Harjurilla oli viime viikolla puhelias asiakas.
Kauppa-asioiden lisäksi juteltiin, kuka hän on ja mistä kotoisin? Oli ollut 30 vuotta Helsingissä vanginvartijana. Sanoi tuntevansa paljon liikemiehiä. Vankilaan joutuneita liikemiehiä oli tullut tutuiksi, monilla heistä pitkiä tuomioita.
Yrittäjälle vankilan häkin ovi sulkeutuu äkkiä, jos liiketoimet eivät mene yks yhteen yhteiskunnan ja esivallan säätämiin lakeihin ja asetuksiin.
Liikemies/yrittäjä ei kauan saa olla vapaalla jalalla, jos tietoisesti ja jatkuvasti laskuttaa asiakkailtaan salaa töistä, mitä ei tehdä?
Harjuripoika on kysellyt Itellan ja PAU:nkin vastuiden perään. kärsitttyään miljoonien vahingot. joutuessaan maksamaan suuryhtiölle ja välillisesti sen kymmentuhatpäiselle työntekijäjoukolle tekemättömästä työstä.
Viime viikolla meni Avoin kirje myös Itellan jakelutoimipaikkoihin.
Edellisellä viikolla sama kirje oli mennyt PAU:n johtajille, pyynnöllä, että toimittavat jäsentensä tiedoksi. Kirjeen on voinut lukea monta kymmentä tuhatta ihmistä viime päivien aikana postien jakelutoimipaikoilla ja suoraan Blogista? Kirjeeseen ei ole pakko vastata,varsinkaan jos ei ole mieluista vastata. Tällä hetkellä vallitsee pahanenteinen hiljaisuus. Kysyminenkään ei kuitenkaan ole tuomittavaa. Kysyjiä ei vielä ole tuomita vankilaan? Oikeudenkäynti on vapaassa maassa julkista.
Savenmaa vastaan Itella jutun ensimmäisessä istunnossa oikeuden puheenjohtaja Sjöstedt ilmoitti tekevänsä päätöksen, josta hän tietää jommankumman osapuolen valittavan?
Eipä osannut Harjuripoika vielä aavistaa,että tämä tuomari hyväksyy kaikki, mitä vastapuoli, Itella pyytää, eikä kantajan, Savenmaan väitteille anneta mitään painoa.
Tuomari kysyi kuitenkin, haluavatko osapuolet sopia riitansa? Itellan asianajaja Jyrki Siivola välitti päämiehensä Itellan terveiset oikeuteen: ”Sovinto ei tule kysymykseen Savenmaan käynnistämän julkisuuskampanjan takia!” ”Julkisuuskampanja” on tätä nykyä ainoastaan Harjurin Blogin varassa. ”Avoimuutta” arvonaan pitävä Itella ei ollut halunnut neuvotella Savenmaan kanssa missään vaiheessa. Media kyllä kirjoittaa ahkerasti, jos vaikka pieni, yksityinen yritys ei sen mielestä toimi oikein. Oikeudenkäyntiä pienyritystä vastaan usein selostetaan ahkerasti. Näin tehtiin Hesarin toimesta mm. Lokapojat-käräjäjutun vaiheita tarkasti seuraten.
Suuryhtiön, Itellan kymmentuhantisen henkilökunnan ja sen johdon toimista mainosjakelussa kirjoitetaan paljon varovaisemmin, vaikka juttu on ollut jo yli viisi vuotta oikeuslaitoksen käsittelyssä? Savenmaan riitakumppanina oikeudessa on ollut Itellan lisäksi myös Suomen Lehtiyhtymä, jonka omistaja Eero Lehti on ollut riidan aikana Itellan hallintoneuvoston puheenjohtajana. Kahteen kolmeen kertaan oikeudenkäynnin aikana on Itellan lakimiehet kirjoittaneet Harjuripojan asianajajille suoraan ja kehoittaneet edesvastuun uhalla lopettamaan perättömyyksien levittämisen.
Vuonna 2006, sen tammikuun 25. päivä,soitti Harjuripojalle Ylivieskan Postilta Pekka Korhonen ja ilmoitti jakajien jättävän sivukylien Saventoriautomainokset jakamatta. Ei oltu jaettu muka siksi, että mainospakettien kimppulappuihin oli jätetty yli kuuden vuoden ajan merkitsemättä sivukylien postinumerot. Pääpostin numero siinä aina oli.
Jakelun ennakkoilmoituksen mukaisesti painettiin ja lähetettiin jakelutoimipaikoille, so. jakelun lähtötoimipaikoille taajaman lisäksi riittävä määrä myös sivukyliä varten ilmoitettu ja lähetetty mainosmäärä. Näin oli Ari Hilli ohjeistanut Savenmaata tekemään jo vuonna 2000. Joka kimppulapussa oli aina Savenmaan puhelinnumero ja osoite: ”Epäselvyyksissä soita!”
Pekka Korhosen ilmiannettua oman työnantajansa postinjakajien menettelyt aloitettiin välittömästi selvittämään, mistä on kysymys. Jakelutoimipaikoilta saatiin tämänkin sisältöinen vastaus: ”Emme ole koskaan mainoksianne jakaneet muuta, kuin tälle taajama-alueelle, minkä postinumero on tuo jakelutoimipaikan numero!”
Harjuripoika sai nopeasti kokoon ”Kiila”-työryhmän, jonka toimesta alettiin selvittämään tämän mainostuhonnan laajuutta.
Varmuuden vuoksi vielä alettiin keräämään todisteaineistoa postien takapihoilta. Ensimmäinen kuorma noudettiin poliisin virka-autolla Nivalan Postin jätepaperilaatikoista vappuna v. 2007. Poliisipäällikkö ei silti ryhtynyt tutkituttamaan juttua.
Keräysmateriaalikin kuitenkin todistaa Itellan ottavan vastaan suuret määrät mainospostia, jotka postinjakajat kaatavat suoraan jäteastioihin, mutta yritykset ovat silti Itellan punnituksella tarkistamisen jälkeen maksaneet niistä täyden jakelumaksun Itellalle. Mitään ”ylimääräisiä” ei ole, vaan kaikki pitää maksaa, vaikka miten paljon menee roskiin?
Missään muussa Euroopan maassa ei tiettävästi yksikään yritys ole maantiekuljetussopimuslakia soveltaen, saanut oikeutta laskuttaa tekemättömästä työstä?
Kun Itellalle maksetun Saventoriautomainostuhonnan laajuus selvisi, oli Savenmaa Ky siinä vaiheessa umpiveloissaan niin syvällä, että Harjuripoika pelkäsi konkurssin olevan kohta edessä. Rahat, mitkä Itellan roskiin menivät, olivat Savenmaa Ky:n velkojien rahoja. Niitä, tavarantoimittajien rahoja me tässä haetaan nyt käräjöimällä takaisin.
Juttu on ollut Helsingin Hovioikeudessa kohta vuoden ja kolme kuukautta. Jos ei oikeus niitä rahojamme määrää Itellan palautettavaksi, olen ainakin yrittäjänä sitä yrittänyt. Toivottavasti en itse joudu linnaan, kun olen tähän perimisyritykseen ryhtynyt. ”Perintä” on kestänyt jo yli kuusi vuotta.
Harjuripoika