Nivalassa,Kuoppatien varteen uuden jäteaseman pohjaa rakennettaessa,avattiin muinaisen Suur-Kalajoen pohjaa esiin.
Jäteasema on rakennuttu entiselle Similän pappilan maille,jotka jaettiin kaikki Karjalan siirtoväen viljeltäviksi ja asuttaviksi.
Nämä pellot tulivat Jaakko Sihvosen omistukseen.Sihvoset muuttivat kuitenkin Nivalasta pois.
Sihvosen pihassa pidettiin v 1954 huutokauppa,jossa nämä pellot osti isäni, Eemeli Pihlajamaa.
Pelto oli ollut monta vuotta kääntämättä,kasvaen korkeita lauhamättäitä..Pahimmat paikat isä kuokki ”ylös”,aurakiivuja ei kuokkasaralla näy.
Kuvan parilatoja oli kaksi.Vestian jäteasema on nyt noitten latojen paikalla.
Muutama kivi,mitkä kaivinkone on nostanut multapenkkaan,ovat noitten latojen nurkkakiviksi sopivia?
Myöhään syksyllä 1953,ilma oli jo hyvin kylmä,kun noille uudelleen lohkotuille Pappilan peltosaroille pystytettiin uudet rajakivet.Isällä oli hommana naputella kiviin numerot Kuoppatien toisella puolella,Paakkisen Kaukolle ja Pekalle määrätyille rajapyykeille.En ollut vielä koulussa sinä syksynä,joten sain seurata miesten pyykkikivien laittoa;mestari tuli sanomaan,että ”Pihlajamaan pitää naputella syvemmät kirjaimet kiviin,että numerot näkyvät paremmin”..
Muinais Päijänteen ja -Saimaan vedet syöksyivät Perämereen.Nivalan halki,Kalajokea pitkin..
Kuvan savikko on vanhaa,suuren muinais Kalajoen pohjaa.
Nivalassa rakentajat kohtaavat usein liejuisen pohjamaan,joka saattaa alkaa upottaa.isommat rakennukset pitää sen vuoksi paaluttaa syvälle,että peruskallio saavutetaan..
Oskari Niskala,joka on ollut nuorena miehenä Similän pappilan renkinä, kertoi kesällä 1964 Harjuripojalle,minkälaisia nuot pellot silloin,yli 120 vuotta sitten olivat..
Silloin,kun nämä pellot , isän v 1954 tekemän maakaupan jälkeen tulivat Kuuselan viljelysmaiksi,peltolohkon nimi oli Välivainio.
Talvi 1966 oli vuosisatansa kylmimpiä,lunta ja kantohankia riitti huhtikuun loppupuolelle asti.
Kalajoen tulva peitti vielä rantapeltoja,kun kylvimme Heikkilän Nevalle,Kalajoen toisella puolella kauraa..
Kesätulva v 1974 jäi viimeiseksi Kalajoessa.Vuosikymmenet jatkuneet pengerrystyöt,säännöstelyaltaineen oli saatu päätökseen.
Kivetön,paksumultainen muinaisen Suur Kalajoen entinen jokiuoma on Suomen parhainta rehuntuotantoaluetta.Turvekerros maatuu ja ohenee,mutta esiintuleva muinaisvirran pohja on arvokasta viljelysmaata tulevillekin sukupolville..
Alla oleva kuva on otettu elokuussa 2021 samasta kohti,kuin edellinen ,v 1974 M.Kivijuuren kuva..
Harjuripoika