstä?

Suomen Posti saa kuitenkin oikeuden luvalla laskuttaa jatkuvasti nekin mainokset,jotka syydettiin roskiin?

Mainosjakeluun  oikeus sovelsi Tiekuljetussopimuslakia.

Siitä huolimatta Posti sai ottaa täyden maksun niistäkin,mitkä tietoisesti jätti vuosikausien ajan jakamatta..

Poliisi ei myöskään halunnut ryhtyä tutkimaan,vaikka Postien jäteastiat täyttyivät eri firmojen  mainoksista..

Postin  kieltäydyttyä mainosjakeluiden selvittämisestä,selvitimme itse,mihin mainoslehdet joutuvat,kun niitä ei jaettu? Kymmenissä Postin jakelutoimpaikoissa olivat roskalaatikot kantta myöten täynnä..Postin ei omasta mielestään  tarvinnut ilmoittaa asiakkailleen,että mainoksia tulee jatkuvasti reilusti enemmän,kuin jakeluun tarvitaan? Rahat hyvin Postille kelpasivat näistäkin mainoksista.Poliisia ei kiinostanut ,vaikka pyysimme virka-apua Postin toiminnan selvittämiseeen..

Postin mainosjakelussa Posti saa oikeuden luvalla laskuttaa laillisesti kaikki roskiin syydetyt ,asiakkaiden maksamat mainokset.

Oikeudenkäynnin  historiaa on luettavissa  täältä..

Harjuripoika

 

Valio sai valtionapua noin kolme miljoonaa Nivalan lietelannan jalostuslaitokseen

Valio on saanut valtiontukea Nivalaan rakennettavalle lietelannan mädätyslaitokselle.

Laitos on ehdottomasti Nivalaan saatava,tänne  se pitää rakentaa.

Rakennuspaikat ovat herättäneet paikallisissa asukkaissa huolta ja päätöksistä on valitettu muuallakin,kuin Nivalassa..

Ei ole asukkaiden vika,jos kunnalliset päättäjät eivät ole  heitä kuunnelleet ja on pitänyt pyytää viranomaisia tarkemmin tutustumaan  jätteenkäsittelylaitosten rakennuspaikkoihin.Näin on tehty myös Mikkelissä.

Nivalaan,Valion Biolaitoksen purkuvesien laskuojaksi suunnitellun Malisjoen virtaama on usein lähes nolla  vesikuutiometriä kuivina kesäkausina..

Rakennettujen pohjapatojen avulla on saatu joki näyttämään  joelta.Padot pitävät kevään  tulvavedet seisomassa ,keskustaa halkovassa ”virrassa”.

1950 luvulla otetuissa valokuvissa ja paikallisten asukkaiden muistikuvissa,on joki usein ollut koskipaikoissa lähes vedetön.

Jaakolan sillalta v 1957 M.Kivijuuren ottamassa kuvassa, on Sillankorvan ja Jaakolan välissä joen pohja lähes kuiva,kuten on aina ollut vähäsateisina  kesinä..

Joki kuivui usein kesäisin pohjiaan myöten.

Latvavedet virtasivat   hiljalleen,vasta  kevättulvien mentyä.

Ojittamattomat metsät,avo-ojilla kuivatut pellot valuttivat Malisjokeen vesiä kohti Kalajokea pitkin kesää.

Valtaojien kaivuu,osin lapiotyönä oli hidasta ja suuritöistä .Viimeiset kanavat kaivettiin käsityönä -60 luvulla..

Kanavamiehet Malisjoen yläjuoksulla,Ruuskankylällä..(kuva Pentti Sarjan isän valokuvista)

 

Tänä päivänä Malisjoen valuma-alueen ojitetut metsät ja salaojitetut viljelysmaat juoksuttavat vetensä nopeasti ,heti kevättulvien ja sadekausien jälkeen.

Nivalan keskustan asfaltoitujen katujen ja  pihojen vedet  syöksyvät hetkessä jokeen.

Kevättulvien ja sadekausien jälkeen, kuivina vuosina Malisjoessa ei virtaa vettä senkään vertaa,mitä vielä 50 vuotta sitten.

Valion asiantuntijat voivat toki  olla itsevarmoja,että he osaavat ainakin teoriassa suunnitella koelaitoksen,joka ei laske haitallisia päästöjä tuohon ,usein kuivana olevaan jokeen?

Malisjoen varteen ollaan kuitenkin Valion toimesta  tulossa vasta testaamaan,miten sonnan käsittelyprosessi toimii isossa mittakaavassa?

Tuotantomittakaava on saatu Ylen uutisesta (8.2.2017 klo 16:57 / päivitetty 8.2.2017 klo 17:00): https://yle.fi/uutiset/3-9449221 eli ”Biolaitos voisi käsitellä noin 50 miljoonaa litraa lietelantaa vuodessa. Määrästä saadaan noin 12 miljoonaa kiloa tiivistä fosforilannoitetta, noin 5,5 miljoonaa kiloa typpilannoitetiivistettä ja 27,5 miljoonaa litraa puhdasta vettä.”

Hyvässäkin laitoksessa voi tulla häiriö,kuten käytännössä on usein nähty.

Malisjoen virtaamalukemista löytyy numerodataakin ympäristöhallinnon yhteisestä verkkopalvelusta.

Jätevesivirtaukset on ajateltu tapahtuvaksi yhtenä päivänä viikossa kuten lietettä ilmeisesti oli tarkoitus sinne laitokselle tuoda. Ainakin Malisjoen minimivirtaukseen verrattuna jäteveden virtaus on oleellinen.

Päätöksen tekijät ja Valio  myös  voisivat kertoa,miten he voivat olla täysin varmoja,että Asemanseutu on ainoa oikea ja paras paikka Nivalan  Biolaitokselle?

Harjuripoika

ps

…aineistoa tähän blogiin saatu  usealta eri henkilöltä…

 

Valion Biolaitoksen ympäristöriskit Malisjoelle ja Nivalan taajamalle välttyvät sijoituspaikan vaihdolla…

Nivalan taajamaan,Malisjoen läheisyyteen  suunniteltu sonnanajo  lietelannan jatkojalostusta varten, herättää  ihmettelyä asukkaiden keskuudessa..

Nivalan Meijerissä separoitiin ennen maidot,keskellä kylää…

Lietelantaa  aletaan nyt ”separoimaan”.

Maalaisjärjellä ei   laitoksen paikka ole rakennuskaava-alueella,lähellä keskustaa ?

Onko otettu huomioon, rajoittaako tulevaisuudessa  Asemanseudulle ,rautatien viereen suunniteltu karjanlannan käsittelylaitos   alueen muuta käyttöä?

Esimerkiksi rehu- ja elintarviketeollisuudelle ei  -seudun tontteja  voitane Biolaitoksen vuoksi enään  tarjota?

Biolaitos ei tarvinne Asemanseudun  rautatietä,mutta joku muu yritystoiminta voi…

Tarttuvien eläintautien riskin vuoksi  yritystoimintoja  on pitänyt viranomaisten määräyksestä  keskeyttää?

Myyrät ja linnut toivat  salmonellan suursikalaan: Tästä salmonellan saastuttamasta sikalasta lähti välittömästi 2000 emakkoa porsaineen Honkajoelle tuhottavaksi?

Mikä on ollut eläinlääkintä – ,ym terveysviranomaisten kanta tähän; Nivalan  taajamaan aletaan ajamaan keskitetysti lietelantaa,ym eloperäisjätteitä ympäri maakuntaa?

Vaatiiko viranomainen pesemään  traktorin/auton rattaat aina,kun lähdetään sontakuormalla , monelta eri navetalta kohti Nivalan keskustaa?

Navetalla käyvät  myös maitoautot ,mutta ne eivät aja lietesäiliön vierestä?

Sijoittamalla laitos etäämmälle, rakennuskaava-alueen ulkopuolelle,luulisi  tautien leviämisriskinkin pienentyvän ?

Valion Biolaitos piti rakennettaman alun perin Kuoppatien varteen,nykyisen Jätevesipuhdistamon/Hyötyjäteaseman  viereen,kuten aiheesta tiedoitti …(klikkaa artikkeliin):Keskipohjanmaa -lehti helmikuussa 2017..

Kuntapäättäjät Nivalassa kuitenkin itse  hylkäsivät  Jätevesipuhdistamon alueen?

Valion johdolle paikka Kuoppatien varressa olisi ilmeisesti sopinut?

VALION BIOLAITOKSEN PAIKKAVALINNASTA ON VARMAAN VIELÄKIN HYVÄ PUHUA,KOSKA VARSINAISTA RAKENTAMISTA EI OLE ALOITETTU ?.Maaseudun Tulevaisuus on myös käynyt tutustumassa Biolaitoksen sijoituspaikkaan.Lue artikkeli klikkaamalla!

Maaseudun Tulevaisuuden karttakuvasssa on Jätevesipuhdistamon sijainti  havainnollistettu  Kuoppatien varressa,sekä suunniteltu Biolaitoksen paikka Nivalan taajaman alueella…

Onko syytä tarkastella päätettyä sijoituspaikkaa vielä tästäkin näkökulmasta:

Asemakaavan sisältövaatimukset:
”Asemakaavaa laadittaessa on maakuntakaava ja oikeusvaikutteinen yleiskaava otettava huomioon siten kuin siitä edellä säädetään.
Asemakaava on laadittava siten, että luodaan edellytykset terveelliselle, turvalliselle ja viihtyisälle elinympäristölle, palvelujen alueelliselle saatavuudelle ja liikenteen järjestämiselle. Rakennettua ympäristöä ja luonnonympäristöä tulee vaalia eikä niihin liittyviä erityisiä arvoja saa hävittää. Kaavoitettavalla alueella tai sen lähiympäristössä on oltava riittävästi puistoja tai muita lähivirkistykseen soveltuvia alueita.
Asemakaavalla ei saa aiheuttaa kenenkään elinympäristön laadun sellaista merkityksellistä heikkenemistä, joka ei ole perusteltua asemakaavan tarkoitus huomioon ottaen. Asemakaavalla ei myöskään saa asettaa maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle sellaista kohtuutonta rajoitusta tai aiheuttaa sellaista kohtuutonta haittaa, joka kaavalle asetettavia tavoitteita tai vaatimuksia syrjäyttämättä voidaan välttää.
Jos asemakaava laaditaan alueelle, jolla ei ole oikeusvaikutteista yleiskaavaa, on asemakaavaa laadittaessa soveltuvin osin otettava huomioon myös mitä yleiskaavan sisältövaatimuksista säädetään.”

Kaavamuutoksen jo saatua lainvoiman,kannattaa kaupunkilaisten yrittää saada ympäristökeskus vaatimaan ympäristövaikutusten arviointia (YVAa) ja sitä kautta vakuuttaa päättäjät biolaitoksen haitallisuudesta tuossa Nivalan kaupunginhallituksen Biolaitokselle hyväksymässä paikassa:

”Lainsäädännössä on määritelty hankkeet, joista on aina tehtävä ympäristövaikutusten arviointi. Menettelyä voidaan soveltaa myös tätä pienempiin tai muihinkin kuin asetuksessa mainittuihin hankkeisiin, jos niistä katsotaan aiheutuvan merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia. Jos arvelet, että tietty hanke voi aiheuttaa haitallisia vaikutuksia, jotka edellyttävät ympäristövaikutusten arviointia, ota yhteys oman alueesi ELY-keskukseen, joka päättää menettelyn tarpeellisuudesta.”

Meijerin jätevedet pilasivat aikoinaan Malisjoen veden  pitkäksi aikaa? Rakennettiin uusi,tehokas jätevesipuhdistamo Kuoppatien varteen. Nyt Biolaitosta ei halutakkaan puhdistamon viereen,vaan taajaman läheisyyteen? Biolaitos päästöineen tulisi  vielä ylemmäs jokivarteen,Jyrkänlammen yläpuolelle?   (Asematien sillalta Osuusmeijeristä otettu valokuva on  peräisin M.Kivijuuren albumista)

Vaikka valitusaikaa kaavamuutokseen vielä olisikin niin eipä ole juurikaan muiden kuin ympäristökeskusten tekemiä valituksia koskaan hallinto-oikeudessa hyväksytty. Senkin perusteella kannattaa edetä ELYn avulla. Perusteina YVAlle ovat mm:

1. Asemakaavamuutos, joka tehtiin vuonna 2017 pelkästään biolaitosta varten ei ole vuonna 2014 vahvistetun yleiskaavan mukainen. Yleiskaavassa TY-alueeksi (teollisuusalue, jolla ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia) merkitty alue on asemakaavassa muuttunut T-1 alueeksi (teollisuus- ja varastorakennusten korttelialue, jolle voidaan rakentaa bioenergialaitos, joka voi käyttää raaka-aineena jätettä), eli ympäristön erityinen huomioiminen on jätetty kokonaan pois. Jätteellä tuossa määrittelyssä tarkoitetaan lietelantaa. Nyt biolaitoksen ympäristöluvan myöntämistä perustellaan nimenomaan sillä, että hakemus on asemakaavan mukainen.
2. Biolaitos päästää Malisjokeen jätevettä, jossa on luonnonvesiä korkeampi ammoniumtyppipitoisuus ja biologinen hapenkulutus. Tämä on ELY-keskuksen ja Nivalan kaupungin yhteisen Vireä Malisjoki -hankkeen vastaista.
Selvitysten mukaan Malisjoki on yksi Pohjois-Pohjanmaan voimakkaimmin kuormitetuista vesistöistä, jonka ekologinen tila on arvioitu välttäväksi ja fysikaalis-kemiallinen tila huonoksi. Joki onkin erittäin rehevä ja runsasravinteinen. (Malisjoen kosteikkojen yleissuunnitelma / R.Rahkila). Malisjoen virtaamavaihtelut ovat todella suuria ja enimmän ajan vuodesta virtaamaa ei ole juuri lainkaan. Jäteveden sisältämä ammoniumtyppi ja suuri biologinen hapenkulutus aiheuttavat joen muuttumisen hapettomaksi ja haisevaksi kun joen virtaamaa ei ole tai se on pieni. Vireä Malisjoki -hanke on saanut julkista rahoitusta yhteensä 534 447 euroa. Nyt myönnetyssä ympäristöluvassa biolaitoksen toiminnalle on asetettu vain 20 000 euron suuruinen vakuus, jolla on tarkoitus kattaa mahdolliset tulevat vahingot mikäli luvan haltija laiminlyö velvollisuutensa alueen ennaltamisesta.
3. Lainvoimainen 2. vaihemaakuntakaava luettelee maakunnallisesti ja valtakunnallisesti arvokkaat alueet sekä niiden sisältämät kohteet. Luetelluista 71 kohteesta 19 sijaitsee Malisjoen varrella suunnitellun biolaitoksen alapuolella. Tässä luvussa ei ole mukana kauempana joesta Nivalan ydinkeskustassa sijaitsevia kohteita, joita on lisäksi 10 alle kilometrin säteellä biolaitoksesta.
4. Biolaitokselle on suunniteltu ainoastaan päästöjen kirjaaminen mutta ei toimenpiteitä häiriötilanteissa eikä esimerkiksi minkäänlaisia varoaltaita, jotka estäisivät mahdollisen päästörajat ylittävän veden pääsyn Malisjokeen. Laitos on suurimman osan ajasta miehittämätön eikä häiriöihin reagointiin kuluvaan aikaan ole otettu kantaa. On suuri vaara, että olemattoman virtaaman aikana jokeen, jonka varrella on uimarantoja, lasten leikkipuisto, hotelli-ravintola ja lukuisia Nivalan keskustan asuinrakennuksia, pääsee puhdistamatonta lieteperäistä nestettä.
5. Biolaitoksen sijoitusta ja positiivista vaikutusta Malisjokeen perustellaan mm. sillä, että lannoitteet toimitetaan biolaitoksen lähialueilla sijaitseville tiloille, joista osa sijaitsee Malisjoen valuma-alueella. Ei ole selvitetty tarkemmin minkälaiset taselaskennat ja olettamukset tämän perustelun takana on. Toiminnan oletettuja myönteisiä vaikutuksia ympäristöön on esitetty myös perusteluina hakemukselle aloittaa toiminta laitosalueella ennen ympäristöluvan lainvoimaisuutta. Kaikki edellä mainitut perustelut ovat olettamuksia ja väite, että toiminnan aloittaminen ei tee mahdollista muutoksenhakua hyödyttömäksi koska toiminnasta ei aiheudu ympäristön kannalta peruuttamattomia muutoksia ei pidä välttämättä paikkaansa siinä tapauksessa että laitos on rakennettu väärään paikkaan.
6. Kyseessä on pilottilaitos, joka on mitoitettu tarkoituksella siten, ettei lakisääteistä YVAa tarvitse suorittaa ja kaupunki voi myöntää ympäristöluvan. Laitoksen on kuitenkin pilottijakson jälkeen tarkoitus nostaa kapasiteettia jolloin YVA tulee ajankohtaiseksi. Jos tässä vaiheessa arvioinnissa havaitaan laitoksen sijoitus vääräksi, on sen siirtäminen muualle käytännössä mahdotonta. YVA tulee tehdä nyt kun mitään ei ole vielä rakennettu ja kapasiteetin nosto on tiedossa.

Etäisyyksiä,ym seikkoja  Asemanseudun biolaitoksesta (Lähde:Kansalaisen karttapaikka)

– Työpaikkoja 70-90kpl (mm.tehdas+korjaamot)                     50-150 m

– Lähin vakituinen asunto                                                                  200 m

– Aseman hotelli                                                                                    200 m

– Rautatieasema                                                                                   200 m

– Asemanseudun kauppaliikkeet n.10 kpl                                    300-350 m

– Kaupungintalo                                                                                    700 m

– Tori                                                                                                          850 m

– Lähin karjatila  (tietä pitkin)                                                           1,5 km

– Alueen karjatilat keskimäärin                                                       2 km                  

 -189 henk. vastusti Biolaitoksen tuomista Asemanseudulle.

 Biolaitos rakennettuna jätevesipuhdistamon viereen, tarkkuus +/- 100-200 m riippuen laitoksen sijainnista.

 – Jätevesipuhdistamo                                                                         50 m

– Lähin vakituinen asunto                                                                  500 m

– Terveyskeskus                                                                                    750 m

– Kaupungintalo                                                                                    1,7 km

– Tori                                                                                                          1,85 km

– Lähin karjatila  (tietä pitkin)                                                           900 m

– Alueen karjatilat keskimäärin                                                       1,3 km

 Korkeudet merenpinnasta (Google Earth)

– Jätevedenpuhdistamo                                                                    70 m

– Terveyskeskus                                                                                    70 m

– Lähimpiä asuinrakennuksia                                                  70-72 m

 

– 1-20 henk. vastusti.

Saiko mahdollisesti hyvin onnistunut lobbaus viranhaltijat ja luottamusmiehet Asemanseudun puolelle?

Miksi valitusta sijoituspaikasta  ei ole julkaistu Nivalan Kaupungin sivuilla?

– Jätevesipuhdistamon alue n.5,5ha on kaavassa määritelty yhdyskuntateknisen huollon alueeksi. Puhdistamon yhteydessä on myös Hyötyjäteasema.

Kaupunginhallitus on lausunut totuudenvastaisesti  ko Kuoppatien Jätevesilaitoksen/Hyötyjäteaseman seutua tarkoittaen,sen sijaitsevan   tulvavaarallisella  alueella?

Em laitokset on voitu rakentaa  sinne, koska jo silloin on  Nivalan kunnassa tiedetty nämä tosiasiat:

Viimeinen  tulva on levinnyt näille  pelloille v 1974?

Silloin oli kesätulva,vesi peitti heinäseipäät Kuoppatien varressa.

Tuon sadekesän jälkeen Kalajoen keskiosan vesistöjärjestelyt saatiin päätökseen .

Tulvapenkereet,tekoaltaat,säännöstelypadot ja -pumput valmistuivat Kokkolan Vesipiirin toimesta.

Kalajoen vedenkorkeutta on voitu säännöstellä kohta viiden vuosikymmenen ajan ?

Tulvavaaraa ei ollut olemassa   silloinkaan ,kun Kuoppatien varteen rakennettiin em laitos?

Tulvien pelosta ei Jätevesilaitoksen ympäristöä tarvitse jättää käyttämättä Biolaitoksenkaan  rakennuspaikkana?

Varmaankaan näitäkään  laitoksia ei aivan pellon tasalle pystytetä,vaan siihen ajetaan paksu kerros mursketta?

Nuolikankaasta sorarekka tulee vaihde vapaalla,alas  Eemelin mäkeä  Kuoppasillalle  asti ?

 

Harjuripoika

jk

..osa yo kirjoituksista ovat peräisin useiden eri henkilöiden tähän blogiin  luovuttamasta aineistosta…

 

 

Valion Biolaitos Nivalaan taajaman lähelle, missä ei ehkä ole laajentumismahdollisuutta?

 

Karjanlannan,ym muiden eloperäisten jätteiden sisältämän  fosforin ja muitten ravinteiden talteenotto  on maailmanlaajuinen,tutkijoiden ja alan toimijoiden suuren luokan kysymys.

Menetelmien kehittämisellä  on nyt jo kova kiire ja biolaitoksille ollaan varaamassa tontteja.

Tätä valtakunnallisestikin merkittävää biolaitosta jo perustetaan Nivalassa tontille ,jossa Biolaitokselle  ilmeisesti ei tule olemaan  laajentumismahdollisuutta ?
Miksi ei mennä suoraan paikkaan,missä ei tule heti naapurin rajat vastaan?
Vaihtoehtoja valitulle tontille on?

Nivalassa  ”sairastetaan” tänäkin päivänä ,miksi tänne ei aikoinaan saatu Pohjolan Maitoa,eikä Poutun teurastamoa?

Nyt  kuntaamme on  tulossa Biolaitos,jonka  merkitys laajentuessaan tulee olemaan huomattava?

Laajoille peltoalueillemme  hyvin mahtuvan ja luontaisestikin sinne sopivan,suurenkin  laitoksen rakennuspaikka on nivalaisten omalla päätöksellä  hylätty?

Rakennuspaikaksi onkin Nivalassa  valittu teollisuusalue,joka rajoittuu omakotiasutukseen,maantiehen,rautatiehen,sekä alueella jo oleviin teollisuuskiinteistöihin?

”Myös Kuikanrannan alue on yleiskaavassa maatalouden suuryksikköjen alue,sekä maisemallisesti arvokas peltoalue.Bioenergialaitos ei ole tällainen maatalouden suuryksikkö,vaikka käyttääkin raaka-aineenaan karjataloudessa tuotettua lietelantaa…” Näin Nivalan Kaupunginhallitus tiedotteissaan?

 

Peltomaiseman keskellä olevat tuotantorakennukset saisivat nopeasti metsää ympärilleen.

Nivalaan suunnitellun Bioenergialaitoksen sijoituspaikaksi valikoitui yleiskaavaan merkitty teollisuusalue asemanseudun pohjoisosalla.

Radan pohjoispuolella oleville pelloille on tullut uusia teollisuushalleja..Metsänreunassa on taajaa omakotiasutusta.Kovin suuria laajentumismahdollisuuksia  ei Biolaitokselle  taitaisi Asemanseudun tontti tarjota?..LISÄÄ KUVIA  ASEMANSEUDULTA  ARTIKKELIN LOPPOSASSA. KUVAT OTETTU VILJAVARASTON TORNISTA 12.4.2018

 

Metsäiset saarekkeet peltojen keskellä  ovat usein kalliopohjaisia,kivikkoisia maita,joita ei raivattu pelloiksi. Kovapohjaiset  metsiköt  olisivat hyviä rakennuspaikkoja  Biolaitokselle?

Lietelanta on tulevan laitoksen pääasiallinen raaka-aine,mutta sen ajaminen asutuskeskuksen lähelle rakennettavaan laitokseen  kummastuttaa?

Johtaja Juha Nousiainen Valiolta selvittää Ryskypäivät lehdelle 21.3.2018 antamassaan haastattelussa:

”Malisjoen virtaamaan suhteutettuna sinne johdettavan veden määrä on varsin vähäinen.Tarkoitus on,että  jokeen  johdettava vesi olisi joen nykyistä vettä puhtaampaa.Tähän on varsin helppo uskoa,sillä Malisjoen tila tällä hetkellä ei ole välttämättä maamme kirkkainta ykköskastia. Viranomaiskielellä Malisjoki on ekologiselta tilaltaan luokiteltu tyydyttäväksi ” .

Malisjoki on kuitenkin Nivalan taajaman halki virtaava joki,jonka rannoilla ja välittömässä läheisyydessä on mm Terveyskeskus,vanhainkodit,puistoja,kävelypolkuja,leikkikenttiä,hotelli-ravintola,useita ruokakauppoja.

Jokirannat on rakennettu täyteen kaupunkilaisten asuntoja.

Valion johtajan  mielestä jokiveden  laatu paranee,sinne suoraan laskettavien suotovesien  ansiosta?

Tietenkin biolaitoksen suotovedet voivat olla  puhtaampia,kuin laitokseen ajettu pelkkä lietelanta ?

Ei  tulisi olemaan Suomenkaan  oloissa poikkeuksellista : Jätteiden puhdistuslaitoksissa  tulee joskus  häiriöitä ja jokiin menee muutakin,kuin puhdasta suotovettä ?

Jätevesiä on vahingossa laskettu jopa juomavesiverkoistoihinkin?

Biolaitokselle valittu tontti on lähellä  jokea ,johon karjanlannan puhtaat suotovedet  valutetaaan.

Malisjoen ylittävälle rautatiesillalle avautuu maisema Jyrkänlammille.Ensimmäinen iso kauppa on joen rannassa? Viime vuosisadalla on kerran jokiuoman tukkinut  suuret jääpadot ! Malisjoen tulvavedet levisivät kylän halki Jyrkänlammista suoraan Pidisjärveen,
Malisjoki jatkaa matkaansa kohti Pidisjärveä,ohittaen kuvassa näkyvän maantiesillan jälkeen mm  hotelli-ravintolan,.Nivalan keskusta on  joen rannoille kehittynyt.Liki puolet kaupungin asujamistosta on keskustan alueella.
Viljelymaisemassa risteilevät avo-ojat,suuret kanavat olisivat turvallisempia suotovesien valutuspaikkoja,kuin Nivalan taajamassa virtaava Malisjoki ? Kilometrien matkalla  Kalajokeen,ovat ojissa virtaavat ravinteet  joutuneet pajujen ja ruohojen ravinnoksi..Suoto-ojia ei saisikaan raivata niistä puhtaaksi.
Kiekon aavan läpivirtaava Pahaoja on alunperin luonnonoja,joka saa lähtönsä rautatien pohjoispuolella olevilta soilta..Pahaojan kautta tulee hiekkaa Kalajoen rantaan.Hiekka on peräisin  Rautojan perän hiekkaisilta mailta.Onnelan perän talojen  peltoja oli  Koivikossa ,jotka olivat tämän ojan varrella olevia hiekkapeltoja.
Puuston suojaan peittyvä Jätevesipuhdistamo sopii hyvin Kuoppatien kulttuurimaisemaan..
Kiekon aavalle asutettiin monta Karjalasta Nivalaan tullutta siirtolaisperhettä.Tämän metsäpuskan suojassa on Soanlahdelta muuttaneen  perheen koti.Evakkoperheen uuden kodin rakentamisen aikoihin Kiekon tien varressa ei kasvanut pihapuita..

Tuhansien hehtaarien peltomaisemiin  mahtuisi uusi laitos ja rakennuspaikkoja sillekkin  löytyisi riittävän etäälle, lakeudella olevista asuinpihoista?

KUVIA ASEMANSEUDUN TEOLLISUUSALUEELTA:

Radan pohjoispuolella oleville pelloille on tullut uusia halleja..Metsänreunassa on taajaa omakotiasutusta…

 

Harjuripoika

 

 

 

Nivalan kaupunginhallituksen 28.3.2018 eri lehtiin antaman vastineen johdosta

 

Kuntalaisaloitteeseen Nivalan Kaupunginhallituksen Nivala-lehdessä 28.3. 2018  antaman vastineen johdosta:

”Kuntalaisaloite ei anna aihetta vaihtaa Biolaitoksen paikkaa.Teollisuusalueen  Asemanseudun Pohjois osan asemakaavaehdotuksesta ei  esitetty muutoksia?”

Biolaitoksen myöhemmin mahdollisesti ilmenevät haitat ovat kuitenkin vielä vältettävissä,etsimällä laitokselle ympäristöystävällisempi  rakennuspaikka?

Me allekirjoittaneet olemme  sitä mieltä,että Malisjoen  ”veden laadun parantamiseksi” jokeen   ei saa laskea  lietelannasta puhdistettuja syöttövesiä?

Kaupungin hallitus perustelee päätettyä sijoituspaikkaa mm VIREÄ MALISJOKI  hankkeeseen liittyvänä rakentamisena?

Yksi  vahinko  lietelantaa käsiteltäessä,voi pilata  Nivalan keskustan halkovan , pienen  Malisjoen veden  laadun pitkäksi ajaksi ?

Kaupunginhallitus on hakenut  valitsemansa sijoituspaikan tueksi lausunnot noin kymmeneltä eri viranomaistaholta.

Lausuntojen sisällöstä huolimatta on kuitenkin  alueen asukkaillakin  oikeus esittää omia näkemyksiään sijoituspaikasta:

Liikenneministeriöllä ei tietenkään ole mitään huomauttamista rautatien ylikulkusillan ylittävästä lietelannanajosta.Tien käyttö   on kaikille sallittua.

Millä perusteilla eri viranomaiset hyväksyivät lietelannankäsittelylaitoksen paikaksi Asemanseudun alueen,ei ole  tiedossamme?

Suurten lietelantamäärien  siirtäminen rakennettavalle  puhdistamolle , asutun  alueen keskelle.tai sen välittömään läheisyyteen, ihmetyttää meitä allekirjoittaneita?

Edullista   olisi siirtää navettojen läheisyyteen rakennetusta laitoksesta mahdollisesti saatava lämpökin  putkia pitkin keskustaan päin.

Lähemmäksi navettoja olevalle laitokselle lietelantaa liikkuisi myös putkistoilla .

Biolaitos,Asemanseudulle rakennettuna,toimisi vain maantiekuljetuksien varassa.

Karstulan keskusta lämpiää Honkarakenteen  tuottamalla puujätteellä.Matkaa  Humpin kylältä on Karstulaan noin 10 kilometriä.

On halvempi siirtää lämpöä  noin 10 kilometriä pitkällä putkella rakennuksiin,kuin ajaa rekkalasteittain haketta sahalta kylän lähelle kaukolämpölaitokseen.

Kauempana Nivalan  taajamasta löytyy hyviä ,navettojen lähellä sijaitsevia maa-alueita,joihin Biolaitos soveltuu myös maisemallisesti.

Tuhansien hehtaareitten kulttuurimaisemaan kuuluu  viljelymaiseman  lisäksi myös metsäsaarekkeita.Biolaitoksen  ympärillä voidaan kasvattaa puustoa,kuten nykyisen Jätevesilaitoksenkin ympärille on tehty.

Tulvavaaraa ei Kalajoen läheisyydessä   ole,eikä myöskään oma-kotiasutusta,jolle tulvat,tai Biolaitos voisivat aiheuttaa haittaa?

Biolaitokselle ei varmaankaan olla rakentamassa niin matalia avosäiliöitä,joiden  lietteet  voisivat sekoittua tulvavesiin joen  säännöstelypumppujen pysähtyessä?

BIOLAITOS ON MIELESTÄMME EHDOTTOMASTI  SAATAVA NIVALAAN.

Valion rakentama laitos on nimenomaan maatalouden suuryksikkö,joka käyttää raaka-aineena karjanlantaa.

Lietelantaa jalostava Biolaitos sopii maisemallisesti ja ympäristöystävällisesti,sekä  tuotantotaloudellisesti viljelymaisemaan, lähelle suuria navettoja.

Nivalan kaava-alueen rakennusmaan käyttö on ollut suunnitelmallista.Saamme  nauttia,Suomen oloissa  poikkeuksellisen  asumisviihtyisästä taajamasta,jossa  teollisuuslaitokset ja tuotantorakennukset ovat pääosin omilla alueillaan,erillään muusta asutuksesta.

 

Nivalassa 3.4.2018

JOUKKO KUNTALAISIA

Valion lietelannan käsittelylaitosko lähelle asutusta Nivalaan?

 

Nivalan navettojen lietelannan talteenotossa siirrytään uusiin,ympäristöllemmekin hyviin hankkeisiin.

Uusi jättilantala,onkin suurempi,kuin mitä on mihinkään tehty.

Lantalan ja navetoiden välille  on alkamassa vähän isompi sonnanajo,mihin mekin ,-50 luvun pojankossit pääsimme  joka kevättalvi, hevosajureiksi ja talikkomiehiksi.

Lietelannan ajosuunta kääntyisi  navetoilta,pelloilta asutuskeskukseen päin?

Kalustot ja lietelannan käsittelymenetelmät   kehittyvät jatkuvasti,mutta huolta ja pelkoa  asukkailla silti  on:

Vahinkoja sattuu puhtaan juomavedenkin jakelussa,jätevesipuhdistamoissa tapahtuu usein häiriöitä.

Ollaanko Valiossa  täysin  vakuuttuneita,että asutuskeskuksen viereen rakennetussa laitoksessa hallitaan homma  100%:sti , aiheuttamatta koskaan  haittaa,tai vahinkoja ympäristölle ?

IMAGO JA ARVOT OVAT YRITYKSILLE,VALIOLLEKKIN  YKKÖSASIA?

Lietelantalaitoksen suunnittelu   asutuksen ja rakennetun ympäristön  läheisyyteen, on   huono  imago- ja arvovalinta Valiolle.

Nivalan rakennuskaava-alueella on rakennusmaankäyttö tähän asti ollut harkittua ja suunnitelmallista.Teollisuusrakennukset on ohjattu erilleen asuinalueista,joten asukkaiden asumisviihtyvys on voitu turvata.Kuntalaisten kiinteistöjen arvoa ei ole heikennetty sijoittamalla   teolllisuutta asuntojen läheisyyteeen.

Onkohan jättilantalan sijoituspaikkaa valittaessa huomiotu mm ,millä polttoainekustanuksilla rahdataan   miljoonat  sontakuutiot  Tiilimaan ylikäytävän toiselle puolelle?

Suurilla lietekuormilla on liikenneympyrässä  väistettävä risteävää liikennettä ja sen jälkeen vasta  voi moottorin kierroksia lisäämällä nousta  ylikäytävän päälle.

Heti myötämäkeen raskaalla lastilla jarrutetaan,ennen  purkupaikalle  johtavan tien risteystä….Ylimääräistä naftaa palaa tuon ylikulkusillan takia,sekin  kannattais ottaa laskelmissa huomioon?

On varmaan jo tiedossa,paljonko enemmän  lietteen ajoa tulee rautatien Eteläpuolelta,useitten  suurten navettojen lietesäiliöistä?

Talonpoikainen  rakentaminen osasi huomioida asuinympäristön turvallisuuden : Tulipalovaarankin  takia riihet rakennettiin kauas asuinpihoista.

Monet muistavat Heikkilän risteyksessä olleen suuren Puimalan ,joka purettiin Kokkola-Kajaani tien alta.

Puimalan yhteydessä oli raamisaha. Puimala oli tehty lähelle viljapeltoja,metsät olivat silloinkin  kaukana.

Matti Kivijuuren tallettamassa valokuvassa Puimala ja vanhat riihet näkyvät taustalla.

Nivalan kirkonkylän vanhat riihet ja elosuojat olivat usein  kauempana muista talousrakennuksista ja asunnoista.

Paloturvallisuuttakin oli ajateltu ; riihet saattoivat syttyä palamaan..

Alla olevassa  -60 luvun  M.Kivijuuren valokuvassa voidaan havaita: Talonpoikaisen rakentajan,aikansa tuotanolaitosten sijoittelua:

Vasemmalla puimala,joka oli uusin rakennus.Kaksi piippuinen rakennus on viljankuivaamo,sen jälkeen vilja-aitta ja kaksi latoa.Oikeanpuoleisen,pitkän lautarakennuksen takana on vanha riihi,.Rakennukset olivat usein kaukana asuinrakennuksista.Ainoastaan navetat ja tallit rakennettiin lähelle eläinten hoidon  takia.

Talvinen kuva Korpihaan tielle..
Vasikkahaan vasemmassa laidassa on Puimalan nurkka.Puimala purettiin Kokkola-Kajaanitien takia..
Viljankuivaamo oli Korpihaan tien suussa..Stenroothin ja Mattilan Martin rekat toivat apulankuormat kuivaamon luo ja siitä ne ajettiin hanikileillä Korpihaalle ja Kiekolle ,samalla ,kuin tuotiin heinäkuormia palatessa navettaan.
Oikeassa reunassa näkyy Nivalan kirkon kellotapuli.
Musta rakennus on Heikkilän Puimala,joka purettiin -60 luvun aluussa,kun Kokkola Kajaani tie rakennettiin Nivalan kirkonkylän ohi.Savupiippu on tiilitehtaan piippu,joka on ollut lähellä Metro Tukkua,Kivisaarella.
Osuuskaupan Viljavaraston valkoista siiloa ei ole vielä tehty..
Rukiinleikkuu ja kuhilaalle laitto, oli kovaa työtä.Kuvassa näkyy myös viikate,maassa pystyssä ja juomatonkka!

Veikko Kallio päätti loppuvuonna 1966 ,siirtää tuon raamisahan  Heikkilän metsien keskelle.

Pöhölölässä ,Sarjankylän takana oli valmis ,kovapohjainen   kenttä, vanhan tervahaudan paikan vieressä,samoin pirtti työmiehille  ja tallit hevosille.

Nivalan keskustan rakentaminen oli alkanut  ja tarvittiin lankkua ja lautaa,mm Kiviahteen Lauri rakensi liiketaloja,jotka ovat vieläkin olemassa Nivalan katukuvassa.

Pöhölään rakennetulle, yhden raamin sahalaitokselle tukit ajettiin hevosilla ,suoraan sahureitten eteen.

Raamin siirto   Haapaveden puolelle tulevalle sahan paikalle, oli oma operaationsa.

Raamin peruskiveen oli valettu kiinni, yli metrin pituisilla pulteilla valurautainen raamin jalusta,jota ei voitu särkemättä irroittaa siirtoa varten.Peruskivi saatiinkin ehjänä  traktorin lavalle  matka ylikulkusillan kautta Sarjankylän tielle alkoi.

Kuvat Matti Kivijuuren valokuvista:

Raamin jalusta on saatu lavalle.vasemmlla Kullervo Pihlajamaa.Oikealla  Yrjö Hautala (Hautaslon _).Harjuripoika lavalla.

Kivi on kooltaan noin 140x150x130 cm.Plajonkohan betonikuutio painaa?

Kullervo-serkku  nosti  Hydro Master kaivurilla  peruskiven ylös. Super Majorin vetämällä  peräkärryllä,iso betonimöykky lavalla noustiin ylikulkusillalle.Kullervoakin nousu pelotti.Vauhtia pystyi ottamaan ennen ylikulkusiltaa.Nykyistä liikenneympyrää ei tietenkään tuolloin ollut edes suunnitteilla.

Ylikulkusillan jälkeen ei Kullervo uskaltanut jarruihin koskea,vaan turvahytittömän traktorin piti antaa mennä mäkeä alas omalla painollaan ja toivoa,että  monta  tonnia painava möykky pysyy lavalla.

Raami koottiin uudelle paikalle  pystyyn, ehjän valurautaisen jalustan päälle ja se toimi.

Raamisaha oli katettu.sahurina Antti Heiska,Viirelän Antti,joka kuvassa oikeanpuoleinen mies.

Vasempana seisova mies tuntematon.Kuka tunnistaa?

Alemmassa kuvassa Viirelän miehet turnipsin nostossa..Talven hakkuuhommat eivät ole vielä alkaneet..

Suometsien kuivatuksen jälkeen  nuot sydänmaat kasvoivat pikkutukkia.

Veikko Kallion idea oli: Ajetaan  hevosvoimin  tukit suoraan kannolta sahalle.

Valmista lautaa ja lankkua sahalta kuormattiin autojen ja traktoreitten lavoille vietäväksi Nivalankin rakentajille.

Logistiikka sanaa ei tunnettu -60 luvulla. Hevos- ja miesvoimia osattiin  käyttää taloudellisesti.

 

Kannattaako  vielä  harkita tätäkin:Onko muita vaihtoehtoja,kuin  lannanjalostuslaitoksen laskettava purkuvetensä Malisjokeen?

  1. Kivijuuren valokuvista löytyy useita kuvia Nivalan keskustan halki virtaavasta Malisjoesta.Vuoden 1957 kuvassakin joki on Jaakolan sillan edessä pohjaan asti kuiva.Kivien välistä me pojankossit poimittiin käsin  ”partakaloja”.

    Rysän kiinnityspuita Malisjoessa näkyy tämän kuvan vasemmassa reunassa

Nykyiset pohjapadot keräävät  kuivina kausina jokivettä,mutta se on silloinkin   kuivan kesän seisovaa vettä.

Meijerin rantaa ennen kävelysiltoja.Meijerin laajentuessa ,tarvittiin sen jäteveslle asianmukainen käsittely;Rakennettiin uusi jätevesipuhdistamo Kuoppatien varteen,lähelle Kalajoen rantaa.Malisjoen veden laatu on uuden puhdistamon ja monien muiden suojelutoimenpiteitten ansiosta parantunut.. (kuva M.Kivijuuri)

Matti Kivijuuren kuvia löytyy lisää,klikkaamalla tästä!

Kuvia on useassa osassa,joten avaa  tästä vuoronnperään ne kaikki..

1950- ja 1960-luvuilta

1970- ja 1980-luvuilta

1990-luvulta

Harjureita ja työmiehiä

Nivalan kirkonkylältä

Pelloilta ja navetalta

 

Harjuripoika