Harjuripoika on laitellut keskikoulupoikana vuonna 1965 Maatalouskalenterin sivuille päivittäin merkintöjä.
Kirjoitussarja on lisäksi vuoden 1966 Maatalouskalenterin merkintöjen perusteella luettavissa kohdassa ”Harjuripoika”.
Koska on noista ajoista kulunut 50 vuotta, halusin selata kalentereitani uudestaan ja laitella näitä esille..
Maatalouskalenterin 1965 alkusivulta löytyy muistiinpanoja vuodelta 1964:
”Keväällä 1964 Tapio ja Marja-Terttu muuttivat Kuuselaan.
Koulin ensimmäisen kerran kuusentaimia 10000 kpl:n suuruisen palstan, sekä 4500 kpl mäntyjä, jotka suurimmaksi osaksi syksyllä myytiin.. Kesä oli ajoin kuiva, mutta taimet menestyivät tyydyttävästi.
Viljasta ja perunasta kärsittiin katoakin hallan ja kuivuuden johdosta.
Usva myytiin teuraaksi ja jäljellä on vain kaksi lehmää.
Sikoja oli vuodenvaihteessa yksi emakko + yhdeksän porsasta ja 21 lihotussikaa.
Lammas astutettu 6.12.”
Siinä on Harjuripojan lyhyt tuokiokuva syntymäkodin, Kuuselan historiasta Nivalassa.
Usva oli pienikokoinen Ayrshire-rotuun luettava lypsylehmä. Isä oli tuonut sen pikkuvasikkana heinäkuorman päällä uuteen, v. 1953 valmistuneeseen navettaan.
Oliko Loviisa Salanne, äidin sisko sen Haapaperän Ahokankaalta Kuuselaan luovuttanut?
Usva oli siis 11 vuotta Kuuselan karjassa ja poiki varmaan sen liki kymmenen kertaa. Utaretulehdus sille tuli monesti, mutta aina tointui lypsämään ja uudestaan poikimaan.
Pienen lehmävasikan tulo Ansa-tamman vetämän heinäkuorman päällä on elävä muistikuva, koska olin itse sen näkemässä, kun isä ajoi Kuuselan pihaan.
Me 1947 syntyneet emme olleet vielä koulussa, jonne mentiin vasta 1954 syksyllä.
Nivalan Yhteiskoulussa V A luokalla ja naapureissa renkipoikanakin 1965 tammi-helmikuu…
Vuosi 1965 on alkanut heti uutena vuotena Mehtäperällä navettatöillä Kalliolassa.
Jos on oltu aamu- ja iltanavetassa, on kuitenkin Loppiaiseen asti päivät ajettu heiniä Takanevalta.
Sontakuormat otettiin heinän hakuun mennessä navetan takaa, Voima-ruunan vetämään parirekeen.
Kalliolan Voima-ruunan muistavat kaikki Mehtäperäset ja me renkipojat, jotka sillä saatiin ajaa.
Suomenhevosrodustaan poiketen Voima oli normaalia suurikokoisempi ja tavallista riskimpi hevonen. Hyvänluontoinen ja rauhallinen Voima oli meille poikasillekin työkaveri.
Loppiaisen jälkeen 7. tammikuuta on Nukarisen riihellä puitu edellisenä kesänä seipäälle pannut apilat.
Taisivat olla ne, mitkä olin kesällä jostain pellon pyörtänöiltä viikattella rapannut ja laittanut seipäille kuivumaan.
Nukarisen Jussi hyvän hyvyyttään ostikin minulta ne muutamat kilot apilan siemeniä, mitä niistä saatiin.
Loppuviikolla on rokotettu Kuuselan sianporsaat..
Lauantaina 9.1. on ollut nujakkaa pakkasta 25-30 astetta.
Maanantaina 11.1. on alkanut koulu 25 asteen pakkasessa, joka on iltaan mennessä muuttunut lumipyryksi..
Keväällä 1961 oltiin yhdessä Palokankaan Tuomon kanssa pyritty kansakoulun 7. luokalta ja päästiinkin molemmat suoraan Nivalan Kunnan Keskikoulun ll luokalle.
Muut meidän ikäluokasta olivat olleet jo kaksi vuotta keskikoulusssa.
Koulun nimi oli jo vuoteen 1965 mennessä muuttunut Nivalan Yhteiskouluksi.
Tiistaina 12.1. on Hautalan Matti, kansanedustaja Yrjö Hautalan poika Maliskylältä pitänyt meille V A luokan pojille ensimmäisen maatilatalouden oppituntinsa.
On tullut Uuden Vuoden ensimmäinen suvikeli. joka on jatkunut viikon ajan.
Kuuselassa on oltu navettamiehenä, kun Tapio on uutta emakkoa hakemassa Halsualta, varmaan Karhulahden Onnilta.
Onkin ollut suvikelillä liukkaat maantiet 35 Fergulla ajella Nivalasta Halsualle ja takaisin. Eikä ollut tiet liki siinäkään kunnossa, mitä nykyisin, joita pidetään talvisin usein hoitamattomina.
Emakonkuljetushäkki on hyvin peitelty peräkärryllä, onneksi on ollut suojasää.
Perjantaina 15.1. on koululla jaettu meille oppilaille lukukausimaksut, 35 markkaa kullekin.
Yhteiskoulu oli vapaaehtoinen ja vaikka siitä kustannuksesta vain osan joutuivat maksamaan kodit itse, on se ollut monelle perheen huoltajalle rahakysymys.
Harjuripoika sai rahaa naapureista, jotka pyysivät mielellään pikkurengin hommiin päiväksi ja iltaisin.
Koulua käytiin myös lauantaisin ja 16.1. on geometrian kertauskokeet..
Lauantaina iltapäivällä koulun jälkeen on oltu Knuutin Tahvolla töissä, varmaan heinän ja sonnan ajossa.
Tahvo oli itse TVH:n töissä viikot ja myös lauantaina.
Knuutinrantasten viljelysmaat olivat Kiekossa, Korpihaalla, tai radan takana Huiskassa. Pelloille ja heinäladoille mentiin hevosilla, heinäkuormat hangottiin ja sonnat luotiin talikoimalla rekeen.
Matematiikka, geometria ja algebra oli Harjuripojalle kauhun paikka koko keskikoulun ajan.
Niistä ei tahtonut käsitystä tulla, vaikka Kankaan Ilkka ja Laukan Eino antoivat monesti koulun jälkeen tukiopetusta luokkatoverilleen.
Pojat ymmärsivät, ettei tuon kärsi jäädä luokalleen, vaan koulu on saatava päätökseen ja kulut poikki, ei edes ehtoja ole sen vara jäädä kesäksi lukemaan.
Tammikuinen sunnuntai 17. pv on oltu Maliskylällä, Ilkan kotona laskemassa ja harjoittelemassa lukulaskuja Ilkan opetuksessa.
Maanantaille 18.1. tehty merkintä: ”Tein veroilmoitusta”.
On kummastuttava, että 17-vuotias koululainen on täytellyt veroilmoituskaavakkeita?
Harjuripojan matematiikan tukiopetus on jatkunut tiistai-iltana Erkkisperällä, Laukan Einon kotona.
Raudaskosken Juhanin pitämät allun kokeet on siirretty keskiviikosta lauantaille.
Eino on ollutkin vielä perjantaina koulun jälkeen Kuuselassa, jäänyt yöksi.
Matematiikan kokeita varten on yötä myöten harjoittelu jatkunut..
Einon ja Ilkan kotiväen, kummankin luokkatoverin kotien lämmin ja sydämellinen ilmapiiri on säilynyt Harjuripojan muistossa yli 50 vuoden takaa.
Loppuviikolla on vesilätäköt ja pihat jäässä. Koulun jälkeen on haettu pikkuferkulla puukuorma Nuoliperältä Kuuselaan ja pienitty rangat iltaan mennessä uunipuiksi.
Sunnuntain 23.1. merkintä kertoo, että on oltu kirkossa.
Harrastuksiin kirkossa käynti on vielä ollut tapana useille -60 luvun Nivalan keskikoulu nuorille.
Seuratuvan nuorten lauantai-ilta seuramenot kuuluivat vielä monille meille, Juhana Malkamäen oppilaille.
Kuitenkin Harjun Juhanin kanssa oltiin myös osallistuttu Nuorisoseuran menoihin.
Juhani oli Seuran esimies.
Edellisen viikon suvisään jälkeen on hanget ja Pidisjärven jäälle kertynyt vesi jäässä. Hiihtolenkki sunnuntaina jäitä pitkin!
Yksi Knuutinrannan mieluisimmista renkipaikoista oli Knuutin Erkillä ja Lailalla. Erkki on tiistaina maksanut kesällisiä renginpalkkoja 10 markkaa.
Erkki oli puujalkamies, joka toisen jalkansa oli jatkosodan pioneerihommissa astunut miinaan.
Vasta vuosien jälkeen opin ymmärtämään, mitkä kärsimykset Erkillä ja muilla sotiemme invaliideilla on raajarikkona ollut kovissa rauhanajankin kotitöissään.
Rahantuloa on koululainen Harjuripojalle jatkunut: keskiviikkona on nostettu tili 58,20 markkaa Kunnansairaalasta?
Palkan maksoi Anna-Liisa Knuuti sairaalan kansliasta työstä,joka maksettiin maidon hausta sairaalaan.
Joka aamu ennen kouluun lähtöä haettiin käsikärryillä Heikkilän navetalta kaksi maitopänikkää keittiölle. Mennessä samalla kärryllä vietiin sairaalan ruonjätteet Heikkilän sioille.
Homman oli aloittanut Vesa-veli jo kohta, kun sairaala on valmistunut vuonna 1953-54.
Sairaalan maitokärryjä on lykätty Kuuselan veljesten kanssa vuoron perään. Palkka on ollut 30 markkaa kuukaudessa joka aamu tehtävästä reissusta ennen kouluun lähtöä.
Anna-Liisa Knuuti nosti maidon ajon kuukausipalkan summaan, mikä vastaakin jo kymmentä euroa sen hetken kurssilla, kun Suomessa mentiin markasta euroon.
Kuitenkin on tuona tilipäivänä maksettu keskikoulun lukukausimaksu 35 mk ja viety pankkitilille Osuuskassaan 40 markkaa.
27.1. keskiviikkona muuttaa Kuuselan vinttiin asumaan, samaan kamariin Harjuripojan kanssa haapavetinen metsätyönjohtaja Mannila.
Kirkas tammikuinen pakkasviikko päättyy perjantaina koululla pidettyn Presidentti K.J. Ståhlbergin muistojuhlan merkeissä.
Tammikuun viimeinen lauantai on ollut jostain syystä lomapäivä koulusta?
Eilinen pakkasvinkka on asettunut, kun Nuoliperän metässä kasataan rankoja ja loppupäivän jatketaan ohran jauhatusta Kuuselan sioille.
Kuuselan isäntäväki on ollut Kokkolassa kyläilemässä ja kotimies on päässyt ruokkimaan siat ja ne pari lehmää.
Helmikuun kalenterin merkintöjä lukemalla, sen koulupäivät on jatkuneet hiihtolomaan asti kunnon pakkasissa, kokeineen, illat ja lauantait rankametässä Nuoliperällä, tai heinän ajossa Knuutinrannan isännillä.
Nuorisoseuralla on ollut kokous 10.2. sekä Toimihenkilökurssit 24.2.
Samana päivänä on haettu kengät suutarilta.
Suutarin verstasta Nivalassa piti Viitakangas, Myllykujalla.
Radio on ollut korjattavana Säilyllä ja se on haettu..
Helmikuinen, vuoden 1965 talvisää Nivalassa on ollut pyryä ja pakkasta kalenterinkin mukaan.
Eilinen Keskipohjanmaa-lehti kertoo 50 vuotta sitten palstallaan, miten Kokkolan kaupunki on kamppaillut lumessa ja katuja ei ole saatu kunnolla pidettyä auki?
Rehtorilta on haettu sosiaalitoimiston vaatima selvitys koulussaolosta?
Selvitys on tarvittu erityislapsilisän saamista varten. Siihen on oltu oikeutettuja sillä perusteella, että molemmat vanhemmat ovat kuolleet jo vuonna 1956.
Valtio on maksanut jatkettua lapsilisää meille sisaruksille ainakin 17-vuotiaaksi asti.
Tuskin olisin sitä osannut itse mennä hakemaan, mutta hyvä on ollut sekin rahallinen apu, mitä on yhteiskunta tuolloin antanut, en muista, kuka kehotti hakemuksen laittamaan..
27.2. lauantaina ei ole koulua, koska alkaa Hiihtoloma!
Pikkusisko on lähdössä Tampereelle isonsiskon luokse hiihtolomalle.
Lauantaina ajetaan Knuutin Erkin karjalato täyteen heiniä, viisi kuormaa..
Erkillä oli se kovakulkuinen tamma, joka ei Kiekon ja Knuutinpuhdon välillä kauan viipynyt.
Sunnuntaina 28.2. piti sarjankylästen tuoda hiihtämällä nuorisoseurojen viestin Nivalan Nuorisoseuralle Rientolaan, mutta odotettiin turhaan, ei tullut viestiä.
Mutta kyllä koko hiihtolomaviikon kulki sontakuormat Korpihaalle ja Kiekolle Erkin vauhtitammalla!
Keskiviikolle on merkitty kymmenen kuormaa.
Torstaina on Erkki maksanut rengilleen tilin 42 markkaa.
Perjantaina on oltu Niemelässä, Nukarisen Auliksen kanssa heinän ja sonnan ajossa. On ajettu kahdeksan kuormaa kahdella hevosella.
Kiekon ja Niemelän väliä on ajettu lauantaina loput kuormat.
Kahden päivän palkka on ollut 10 markkaa.
Nälissään ei noissa taloissa rengit talon töitä tehneet. Ruoka oli palkkaan kuuluva ja sitä oli ainakin kolme kertaa päivässä, sekä hyvät kahvit, parit, kolmet päivässä.
Hiihtolomaviikon lauantai-iltana on oltu Seuratuvan nuorten illassa.
Kova pakkanen.
Merkintä 6.3. kalenterissa: ”Täytin kaikessa hiljaisuudessa 18 vuotta”.
Harjuripoika
jatkuu..