Karjanlannan,ym muiden eloperäisten jätteiden sisältämän fosforin ja muitten ravinteiden talteenotto on maailmanlaajuinen,tutkijoiden ja alan toimijoiden suuren luokan kysymys.
Menetelmien kehittämisellä on nyt jo kova kiire ja biolaitoksille ollaan varaamassa tontteja.
Tätä valtakunnallisestikin merkittävää biolaitosta jo perustetaan Nivalassa tontille ,jossa Biolaitokselle ilmeisesti ei tule olemaan laajentumismahdollisuutta ?
Miksi ei mennä suoraan paikkaan,missä ei tule heti naapurin rajat vastaan?
Vaihtoehtoja valitulle tontille on?
Nivalassa ”sairastetaan” tänäkin päivänä ,miksi tänne ei aikoinaan saatu Pohjolan Maitoa,eikä Poutun teurastamoa?
Nyt kuntaamme on tulossa Biolaitos,jonka merkitys laajentuessaan tulee olemaan huomattava?
Laajoille peltoalueillemme hyvin mahtuvan ja luontaisestikin sinne sopivan,suurenkin laitoksen rakennuspaikka on nivalaisten omalla päätöksellä hylätty?
Rakennuspaikaksi onkin Nivalassa valittu teollisuusalue,joka rajoittuu omakotiasutukseen,maantiehen,rautatiehen,sekä alueella jo oleviin teollisuuskiinteistöihin?
”Myös Kuikanrannan alue on yleiskaavassa maatalouden suuryksikköjen alue,sekä maisemallisesti arvokas peltoalue.Bioenergialaitos ei ole tällainen maatalouden suuryksikkö,vaikka käyttääkin raaka-aineenaan karjataloudessa tuotettua lietelantaa…” Näin Nivalan Kaupunginhallitus tiedotteissaan?
Peltomaiseman keskellä olevat tuotantorakennukset saisivat nopeasti metsää ympärilleen.
Nivalaan suunnitellun Bioenergialaitoksen sijoituspaikaksi valikoitui yleiskaavaan merkitty teollisuusalue asemanseudun pohjoisosalla.
Radan pohjoispuolella oleville pelloille on tullut uusia teollisuushalleja..Metsänreunassa on taajaa omakotiasutusta.Kovin suuria laajentumismahdollisuuksia ei Biolaitokselle taitaisi Asemanseudun tontti tarjota?..LISÄÄ KUVIA ASEMANSEUDULTA ARTIKKELIN LOPPOSASSA. KUVAT OTETTU VILJAVARASTON TORNISTA 12.4.2018
Metsäiset saarekkeet peltojen keskellä ovat usein kalliopohjaisia,kivikkoisia maita,joita ei raivattu pelloiksi. Kovapohjaiset metsiköt olisivat hyviä rakennuspaikkoja Biolaitokselle?
Lietelanta on tulevan laitoksen pääasiallinen raaka-aine,mutta sen ajaminen asutuskeskuksen lähelle rakennettavaan laitokseen kummastuttaa?
Johtaja Juha Nousiainen Valiolta selvittää Ryskypäivät lehdelle 21.3.2018 antamassaan haastattelussa:
”Malisjoen virtaamaan suhteutettuna sinne johdettavan veden määrä on varsin vähäinen.Tarkoitus on,että jokeen johdettava vesi olisi joen nykyistä vettä puhtaampaa.Tähän on varsin helppo uskoa,sillä Malisjoen tila tällä hetkellä ei ole välttämättä maamme kirkkainta ykköskastia. Viranomaiskielellä Malisjoki on ekologiselta tilaltaan luokiteltu tyydyttäväksi ” .
Malisjoki on kuitenkin Nivalan taajaman halki virtaava joki,jonka rannoilla ja välittömässä läheisyydessä on mm Terveyskeskus,vanhainkodit,puistoja,kävelypolkuja,leikkikenttiä,hotelli-ravintola,useita ruokakauppoja.
Jokirannat on rakennettu täyteen kaupunkilaisten asuntoja.
Valion johtajan mielestä jokiveden laatu paranee,sinne suoraan laskettavien suotovesien ansiosta?
Tietenkin biolaitoksen suotovedet voivat olla puhtaampia,kuin laitokseen ajettu pelkkä lietelanta ?
Ei tulisi olemaan Suomenkaan oloissa poikkeuksellista : Jätteiden puhdistuslaitoksissa tulee joskus häiriöitä ja jokiin menee muutakin,kuin puhdasta suotovettä ?
Jätevesiä on vahingossa laskettu jopa juomavesiverkoistoihinkin?
Biolaitokselle valittu tontti on lähellä jokea ,johon karjanlannan puhtaat suotovedet valutetaaan.
Malisjoen ylittävälle rautatiesillalle avautuu maisema Jyrkänlammille.Ensimmäinen iso kauppa on joen rannassa? Viime vuosisadalla on kerran jokiuoman tukkinut suuret jääpadot ! Malisjoen tulvavedet levisivät kylän halki Jyrkänlammista suoraan Pidisjärveen,Malisjoki jatkaa matkaansa kohti Pidisjärveä,ohittaen kuvassa näkyvän maantiesillan jälkeen mm hotelli-ravintolan,.Nivalan keskusta on joen rannoille kehittynyt.Liki puolet kaupungin asujamistosta on keskustan alueella.Viljelymaisemassa risteilevät avo-ojat,suuret kanavat olisivat turvallisempia suotovesien valutuspaikkoja,kuin Nivalan taajamassa virtaava Malisjoki ? Kilometrien matkalla Kalajokeen,ovat ojissa virtaavat ravinteet joutuneet pajujen ja ruohojen ravinnoksi..Suoto-ojia ei saisikaan raivata niistä puhtaaksi.Kiekon aavan läpivirtaava Pahaoja on alunperin luonnonoja,joka saa lähtönsä rautatien pohjoispuolella olevilta soilta..Pahaojan kautta tulee hiekkaa Kalajoen rantaan.Hiekka on peräisin Rautojan perän hiekkaisilta mailta.Onnelan perän talojen peltoja oli Koivikossa ,jotka olivat tämän ojan varrella olevia hiekkapeltoja.Puuston suojaan peittyvä Jätevesipuhdistamo sopii hyvin Kuoppatien kulttuurimaisemaan..Kiekon aavalle asutettiin monta Karjalasta Nivalaan tullutta siirtolaisperhettä.Tämän metsäpuskan suojassa on Soanlahdelta muuttaneen perheen koti.Evakkoperheen uuden kodin rakentamisen aikoihin Kiekon tien varressa ei kasvanut pihapuita..
Tuhansien hehtaarien peltomaisemiin mahtuisi uusi laitos ja rakennuspaikkoja sillekkin löytyisi riittävän etäälle, lakeudella olevista asuinpihoista?
KUVIA ASEMANSEUDUN TEOLLISUUSALUEELTA:
Radan pohjoispuolella oleville pelloille on tullut uusia halleja..Metsänreunassa on taajaa omakotiasutusta…
”Kuntalaisaloite ei anna aihetta vaihtaa Biolaitoksen paikkaa.Teollisuusalueen Asemanseudun Pohjois osan asemakaavaehdotuksesta ei esitetty muutoksia?”
Biolaitoksen myöhemmin mahdollisesti ilmenevät haitat ovat kuitenkin vielä vältettävissä,etsimällä laitokselle ympäristöystävällisempi rakennuspaikka?
Me allekirjoittaneet olemme sitä mieltä,että Malisjoen ”veden laadun parantamiseksi” jokeen ei saa laskea lietelannasta puhdistettuja syöttövesiä?
Kaupungin hallitus perustelee päätettyä sijoituspaikkaa mm VIREÄ MALISJOKI hankkeeseen liittyvänä rakentamisena?
Yksi vahinko lietelantaa käsiteltäessä,voi pilata Nivalan keskustan halkovan , pienen Malisjoen veden laadun pitkäksi ajaksi ?
Kaupunginhallitus on hakenut valitsemansa sijoituspaikan tueksi lausunnot noin kymmeneltä eri viranomaistaholta.
Lausuntojen sisällöstä huolimatta on kuitenkin alueen asukkaillakin oikeus esittää omia näkemyksiään sijoituspaikasta:
Liikenneministeriöllä ei tietenkään ole mitään huomauttamista rautatien ylikulkusillan ylittävästä lietelannanajosta.Tien käyttö on kaikille sallittua.
Millä perusteilla eri viranomaiset hyväksyivät lietelannankäsittelylaitoksen paikaksi Asemanseudun alueen,ei ole tiedossamme?
Suurten lietelantamäärien siirtäminen rakennettavalle puhdistamolle , asutun alueen keskelle.tai sen välittömään läheisyyteen, ihmetyttää meitä allekirjoittaneita?
Edullista olisi siirtää navettojen läheisyyteen rakennetusta laitoksesta mahdollisesti saatava lämpökin putkia pitkin keskustaan päin.
Lähemmäksi navettoja olevalle laitokselle lietelantaa liikkuisi myös putkistoilla .
Biolaitos,Asemanseudulle rakennettuna,toimisi vain maantiekuljetuksien varassa.
Karstulan keskusta lämpiää Honkarakenteen tuottamalla puujätteellä.Matkaa Humpin kylältä on Karstulaan noin 10 kilometriä.
On halvempi siirtää lämpöä noin 10 kilometriä pitkällä putkella rakennuksiin,kuin ajaa rekkalasteittain haketta sahalta kylän lähelle kaukolämpölaitokseen.
Kauempana Nivalan taajamasta löytyy hyviä ,navettojen lähellä sijaitsevia maa-alueita,joihin Biolaitos soveltuu myös maisemallisesti.
Tuhansien hehtaareitten kulttuurimaisemaan kuuluu viljelymaiseman lisäksi myös metsäsaarekkeita.Biolaitoksen ympärillä voidaan kasvattaa puustoa,kuten nykyisen Jätevesilaitoksenkin ympärille on tehty.
Tulvavaaraa ei Kalajoen läheisyydessä ole,eikä myöskään oma-kotiasutusta,jolle tulvat,tai Biolaitos voisivat aiheuttaa haittaa?
Biolaitokselle ei varmaankaan olla rakentamassa niin matalia avosäiliöitä,joiden lietteet voisivat sekoittua tulvavesiin joen säännöstelypumppujen pysähtyessä?
BIOLAITOS ON MIELESTÄMME EHDOTTOMASTI SAATAVA NIVALAAN.
Valion rakentama laitos on nimenomaan maatalouden suuryksikkö,joka käyttää raaka-aineena karjanlantaa.
Lietelantaa jalostava Biolaitos sopii maisemallisesti ja ympäristöystävällisesti,sekä tuotantotaloudellisesti viljelymaisemaan, lähelle suuria navettoja.
Nivalan kaava-alueen rakennusmaan käyttö on ollut suunnitelmallista.Saamme nauttia,Suomen oloissa poikkeuksellisen asumisviihtyisästä taajamasta,jossa teollisuuslaitokset ja tuotantorakennukset ovat pääosin omilla alueillaan,erillään muusta asutuksesta.
Uusi jättilantala,onkin suurempi,kuin mitä on mihinkään tehty.
Lantalan ja navetoiden välille on alkamassa vähän isompi sonnanajo,mihin mekin ,-50 luvun pojankossit pääsimme joka kevättalvi, hevosajureiksi ja talikkomiehiksi.
Kalustot ja lietelannan käsittelymenetelmät kehittyvät jatkuvasti,mutta huolta ja pelkoa asukkailla silti on:
Vahinkoja sattuu puhtaan juomavedenkin jakelussa,jätevesipuhdistamoissa tapahtuu usein häiriöitä.
Ollaanko Valiossa täysin vakuuttuneita,että asutuskeskuksen viereen rakennetussa laitoksessa hallitaan homma 100%:sti , aiheuttamatta koskaan haittaa,tai vahinkoja ympäristölle ?
IMAGO JA ARVOT OVAT YRITYKSILLE,VALIOLLEKKIN YKKÖSASIA?
Lietelantalaitoksen suunnittelu asutuksen ja rakennetun ympäristön läheisyyteen, on huono imago- ja arvovalinta Valiolle.
Nivalan rakennuskaava-alueella on rakennusmaankäyttö tähän asti ollut harkittua ja suunnitelmallista.Teollisuusrakennukset on ohjattu erilleen asuinalueista,joten asukkaiden asumisviihtyvys on voitu turvata.Kuntalaisten kiinteistöjen arvoa ei ole heikennetty sijoittamalla teolllisuutta asuntojen läheisyyteeen.
Onkohan jättilantalan sijoituspaikkaa valittaessa huomiotu mm ,millä polttoainekustanuksilla rahdataan miljoonat sontakuutiot Tiilimaan ylikäytävän toiselle puolelle?
Suurilla lietekuormilla on liikenneympyrässä väistettävä risteävää liikennettä ja sen jälkeen vasta voi moottorin kierroksia lisäämällä nousta ylikäytävän päälle.
Heti myötämäkeen raskaalla lastilla jarrutetaan,ennen purkupaikalle johtavan tien risteystä….Ylimääräistä naftaa palaa tuon ylikulkusillan takia,sekin kannattais ottaa laskelmissa huomioon?
On varmaan jo tiedossa,paljonko enemmän lietteen ajoa tulee rautatien Eteläpuolelta,useitten suurten navettojen lietesäiliöistä?
Talonpoikainen rakentaminen osasi huomioida asuinympäristön turvallisuuden : Tulipalovaarankin takia riihet rakennettiin kauas asuinpihoista.
Monet muistavat Heikkilän risteyksessä olleen suuren Puimalan ,joka purettiin Kokkola-Kajaani tien alta.
Puimalan yhteydessä oli raamisaha. Puimala oli tehty lähelle viljapeltoja,metsät olivat silloinkin kaukana.
Matti Kivijuuren tallettamassa valokuvassa Puimala ja vanhat riihet näkyvät taustalla.
Nivalan kirkonkylän vanhat riihet ja elosuojat olivat usein kauempana muista talousrakennuksista ja asunnoista.
Paloturvallisuuttakin oli ajateltu ; riihet saattoivat syttyä palamaan..
Alla olevassa -60 luvun M.Kivijuuren valokuvassa voidaan havaita: Talonpoikaisen rakentajan,aikansa tuotanolaitosten sijoittelua:
Vasemmalla puimala,joka oli uusin rakennus.Kaksi piippuinen rakennus on viljankuivaamo,sen jälkeen vilja-aitta ja kaksi latoa.Oikeanpuoleisen,pitkän lautarakennuksen takana on vanha riihi,.Rakennukset olivat usein kaukana asuinrakennuksista.Ainoastaan navetat ja tallit rakennettiin lähelle eläinten hoidon takia.
Talvinen kuva Korpihaan tielle.. Vasikkahaan vasemmassa laidassa on Puimalan nurkka.Puimala purettiin Kokkola-Kajaanitien takia.. Viljankuivaamo oli Korpihaan tien suussa..Stenroothin ja Mattilan Martin rekat toivat apulankuormat kuivaamon luo ja siitä ne ajettiin hanikileillä Korpihaalle ja Kiekolle ,samalla ,kuin tuotiin heinäkuormia palatessa navettaan.Oikeassa reunassa näkyy Nivalan kirkon kellotapuli. Musta rakennus on Heikkilän Puimala,joka purettiin -60 luvun aluussa,kun Kokkola Kajaani tie rakennettiin Nivalan kirkonkylän ohi.Savupiippu on tiilitehtaan piippu,joka on ollut lähellä Metro Tukkua,Kivisaarella. Osuuskaupan Viljavaraston valkoista siiloa ei ole vielä tehty.. Rukiinleikkuu ja kuhilaalle laitto, oli kovaa työtä.Kuvassa näkyy myös viikate,maassa pystyssä ja juomatonkka!
Veikko Kallio päätti loppuvuonna 1966 ,siirtää tuon raamisahan Heikkilän metsien keskelle.
Pöhölölässä ,Sarjankylän takana oli valmis ,kovapohjainen kenttä, vanhan tervahaudan paikan vieressä,samoin pirtti työmiehille ja tallit hevosille.
Nivalan keskustan rakentaminen oli alkanut ja tarvittiin lankkua ja lautaa,mm Kiviahteen Lauri rakensi liiketaloja,jotka ovat vieläkin olemassa Nivalan katukuvassa.
Pöhölään rakennetulle, yhden raamin sahalaitokselle tukit ajettiin hevosilla ,suoraan sahureitten eteen.
Raamin siirto Haapaveden puolelle tulevalle sahan paikalle, oli oma operaationsa.
Raamin peruskiveen oli valettu kiinni, yli metrin pituisilla pulteilla valurautainen raamin jalusta,jota ei voitu särkemättä irroittaa siirtoa varten.Peruskivi saatiinkin ehjänä traktorin lavalle matka ylikulkusillan kautta Sarjankylän tielle alkoi.
Kuvat Matti Kivijuuren valokuvista:
Raamin jalusta on saatu lavalle.vasemmlla Kullervo Pihlajamaa.Oikealla Yrjö Hautala (Hautaslon _).Harjuripoika lavalla.
Kivi on kooltaan noin 140x150x130 cm.Plajonkohan betonikuutio painaa?
Kullervo-serkku nosti Hydro Master kaivurilla peruskiven ylös. Super Majorin vetämällä peräkärryllä,iso betonimöykky lavalla noustiin ylikulkusillalle.Kullervoakin nousu pelotti.Vauhtia pystyi ottamaan ennen ylikulkusiltaa.Nykyistä liikenneympyrää ei tietenkään tuolloin ollut edes suunnitteilla.
Ylikulkusillan jälkeen ei Kullervo uskaltanut jarruihin koskea,vaan turvahytittömän traktorin piti antaa mennä mäkeä alas omalla painollaan ja toivoa,että monta tonnia painava möykky pysyy lavalla.
Raami koottiin uudelle paikalle pystyyn, ehjän valurautaisen jalustan päälle ja se toimi.
Raamisaha oli katettu.sahurina Antti Heiska,Viirelän Antti,joka kuvassa oikeanpuoleinen mies.
Vasempana seisova mies tuntematon.Kuka tunnistaa?
Alemmassa kuvassa Viirelän miehet turnipsin nostossa..Talven hakkuuhommat eivät ole vielä alkaneet..
Suometsien kuivatuksen jälkeen nuot sydänmaat kasvoivat pikkutukkia.
Veikko Kallion idea oli: Ajetaan hevosvoimin tukit suoraan kannolta sahalle.
Valmista lautaa ja lankkua sahalta kuormattiin autojen ja traktoreitten lavoille vietäväksi Nivalankin rakentajille.
Logistiikka sanaa ei tunnettu -60 luvulla. Hevos- ja miesvoimia osattiin käyttää taloudellisesti.
Kannattaako vielä harkita tätäkin:Onko muita vaihtoehtoja,kuin lannanjalostuslaitoksen laskettava purkuvetensä Malisjokeen?
Kivijuuren valokuvista löytyy useita kuvia Nivalan keskustan halki virtaavasta Malisjoesta.Vuoden 1957 kuvassakin joki on Jaakolan sillan edessä pohjaan asti kuiva.Kivien välistä me pojankossit poimittiin käsin ”partakaloja”.
Rysän kiinnityspuita Malisjoessa näkyy tämän kuvan vasemmassa reunassa
Nykyiset pohjapadot keräävät kuivina kausina jokivettä,mutta se on silloinkin kuivan kesän seisovaa vettä.
Meijerin rantaa ennen kävelysiltoja.Meijerin laajentuessa ,tarvittiin sen jäteveslle asianmukainen käsittely;Rakennettiin uusi jätevesipuhdistamo Kuoppatien varteen,lähelle Kalajoen rantaa.Malisjoen veden laatu on uuden puhdistamon ja monien muiden suojelutoimenpiteitten ansiosta parantunut.. (kuva M.Kivijuuri)
