Soiden suojelusta ollaan taas saatu kuulla!
Soiden kuivatus,turpeennosto,suopeltojen uudisraivaus ja -kyntö pitäisi lopettaa ilmastomuutoksen vuoksi?
Luonnon suojelu on tarpeellista.
Yltiösuojelu ei soita pelasta,vaan aiheuttaa taloudellista vahinkoa?
Suomen soista on mm turvetuotannossa vain 1 %.
Suopellot ovat tänä kesänä tuottaneet parhaat sadot nurmesta ja viljasta..
Säilörehunurmet Kiekossa ja Kalajoki- varren pelloilla olivat koko loppukesän vihereitä ja hyvässä kasvussa..
Ottipa moni viljelijä kolmannen tuorerehusadon talteen..
Mutta mitä näillä soilla on tapahtunut luomakunnan historiassa?
Myös tosi ”mullistavaa” on tapahtunut Nivalan viljellyillä suopelloilla meidänkin,lyhyenä elinaikanamme:
Kuoppatien länsipuolen,Papinojankin suopellot olivat 50-60 vuotta sitten paksuturpeisia,märkiä. Kevätkylvöt alettiin juurakoiden keruulla.
Juurikat ja kannot olivat jäänne niistä metsistä,jotka ovat joskus kasvaneet Kalajoen kahta puolta?
Niemen Karstaamolle nostivat -50-60 luvulla polttoturvetta,jota sai lapion piston verran suoraan pellosta..
Vähän maatunut turve paloi ulkokuivattuna hyvin uunissa.
Pitkään viljelty suopelto,tai maatunut suo, on jo lähempänä ruokamultaa,kuin polttoturvetta..
Ensimmäiset salojitutukset murakkopelloille tehtiin lautaputkella.Putkilaudat ovat aikoja sitten nousseet auratessa ylös ja ojitukset on uusittu..
Enään ei nouse juurikoita,eikä salojalautoja..turvekerros on ohentunut..
Turve maatuu.kun pohjavesi painuu syvemmälle..muuttuu ruokamullaksi,tuleeko pohjamaa vastaan?
Rannikon satamat on siirretty moneen kertaan,merivesi painuu alemmas,niin myös pohjavesi,vai onko joku eri mieltä?
Tätä tapahtuu täällä maannousun alueilla ,Pohjanlahden Itärannikolla.
Suot,suometsät kompostoituvat,vaikka niile ei kukaan tekisi mitään ..
1800 luvulta asti Pappilan luona ,Nivalassa asunut ja asioita muistanut Oskari Niskala (Kujalan-) kertoi minulle kesällä 1964; Kurjet pesivät, näillä kotisoilla,Onnelan tien ja Papinojan varressa,
Vetiseen rimpeen Oskari oli painanut kaksikin pitkää riukua peräkkäin ja aina vaan painui..
Papinoja sai siitä nimensä,että Similän pappilan väki kävi ottamasssa ruostekylpyjä noilla soilla olevista lähteistä..Vielä -70 luvulla Niskalan Aarnen sikalan lietesäiliön monttua kaivettaessa,puhkesi ruostevettä purkava lähde,mistä virtasi Papinojaan monta vuotta.
Muinaismetsät Kalajoen kahta puolen eivät ole olleet kitukasvuisia risukoita,vaan järeitä kuusikoita.Soista löytyneet lieot/puun runkojen jäänteet ja juuurakot olivat isoja.
Onko kukaan koskaan selvittänyt,montako tuhatta vuotta sitten nuot metsät ovat kasvaneet? Ilmaston lämpeneminen ei ole luomakunnan historiassa ainutkertainen ilmiö?
Viisi-kuusi vuosikymmentä sitten auratessa nousi kantoja ja suuria liekoja,joiden ikää ei tuollon hoksattu selvittää ? Kyntökerroksesta tuli esiin kovia käpyjä Pidisjärven rannan suopelloista (K.Ylikotila).
Eteläpohjalaiset tekivät tupiinsa suuret avotakat,joissa poltettiin juurikoita.
Juurikat nostettiin keväällä sarkaojien päälle kuivumaan..niitä haettiin pitkin talvea polttopuiksi..
Kuoppatien varressa,Jaakolan suopelloilla on kasvanut muinaismetsä,jonka suohon hautautuneet rungot ovat ylettynet kahden peltosaran yli.
Avo-oja aura tökkäsi pitkään runkoon.Sama lieko meni vielä viereisen sarkaojan poikki (Erkki K).
Vuonna 1966,Kalajoen kevättulvan seisoessa vielä rantapelloilla,tehtiin hevosvehkeillä kaurankylvöjä Nevalla,siinä jokeen laskevan Nuoliojan varressa.
Kuoppamutkassa,Välikylän tienvarressa oli suuret savikolot,joitten vesi oli maantien pinnan tasalla.
Keväällä 1966,Kalajoen tulvan ollessa vielä rantapelloilla,tehtiin kaurankylvöjä Nevalle,hevosparilla karhiten ja käsin kylvöllä. Kotiin lähtiessä Mela-tamma kurkotti turpansa veteen ja sammutti noista vesikoloista janonsa.
Samasta paikasta Kuoppatieltä otetussa kuvassa,keskellä olevan pajukon kohdilla oli Kuuselan ”Kangaslato”,jonka viereen tulva nousi..
Vielä -60 luvulla tälle pellolle,(Lampela) kevättulvat tekivät kunnon järven,jossa saatiin soudella..
Talvisin tuosta oikaistiin suoraan ,knuutinrantasten peltojen poikki Takalinnan kauppaan ja kouluun..Tulvalampi sattoi jäätyä keväällä, takatalven sattuessa siinä luisteltiin..Jää romahti alas,kun tulvavesi laskeutui..
Niskalan Oskari on istuttanut vanhimmat ja kookkaimmat kuuset …
Nivalan keskustan yölliset valot näkyivät komeasti Eemelinmäelle vielä muutama vuosikymmen sitten?
Metsät ovat kasvaneet,etteivät edes mäen alla olevat Nuoliperän talot näy,kuten kuvassa.
Suomen metsät kasvat 110 miljoonaa kuutiometriä puuta vuodessa.
Vielä -50 luvulla metsänkasvu oli puolet siitä?
Soitten ja metsien yltiösuojelijat eivät näe siinäkään asiassa mitään hyvää,edes ilmastonmuutoksen hidastamisen kannalta?
Mikä on ihmisen , asumisen vaikutus ollut noihin muutoksiin ,meitä lähellä olevaan ympäristöömme?
Epäilen,että ojitukset,viemäröinnit joen perkaukset maaperän muokkaamiset,rakentamiset eivät ole aiheuttaneet kaikkia näitä, silminnähtäviä muutoksia maastossa ja pelloillamme ?
Huomaavatko luonnosuojelijat itse,että suot kompostoituvat ruokamullaksi ja niiden energia haihtuu pilviin ja tuuliin,vaikka emme tekisi niille yhtään mitään?
Tilalle kasvaa uutta metsää,tai sille raivattua peltoa voidaan viljellä..
Luonnon yltiösuojelijat voisivat tulla ja tutkia itse ,milloin nuot soitten paikalla olleet hirsimetsät ovat tuhoutuneet?
Edes Etelä-Pohjanmaalta tulleet suonraivausviljelijätkään eivät ole olleet Nivalan soitten häviämiseen syypäitä..
Alangon Ukko (Herman Salanne) kertoo tulomatkallaan Lapualta Nivalaan, kiivenneensä Ylivieskan ja Nivalan välillä kasvaneeseen suureen kuuseeen:
Kuusen latvasta näkyi Nivalan, Sievin ja Ylivieskan kirkon tornit..Vuosi on ollut 1891.
Viidenkymmen vuoden kuluttua,siis -40 luvulla Ukko oli kiivennyt samaan kuuseen,mutta ei nähnyt yhtään kirkontornia.
Suurimmat suo-ojitukset kosken perkaukset ,ym suuret kuivatustyöt on tehty vasta viime sotien jälkeen.
Kalajoki- varren metsät olivat 50 vuodessa kavattaneet latvuksensa ”taivaisiin”,kirkon tornit jäivät piiloon.
Vuosisadan alkupuolella otetussa kuvassa Vilkunan pihalle näkyy Nivalan kirkon torni (P.Vilkuna)?
Frans Pohjola kertoi,että hänen pihalleen Pahkaperältä näkyneen Ruuskanperän ja malisten mökkien valoja?
Suot jatkavat kuivumistaan,pohjavesi painuu alemmas..
Rimpisoitten ennallistaminen .. ei ainakaan Patakorven kohdalla,Vinnurvaan päin tarkastellen,ole aikaan saanut soistumista..
Meitä huolestuttaa ilmaston lämpeneminen!
Ahdistutetaanko,syytetäänkö meitä maalaisia tahallaan ja tarkoituksella ”rikoksista”, joihin ei ole varmaa näyttöä ?
Ainakin hyvin varmoja ko asiasta monella taholla ollaan?
Soistuneitten metsien juurakot ja liekopuut lienevät peräisin tuhansien vuosien takaa ? Paljon kauempaa,kuin 2000 tuhannen vuoden takaa,mihin jo päästäisiin,kun kaksikymmentä 100 vuotista ihmisikää laitettaisiin perätysten?
Satavuotias,joita on yhä enemmän keskuudessamme, sanoi,että ikä ja aika meni pian.
Ei edes ajanlaskumme aika liene luomakunnan historiassa, niin kovin pitkä ?
Eikä tämä maapallomme yhdessä hetkessä ,ilmaston muutoksineenkaan muutu miksikään..
Telluksemmekin on maailmankaikkeuden mittakaavassa korkeintaan, kuin ”pieni pölyhiukkanen suuren teollisuushallin nurkassa”?
HARJURIPOIKA