Pinta-alaltaan pieni,17 miljoonan asukkaan Hollanti on yksi Euroopan suurimmista ruuan tuottajista ja on Euroopan suurin ruuan vientimaa.Hollannissa on neljä miljoonaa lehmää,13 miljoonaa sikaa,sekä 104 miljoonaa kanaa.
Lisäksi Hollanti tuottaa suuren osan muun Euroopan tarvitsemista kasviksista.
Norjassa lampaat laiduntavat kesät vapaina vuorilla!
Niissä ruokaa riittää noin 2 miljoonalle lampaalle!
Suomessa hirvet,peurat,karhut laiduntavat vapaina metsissä!
Meillä hirvet ja peurat ovatkin koirasusien ja karhujen vapaata ruokaa ?
SUOMEN NYKYINEN MAASEUTUMAISEMA ON LOPPUMATONTA ,UMPEEN KASVAVAA PUSIKKOA,LEHTIPUUVESAKKOA.
LIIAN PALJON ON YLITIHEÄÄ,HOITAMATONTA TAIMIKKOMETSÄÄ..
Vanhoissa Suomi-filmeissä valokuvissa,sekä meidän -50 luvulla syntyneiden muistoissa kylämaisema on avara,metsät pihojen ympärillä puistomaisia.
Risukot on vielä tuohon aikaan laidunnettu lampailla,naudoilla ja hevosilla.
Maaseudun kasvillisuus,hyöteis- ja lintulajit esiintyivät monimuotoisena laiduntavien kotieläinten ansiosta.
Energian,myös ravinnon saannin turvaamiseksi etsitään maailmanlaajuisesti uusia ratkaisuja.
Jos luontoa pitää ennallistaa,ei pidä unohtaa näitä tosiasioita:
Suomessa on ihmiselon mahdollistanut vuosisatojen ajan,yhteiselämä lehmien,lampaiden ja hevosten kanssa asuminen.
Viljaa tuotetaan pelloillamme ihmisravinnoksi ja eläinten rehuksi.
Vielä isovanhempamme keräsivät nautojen ja lampaiden talvirehuja suoniityiltä,kaukaa takametsistä,missä vieläkin on jäänteistä vanhoista niittypirteistä.
Maatiaiskarja on viety keväällä metsiin,rantakosteikkoihin syömään lehtipuiden vesoja,luonnonheiniä,syyssieniä..’
Paimenpoikia ja –tyttöjä on ollut tuhansittain kesätöissä..
Peltokasveja ei paljon käytetty nautojen ja lampaiden ravinnoksi,vaan kotieläimiä laidunnettiin luonnonniityillä,metsissä..
Vaatimukset eläintuotannon rajoittamisesta ovat harkitsemattomia:
Eläinperäistä bioenergiaa ,Suomessa tuotettua,tarvitaan rajattomasti,kun fossiilipolttoaineista ollaan luopumassa?
Naudanlihan tuotantoa pitää lisätä laiduntamalla ja syöttämällä nautoja kesäisin Suomen metsien pusikoituvilla uudistusaukoilla,joutoalueiden,rantaniittyjen loputtomilla lehti- ja ruohomassoilla..
Hakkuuaukkojen,voimalinjojen,tienvarsien,kivikkoiset,tai vetiset kasvupaikat lihanauta vasikoineen kerää ja syö puhtaaksi vesakoista,heinistä.
Luonnonlaitumilla ,Suomessakin tuotetulle naudanlihalle ,luulisi jo lähitulevaisuudessa olevan rajattomat markkinat maailmalla?
Hakkuuaukot,vesistöjen rannat,tienvarret,sähkölinjat,joutoalueet ovat pitkän kesän kasvaneet vihreää lehtimassaa,heinää ,pensaita,puut pituutta ja paksuutta..
Muutama kuura-aamu,niin tulee talvi ja lumi peittää..
Edellisten sukupolvien elanto on ollut usein niukkaa.
Karjan talvirehuksi ei ollut vara käyttää viljoja, peltokasveja..
Huonoilla korsirehuilla saatiin maatiaslehmä vietyä kevääseen ja vasikoimaan.
Biolaitoksiin tarvitaan kasvimassoja,ylijäämärehuja,karjanlanlantaa,teuras-,ym biojätteitä?Luonnonheinää,lehtipuiden lehtimassaa tarvitaan paljon,ennenkuin niistä saataisiin riittävästi tehoja talteen?
Maastosta,jopa tienvarsista niittämällä hyötysuhde on huono.Paljon menisi koneita rikki kivisellä ”pellolla”.
Vihreän lehtimassan hyötysuhde paranee märehtijän mahoissa,joita maatiais-,lihanauta neljän sorkan varassa kuljettelee yli kivien ja kantojen.
Keväällä talven yli saatu emolehmä poikii.
Kesälaitumilla vasikasta on vapaana kasavanut komea hieho,tai sonni. Ravintona on ollut emän maito,rehevät vesakot,jopa syyssienet.
Laidunnettu maisema on avartunut,luonto elpynyt..Monta männyn tainta lähtee kasvamaan siemenistä,mitkä vasikan sorkka on painanut maahan.
Kaikkialla Suomessa tyhjenee hyväkuntoisia eläinsuojia äärettömien rehumassojen,viljelemättömien,valmiiden peltojen ja pusikoituvien hakuuaukkojen keskellä?
Kevätpoikivia maatiaislehmiä ja karitsoivia emälampaita mahtuis näihin talvisuojiin kevääseen asti ruokittaviksi.
Valtateiden hirviaidat ovat jo osaksi valmista bioenergianautojen laidunaitaa?
”Hömppäheinä”,josta saa vielä hehtaaritukea,olisi syytä ottaa bioenergian tuotantoon, korjuuvelvoitteen piiriin.
1860-luvun nälkävuodet opetti Suomen kansaa kasvattamaan lehmiä ja tuottamaan voita,jota säilöttiin puutynnyreihin ja myytiin Englantiin.
Eikö VALION alkujuuret olekin noissa ajoissa?
Bioenergiatalous,ilman naudan ja viljelijän yhteistyötä on myös kohta maaseudun menetetty mahdollisuus.
Norjassa ja Grönlannissa lammastalous elää karuilla vuorilla ?
Miksi me emme hyödynnä loputtomia vihermassojamme,joita Suomen luonto tarjoaa?
Vanhat metsälaitumet tunnistaa vieläkin hyväkasvuisista hoitometsistä..
Metsälaitumien luonto on monipuolinen .
Lampaat ja naudat viihtyvät,silminnähden voivat hyvin varjoisilla metsälaitumilla..
Ennallistamis vaatimuksiin olisi pitänyt ottaa mukaan myös luonnolaiduntaminen..
Harjuripoika
Jk.
Kuvan hiehot olivat kesän 1965 erämaatalon metsälaitumella.
Syksyllä samat,hyväkuntoiset hiehot olivat huutokaupassa..
