Kuukausi: huhtikuu 2013

Hovioikeus on määrännyt Itellan vaatimuksesta, sen liikesalaisuuteen vedoten, salassa pidettäväksi eräitä kirjallisia todisteita, mitkä liittyvät Itellan postinkuljetusten yksityiskohtiin.

Harjuripojan mielestä eivät ne niin erikoisia ja ihmeellisiä selostuksia ole: autoillahan siinä johonkin mennään ja autoilla jostakin tullaankin?

Ilmeisesti Itella haluaa nyt jälkikäteen oikeudelle selvittää niiden avulla, miten Postin kautta tavaraa kuskataan?
Uusia todisteita ei nyt enää pitänyt juttuun lisää tulla, eikä tuossa kumpikaan häviä, eikä voita, vaikka koko selostus jääkin Itellan liikesalaisuudeksi.

Sitä Harjuripoika on ihmetellyt, miksi tuon nyt salaiseksi julistetun toimintakaavan piirissä tehtävää, jatkuvasti tapahtuvaa, mainosten hukkaamista ei voida Itellassa omatoimisesti selvittää? Sitä nyt sitten on seitsemän vuotta tässä käräjöimällä pitänyt tehdä.

Vuonna 2005 kesällä oli Savenmaan mainoksia Postin jakeluorganisaatiolla kateissa 76 tuhatta kappaletta.

Toriautot oli ajettu ympäri maata,niitä oli päivittäin 16 eri torilla. Silloin, kun autot vaihtoivat puolen päivän aikaan toiselle kylälle, käytiin sinä päivänä jopa 25:llä eri torilla.

Mainosten jako piti sopimuksen mukaan alkaa jo edellisen viikon perjantaina niille kylille, mihin ajettiin toriautot jo maanantaina myymään tavaroita, jotka mainoksessa esiteltiin.

Keskiviikkoon mennessä ei ollut mainoksia jaettu missään toripaikkakunnalla?

Kukaan ei oma-aloitteisesti Postin puolelta ottanut yhteyttä, että nyt ovat mainokset jakamatta. Syksyllä tuli sitten Postilta päätös, että korvataan 2000 euroa jakelumaksua. Kuitenkin korvataan, vaikka ei voitu Postissa selvittää, mikä oli jakeluhäiriön syy?

Vahinkoa jäi Saventoriautokaupalle noin 5 000 euroa turhia mainosten jakelumaksuja, painatuskulut siihen päälle, sekä tietenkin muut turhat kustannukset, mitä syntyy, kun 16 torirekkaa ajetaan pitkin Suomea toreille, joissa ei käy yhtään asiakasta.

Erikoisemmaksi Postin vastaaminen näihin selvittelypyyntöihin muuttui vuoden 2006 aikana, kun Peter Karlsson, Itellan oma lakimies ilmoitti, että Savenmaan on lopetettava kaikki yhteydenotot Itellaan, koska se ei ole Itellan, vaan Suomen Lehtiyhtymän asiakas. Lakimies Peter Karlsson uhkaili haastaa Savenmaan oikeuteen aiheettomien yhteydenottojen, sekä väärien tietojen levittämisestä, liittyen päämiehensä toimintaan mainosten jakelussa.

Niin monta vuotta on Harjuripoika, hevoskyytiaikakautenakin jo tavaraa kuskannut, että tuolla tavalla pelottelu ei yhtään säikäyttänyt, vaikka Postin päälakimies siinä uhittelikin.

Lakimies Peter Karlsson kuitenkin ajoi väitteensä niin pitkälle, että Itella kirjoitti käräjäoikeuteen mm., ettei Savenmaalla ole kanneoikeutta Itellaa vastaan siltä osin, kuin Savenmaan mainokset ovat tulleet Itellan jakoon Suomen Lehtiyhtymän kautta.

Käräjäoikeus Itellan väitteen mukaan päättikin. Oli monessa muussakin asiassa samaa mieltä, kuin Itella.
Hovioikeus on päätöksessään tuominnut toisin: Savenmaalla on kanneoikeus Itellan tekemistä vahingoista myös siltä ajalta, kun se on toimittanut ja maksanut mainokset Lehtiyhtymän kautta Itellalle.

Uutisia seuratessa on nähty, että isossa naapurimaassamme, kun joku alkaa kysellä suuryhtiöiden edesottamuksien perään, niin kyselijä voi äkkiä kadota katukuvasta.

Meillä on Oikeusvaltio.

Suomi.

 
Harjuripoika

Savenmaa olikin oikeassa ja Itella väärässä! Helsingin hovioikeus on kumonnut käräjäoikeuden tuomion!

Hovioikeuden tuomio on, että Itella joutuu maksamaan itse omat oikeudenkäyntilaskut, jotka käräjäoikeus virheellisesti tuomitsi Savenmaan maksettavaksi.

Itellan oikeudenkäyntilaskut ovat noin 170 tuhatta euroa.

Hovioikeus on palauttanut riitajutun uudelleen käräjäoikeuteen.

Vuonna 2006 Savenmaa Ky jätti Itellalle vahingonkorvausvaatimuksen.

Itella kiisti kaikki Savenmaan vaatimukset kieltäydyttyään minkäänlaisista neuvotteluista taikka selvittelyistä Saventoriautomainosten jakeluihin liittyvistä epäselvyyksistä.

Savenmaalla ei ollut muuta vaihtoehtoa, kuin jättää kanne Helsingin käräjäoikeuteen lokakuussa vuonna 2007.

Kanteen käsittely on kestänyt poikkeuksellisen pitkän aikaa.

Savenmaan, pienen yrityksen resurssit ovat jatkuvasti tiukilla, kohta seitsemän vuotta kestäneen, mainosjakeluista Itellan kanssa syntyneen riita-asian selvittelyssä.

Kanne palautuu nyt jälleen takaisin käräjäoikeuteen ja sen käsittely jatkuu hovioikeuden määräämällä tavalla.

Helsingin hovioikeuden päätöksen ja tuomion numero on 1226.

 
Harjuripoika

Helsingin hovioikeuden päätös Savenmaa Ky:n ja Itella OyJ:n välisessä riidassa on tullut osapuolten tiedoksi viime perjantaina.
Päätöksen sisältöä kommentoimme kantajan taholta lyhyesti torstaina 25.4. ilmestyvässä Ykköset!-lehdessä.
Harjuripojan hevosmiesymmärryksellä oikeusoppineiden, niin kantajan, kuin vastaajan, sekä tuomioistuinten tuomareiden kirjoittamat monipolviset perustelut ja selostukset ovat usein työläitä käsittää.
Helpompia olisivat Suomenhevosen yli satavuotiset polviluvut lukea ja seurata?
Riidan voidaan katsoa alkaneen vuonna 2006, tammikuussa 25. päivä, kun Postin päällikkö Pekka Korhonen ilmoitti Harjuripojalle puhelinsoitolla, että sinun mainoksia ei jaeta sivukylille.
Syyksi Postin Pekka sanoi, että ne ei niitä jaa sivukylille, koska et ole merkinnyt kimppulappuihin sivukylien ponoja (postinumeroita).
Vastasin:”Eihän niitä ponoja ole käsketty laittaa, eikä siihen Postin kimppulappuun voi laittaa kuin yhden ponon, eikä niitä niihin tuhansiin osoitelappuihin kukaan jaksa kirjoittaa käsin, vaan siihen pitää olla sitä varten tehty oma tietokoneohjelma!”
Tietokoneohjelma koko pono-hommaan oli tehty Postin myyntipäällikkö Ari Hillin ohjeen mukaan, eikä siitä ollut kukaan meille kenellekään sen jälkeen sanonut, että ei näin, vaan niin…

Vuonna 2006 jätettiin Postille vahingonkorvausvaatimus,jonka tämä Suuryhtiö Suomen Posti / määräpäiväjakelun monopoliyritys / nykyinen Itella kiisti ilman selvittämättä syytä, miksi on tehty, kuin on tehty.
Postin tekemisiä on Harjuripojan kokoaman Kiila-ryhmän toimesta selvitetty nyt yhteensä yli seitsemän vuotta oikeudenkäyntien kautta.

Poliisit olivat pesseet kätensä, eivätkä ottaneet pyynnöstämme huolimatta asiaa selvitettäväkseen. Tämä tapahtui Vappuna vuonna 2007.
Helsingin hovioikeuden päätös, minkä sisällön torstaina julkistamme, ei ole lopullinen,vaan siitäkin voidaan vielä hakea valituslupaa Korkeimpaan oikeuteen.
Itella ei ole aikonut sopia mitään, joten juttu varmasti jatkuu vielä pitkään….

Saventoriautomainosten jakeluissa tehdyistä vahingoista ja niiden korvaamisesta syntyneen riidan oikeuskäsittelyiden lopulliset oikeudenkäyntikululaskut tulevat olemaan yhteensä lähellä miljoonaa euroa.
Harjuripojan laskujen mukaan nyt ollaan jo menossa 500 tuhannen euron yli ja juttu voi olla vasta alkuvaiheessa, koska lopullisiin oikeuden päätöksiin on vielä pitkä matka…
Harjuripoika

Harjuripoika ja muut Kiila-ryhmän jäsenet olemme yhdessä jo ihmetelleet, mihin Itellan ja Savenmaan juttu on Helsingin hovioikeudessa pysähtynyt?

Asianajajamme piti helmikuussa selvänä asiana, että toukokuussa alkaa kymmenen päivän mittainen oikeuden istunto.
Toukokuu on kohta käsillä, mutta käräjäpäivistä ei ole ilmoitettu mitään?
Ei ole myöskään tullut tietoa riidan osapuolten välisestä tapaamisesta, mikä piti tapahtua ennen kuin Hovissa aletaan asiaa jälleen puida?

Sovintohan ei Itellan puolelta tule kysymykseen, niin kuin he ilmoittivat jo vuosia sitten.
Eikä sovintoa voikaan sallia, jos vastaajan menettely on hovioikeudenkin mielestä ollut törkeän huolimatonta, piittaamatonta, osoittaen Postin toiminnan olleen jatkuvaa tahallisuutta?

Siitä on tosiaan jo monta vuotta, kun me riitapukarit ensikerran asianajajiemme välityksellä/läsnä ollessa Salmisaaren viinatehtaalla toisemme tapasimme. Ruoholahdenkadulla, entisessä Valtionyhtö Alkon entisessä viinatehtaassa puidaan nyt tätä monopoliyhtiö Itellan ja pienen Savenmaan välistä riitaa.

Juttu on kestänyt kohta kuusi vuotta, eikä tällä vauhdilla pian valmiiksi tulekaan?

Onhan toki valtakunnassa tärkeämpiäkin asioita, kuin se, että Itellan postinjakajat, kenenkään estämättä muuttavat maksettua mainospostia suoraan jätepaperiksi, kenties siitä itsekin samalla vähän hyötyen?
Jos ei nyt aivan monopolistisen viinankeiton veroista bisnestä, niin kuitenkin hyvin kannattavaa hommaa se on tämäntapainen ”mainosjakelu” Postille ja valtiolle ollut.

Suomen valtio, siis sen omistama liikelaitos Itella, laskuttaa työstä, mitä ei kaikilta osin suoriteta lainkaan?

Harjuripoika

Kiitos Harjun Teuvolle railakkaasta mielipiteestä!
Kirjoituksesi Keskipohjanmaa-lehdessä on hyvä johdatus itse asiaan:
Tuskin tiesivät ”paikalliset henkilöt siinä konklaavissa, joka sorvasi tuon mainoslauseen”, että Nivala, Suomen Teksas, on ollut sitä jo yli sata vuotta sitten?
Teuvo Harjun, kuten Harjuripojankin sukujuuret ovat Etelä-Pohjanmaalla. Sieltähän muutettiin kyläkunnittain Amerikkaan, monet Teksasin pöliseviä preerioita kyntämään.
Kotimaan kaipuu on ollut siellä jatkuva polte siirtolaisen rinnassa.Suomi kulttuuria on yritetty pitää yllä.
Lapuanjokivarren körttikylistä ja Järviseudun lestadiolaisperheistä muuttokuormia ajettiin Nivalaan..
Nämä ”baptistit”, joihin Teuvo kolumnissaan viittasi, uskoivat tulevaisuuteensa Nivalan jokivarsisoita kuokkimalla ja viljelemällä.
Äidin isä, lapualainen Ukko Hermanni, saattoi vielä yli 90-vuotiaana katsella Alangon portailta pelloksi kuokkimiensa Könnin niittyjen yli Kalajoen toiselle puolelle, Aittoperälle, missä on veljiensä raivaamia peltoja.
Sodan jälkeen Nivalaan sijoitettiin Karjalan ortodoksipitäjien siirtolaisia

.
Suomen Teksasia rakennettiin silloin yölläkin, kun pika-asutustilojen sisukkaat miehet jatkoivat iltaisin, rakennustyömailta tultuaan niitä töitä, mitä naiset eivät olleet yksin jaksaneet päivisin tehdä.
Meidän suurten ikäluokkien työurat on kohta tehty.
Aikaansaannoksiamme ei haluta verrata noiden edellisten sukupolvien työn tuloksiin.
Nimellä ”Suomen Teksas” mielestäni voidaan kunnioittaa myös noiden poisnukkuneiden sukupolvien työtä.
Tänään ”Suomen Teksasin preerioilla” tuotettu maito, liha ja vilja lähtee kumipyörien päällä muualla jalostettavaksi.
Jalostus ja kauppa kiristää farmaria, eivät ruuan ostajat, kotimaiset kuluttajat.
Välikäsi on ruokakaupassa ottamassa osuuttaan, mistä se ei tingi: tuodaan sitten ulkoa, jos hinta ei käy!
Maatilojen lähiruokamyymälöitä perustetaan.
Pienessä Muuruveden savolaiskylässäkin on laajasti tunnettu, hyvin menestyvä Masan Maatilamyymälä.
Kummapa olisi, jos lähiruokakauppaa ei Nivalassa kohta joku aloita?
Paikkakin on kaupungilla vaikka heti tarjota: Kyntäjäntien ja Kuokkatien välissä oleva entinen Ry:n kiinteistö. Talon alakerrassa on laatoitetut seinät keittiötiloissa.
Lähiruokakaupan nimi voisi olla Leipähuone, mikä Raamatun kielessä on Beetlehem.
Pihan tontti/tila on muuten nimeltään Karjapohjola.
Osuusteurastamo Karjapohjola oli ostanut Jaakko Mainiolta (Lapukan kasvattajalta) ko. pellon, jolle oli aiottu rakentaa teuraseläinten kokoomanavetta.
Mahdollisen maatilakaupan pihalta on suora yhteys Hastinkujaa pitkin K-Marketin ja Halpa-Hallin oville.
Kuja on Kalliontien takaa noihin kauppoihin menevien vilkkaassa jalankulkukäytössä silloin, kun kujalla ei ole lumikasoja?
On valitettava asia, että Halpa-Hallin rakennuspaikkaa valittaessa ei ole otettu laajennustarvetta huomioon.
Eivät ole Kokkolan miehet osanneet aavistaa, että kaupan suosio vuosi vuodelta kasvaa Nivalassa ja asumisen rajat tulevat vastaan.
Entäpä jos Lidl haluaa laajentua nykyisellä paikallaan, keskustan katujen välissä?
Ei kai köyhä kaupunkimme voi siinäkään tapauksessa ilmaiseksi luovuttaa katujaan rakennusmaaksi, kuten kaavaan merkitylle Hastinkujalle näyttää nyt käyvän?
Hastinkujalla on merkitystä, kun kaupungin omistamalle Kyntäjäntien tontille ja sillä nykyisin olevalle rakennukselle suunnitellaan käyttöä. Hyvä kulkuyhteys entisen Ry:n pihasta suoraan Toritiehen nostaa kiinteistön arvoa.
Nivalan keskustan rakennuskaava on ainutlaatuinen Suomessa.
Täällä ei asuta sekaisin, vaikka maatalouspitäjässä ollaan, keskellä asuntoalueita olevien navettojen, tehtaiden, pajojen ja mitä erilaisimpien yritysten sekamelskassa, kuten useimmiten näyttää olevan aivan lähikunnissakin.
Tästä voisi joku tehdä vaikka tutkimustyön, ellei sitä muuten todeksi uskota: Nivalassa on asumisviihtyvyden kannalta erinomaiset olosuhteet.
Päivittäistavarakaupan palvelut ovat keskittyneet ydinkeskustaan. Kuitenkin kauppaketjujen rakentajat olisivat voineet ottaa laajentumistarpeet täälläkin paremmin huomioon valitessaan kaupanpaikkaa.
Tiilimaa on kaupan tulevaisuuden alue Nivalassa.
Teollisuuskylä on lähellä. Antaa työtä tuhannelle, mutta on riittävän kaukana asuinalueista.
Nivalan, niin kuin koko Suomen tulevaisuus on vuorollaan jokasukupolvisen ”työn alla.”
Nivalassa, Suomen Teksasissa tämä tiedetään ja uskotaan tulevaisuuteen.
Teuvo, jos Sinulle meidän nivalaisten takia joku nauraa, niin sano sille: ”Se parhaiten nauraa, joka viimeksi nauraa!”

Ystävyydellä
Harjuripoika