Suomalainen oikeuskäytäntö on kovasti erilainen Postin kohdalla,kuin miten se ratkaisi yksityisen mainosjakelua harjoittavan yrityksen nostaman kanteen:
Vuonna 2004 Suora Lähetys Oy niminen mainosjakelua harjoittava yritys,oli jättänyt Savenmaan mainokset jakamatta.
Haapajärven käräjillä riidan ratkaisi vanha,kokenut käräjätuomari:Koska Suora Lähetys ei oikeudessa voinut osoittaa,jakaneensa mainoksia,joiden jakelumaksuja se vaati Savenmaan maksettavaksi.,ei jakeluyhtiö voi niistä laskuttaa Savenmaalta!
Toisin kävi silloin ,kun Suomen Valtion yhtiö Itellaa vaadittiin oikeudessa selvittämään,mitä on jaettu:
Selvitys osoitti ,että läheskään kaikkia mainoksiamme ei oltu jaettu?
Kuitenkin Helsingin käräjätuomarit ja Postin lakimiehet saivat käräjä- , Hovi- ja Korkeimmassa oikeudessa menemään läpi :Savenmaata Itella / Posti ,sekä Eero Lehtin omistama Suomen Lehtiyhtymä Oy saivat laskuttaa ,vaikka jakelutyötä ei ollut tehty.
Savenmaa ei ole saanut oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä Suomen oikeuslaitoksessa.
Olen ollut oikeudessa,yhdessä Suomen Posti Group OyJ:n kanssa 2007-20016 aikana.
Koen,että oikeudenkäynti ei ollut oikeudenmukainen,oikeuksiani loukattiin,sekä tietämättömyyttäni käytettiin kahden suuryhtiön,Postin ja Suomen Lehtiyhtymä OyJ:n hyväksi.
Oikeudelle on kerrottu:Olen vuodesta 1997 alkaen maksanut Postille 6,7 miljoonaa euroa jakelumaksuja koko Suomessa liikkuvien toriautojeni mainoksista,joista ilmeni myytävät tuotteet,sekä auton saapumisaikataulu paikkakunnalle.
Postin kanssa oli v 2000 suullisesti, sovittu,miten jakelut tilataan halutulle alueelle JAKELUN ENNAKKOTILAUKSELLA joka jakelukerta,kimputetaan jakelutoimipaikoittain lähtemään noin kolmesta tuhannesta Suomen postinumerosta,mukaan lukien kaikki sivukylien postinumerot.
Toriautojen kuljettajilta tuli minulle usein viestejä,asiakkaiden ilmoituksia Postin jakamattomista mainoksistani.
Hukkaan joutuneet mainokset kustansi Postin hallintoneuvoston jäsenen,Eero Lehtin omistama Suomen Lehtiyhtymä Oy,joka laskutti Postin jakelumaksut minulta 30.11.2004 lähtien. Minun tehtäväkseni edelleen jäi jakelun tilaaminen Postilta.
Olin usein vaatinut Postilta ja Suomen Lehtiyhtymältä selvitystä,miksi mainoksia jätetään toistuvasti jakamatta,mutta ei kerrota minulle,minkäverran ja miksi ei ole jaettu,vaikka kaikista on peritty maksut.
Olin pakotettu käyttämään Postin jakelupalveluita: Valtionyhtiö Posti oli ja on edelleen Suomessa monopoliasemassa:Posti ainoastaan voi jakaa toriautojeni mainoksia viitenä määrättyinä arkipäivänä jokaiseen sivukylienkin talouteen.
Vuonna 2006 Postilta tuli minulle ilmoitus,että sivukyliin ei ole koskaan mainoksiani jaettu,koska olin täyttänyt jakelua ohjaavan kimppulapun väärin,siitä puuttui sivukylien postinumerot.
Otin yhteyttä kymmeniin jakelijoihin eri puolille Suomea,jotka kertoivat heitä kielletyn jakamasta mainoksiani sivukyliin,koska kimppulapussa ei ollut sivukylien postinumeroita.Oikeudelle kerrottiin,että jakajia kiellettiin kertomasta ja minua alettiin uhkailla Postin taholta.
Käytetyssä kimpppulapussa oli tilaa vain yhdelle postinunumerolle,eikä sen virheellisestä täytöstä kukaan ollut aiemmin huomauttanut minulle.
Vuonna 2006 saatiin uusi postiinjättöohje.Huomattiin,etttä olen käyttänyt monta vuotta vanhoja tietoja,joissa jakelua ohjaavat tiedot olivat muuttuneet 900 eri jakelutoimipaikassa,minun tietämättäni.
Selvitimme vuodesta 1997 lähtien,paljonko olin tietämättäni maksanut Postille liikaa jakelumaksuja virheellisten,vanhentuneiden ohjaustietojen vuoksi.
Postin ja Suomen Lehtiyhtymän kieltäydyttyä selvittämästä jakeluun liittyviä epäselvyyksiä,esitin Postille ensin 1.313.540,47 euron vahinkorvausvaatimuksen v 2006 ja vahingonkorvauskanteen 19.19 2007 Helsingin käräjäoikeudessa.
Postin kanssa toimiessani,olisi pitänyt ymmärtää olla aina oma lakimies mukana.Se ei ollut mahdollista ,eikä olisi auttanut,sillä pienen yrittäjän ei ole mahdollista saada oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä Postia vastaan Suomessa,koska:
Käräjäoikeus käsittelyn alussa,vuonna 2008 Posti myönsi tienneensä,mainoksia monista eri syistä johtuen jätetyn jakamatta.Yksistään sivukylien mainokset Postin omien todistajienkin mukaan pääosin kokonaan.Kukaan Postin todistajista ei voinut kertoa ilmoittaneensa niistä minulle.Oli riidatonta,että kaikkia ei ollut jaettu,mutta kaikista oli peritty maksu.
Asia olisi voitu oikeudessa ratkaista jo tässä vaiheessa,jos Oikeus olisi hyväksynyt vaatimuksemme saada Postilta tietää,paljonko se myöntää laskuttaneensa ja ottaneensa maksut sellaisesta jakelusta,mitä ei tehty,jaettiin myöhässä,eikä määräpäivänä,eikä myönnetyiltä osin ollenkaan sivukyliin.
Oikeuden jätettyä tässä vaiheessa selvän asia ratkaisematta,kesti oikeudenkäynti 10 vuotta.Koko oikeudenkäynnin aikana haettiin vain syitä,millä Posti saatiin vastuusta vapaaksi.Oikeus on vähätellyt Postin tekemiä virheitä,ottamatta vastaan teettämiäni laajoja selvityksiä pitkään aiheutetuista,minulle syntyneistä vahingoista.
Oikeus hyväksyi,ja osallistui siihen itse,että se yhdessä valtionyhtiö Postin ja toisen suuryhtiön,Suomen Lehtiyhtymän kanssa sai syrjiä pientä yritystäni,salaamalla minulta asioiden oikean tilan,käyttää tietoisesti tietämättömyyttäni,Postin hyväksi,laskuttamalla työt,joita se varmasti tiesi jätetyn ja jatkuvasti jätti tekemättä.
Huolimatta vaatimuksestani,oikeus ei määrännyt Postia itse selvittämään jakamattomien mainosten määriä,vaikka Posti myönsi oikeudelle,itse jättäneensä suuren osan jakamatta.Sensijaan oikeus lähti pitkittämään,pilkkomaan juttua,hakemalla uusia syitä,millä Posti vapautettiin vastuusta.
Totuutta ei oikeus etsinyt,vaan monimutkaisia lain- ja sopimusten tulkintoja.Oikeus ei kuunnellut,mitä oli tapahtunut,kuka tiesi mitäkin,tai ei tiennyt,kuka kertoi,tai ei kertonut ,mitä tiesi,mitä olisi pitänyt tietää,- minullekkin kertoa ,miten asiat ovat menneet.
Oikeus käsitteli minua selvästi syrjien ja oikeuttani vakavasti loukaten,tulkitessaan Postin jakelun ennakkotiedon merkitystä:
JAKELUN ENNAKKOTIETO on Postin ja oikeuden mukaan ”vain asiakkaalta Postille tulevasta jakelusta alustava tieto”,jonka Postin tuli saada kaksi viikkoa ennen jakelua,jotta Posti voi tiedon saatuaan ”varata jakeluresurssit”.Postin ja oikeuden mielestä sillä ei ollut muuta merkitystä Savenmaan jakeluissa,vaikka jakelumaksutkin Posti laskutti minulta jakelutilauksen mukaisesti yhden mainoslehden tarkkuudella.
Posti oli myös luvannut,”MIKÄLI LÄHETYKSIÄ EI VOIDA KÄSITELLÄ SOVITULLA TAVALLA,POSTI ILMOITTAA SIITÄ ASIAKKAALLE”.
Vaikka Posti myönsi,tienneensä,että mainoksia ei jaettu jakelutilaukseni mukaisesti,kukaan ei ilmoittanut.Posti jatkoi jakeluiden laskuttamista jakelun ennakkotilauksen perusteella.
Kuten alussa selvitin,käytössäni oli vanhentuneet postiinjättötiedot.joissa oli paljon virheitä,enkä tiennyt,eikä minulle Postista kerrottu,että minulle olisi kuulunut saada Postilta joka jakelutilaukselle viimeisimmät tiedot.
Postin kolme todistajaa kertoi,miten aina annetaan muille Postilta jakelua tilaaville.
Todistaja Andersin vielä vakuutti,että niitä ei kukaan ulkopuolinen voi muutoin saada,ellei Posti itse lähetä.Samoin todisti,että ohjaustietojen muuttuesssa jatkuvasti,vanhoilla tiedoilla jakelut ohjautuvat väärin,myöhästyen määräpäivästä.
Monta vuotta vanhojen ohjaustietojen käyttö aiheutti tietämättäni vahingot,jotka minäkin olisin voinut välttää,jos minulle olisi kerrottu,minkä Postin todistajat selvittivät vasta OIKEUDESSA,MIKÄ ON Postin käytäntö muille asiakkaille,Postin vakiintunut ja oma käytäntö.
Oikeus piti alan yleisenä ja vakiintuneena- ,Postin ja myös Suomensuoramainonnan vastaavaa käytäntöä,ilmoittaa viimeisimmät ohjaustiedot asiakkaalle sen tilatessa jakelua,jonka jälkeen tiedot ovat lähettäjän vastuulla.Savenmaalle ei näin tehty,joten oikeat postiinjättötiedot jäivät Postin vastuulle.Tätä ei oikeus hyväksynyt.
Oikeus ei minun kohdallani ottanutkaan huomioon itse hyväksymäänsä,oikeudessa todistettua alan yleistä-,eikä Postin omaakaan käytäntöä.
Oikeus ei puuttunut Postin, em todistusten valossa outoon väitteeseen,että mitään tietojen vaihtosopimusta ei sen ja Savenmaan välillä ole olemassa.
Oikeus ei tuominnut Postia vastuuseen,vaikka minä en saanut,enkä tiennyt ,että myöskin minun yritykseni kuului jakelun tilaajana ja maksavana asiakkaana,saada Postilta samat, ajantasaiset ,oikeat tiedot,mitkä kaikille muillekin Postin asiakkaille annettiin.Oikeita tietoja käyttämällä jokaisen jakelun tilausvaiheessa,yritykseni ja minä henkilökohtaisesti olisin välttänyt Postin,vasta oikeudessa paljastamat virheet,jotka johtivat siihen,että jouduin maksamaan tekemättömistä jakeluista.
Siitä huolimatta oikeus hyväksyi,että yritystäni,yhtenä Postin asiakkaana sai vahingoittaa,kohdella syrjivästi,ja maksattaa sillä liikaa,sen tietämättömyyttä ja ymmärtämättömyyttä hyväksikäyttäen,antamatta mahdollisuutta korjata virheitä.
Oikeus ei ottanut yhtään todistetta huomioon,joilla oli osoitettu Postin tietoisesti aiheuttaneen jatkuvalla piittaamattomuudellaan minulle tulleet vahingot,eikä ottanut vastaan yhtään tekemääni vahinkoselvitystä.
Esimerkkinä oikeuden ristiriitaisesta perustelusta on mm tämä KIMPPULAPPU asia:Olin käyttänyt yhden postinumeron kimppulappua vuoteen 2006 asti,jolloin Posti ilmoitti,että lapussa pitää olla kaikki sivukylien postinumerot.Posti esitti uutta kimppulappu mallia,joka oli annettu kanneajan jälkeen,joten oikeus ensin hylkäsi todisteen.Toisella käsittelykerralla oikeus kuitenkin hyväksyi saman todisteen,koska sillä haluttiin osoittaa,että en ollut noudattanut ohjetta,vaikka ohje ei koskenut ko ajanjaksoa?
Oikeus ei halunnut moittia Postin menettelyitä;Jokaisen Postille jaettavaksi menneen mainoskimpun päällä oli rahtikirjan asemasta kimppulappu,jonka yhteystietojen perusteella olisi jakajat voineet minulle suoraan ilmoittaa jakelussa olevan epäselvyyksiä.Rahdinkuljetusalalla on käytäntö; kuljettajat ottavat yhteyttä asiakkaaseen,kysyvät ohjetta ongelmatilanteessa.
Suomessa ainoastaan Posti on kieltäytynyt vastaamasta ja selvittämästä minulle käsittämättömän ”puuttuvan asialegimitaation vuoksi”,jos lähetys ei ole mennyt perille.Muut rahdinkuljettajat ilmoittavat itse minulle,jos kuljetuksessa on ongelmia.Posti ei koskaan ottanut minuun yhteyttä,mutta jätti ”epäselvyyksistä” johtuvat mainokset jakamatta,hävitti ne,peri kuitenkin jakelumaksut.
Posti ei koskaan kysynyt minulta mitä tehdään jakamattomille mainoksille,josta minä ,enkä niiden vastaanottajat voineet reklamoida ,Postin salaa hävittäessä ne.
Posti oli hiljaisesti hyväksynyt jakeluhäiriöt,eikä oikeus velvoittanut Postia mihinkään;selvitykseen,hyvityksiin liikaa perityistä,eikä kustannusvastuuseen oikeudenkäyntikulujenkaan osalta.
Posti ja oikeus edelleen syyllisti minua vaikka mm. aineistoasiantuntijamme maisteri Jukka Niemi raportoi noin tuhannesta jakelualuemuutoksesta, joista minulle ei tullut mitään tietoa, ja jotka jo sinällään johtivat mainosten ohjautumiseen vääriin paikkoihin ja niiden jäämiseen jakamatta kuten mm. Postin todistaja Andersin kertoi todistuksessaan.
Vaikka Postinkin myöntämiä jakeluhäiriöitä esiintyi ja mainoksia jäi jakamatta, Posti laskutti jokaisen jakelun täsmällisesti lähettämäni Jakelutilauksen /ennakkoilmoituksen mukaan. Näin se sai palkkiota myös työstä, jota sen ei ollut tarvinnut koskaan tehdä.
Oikeus hyväksyi MASSAJAKELUTAVAN käytettäväksi mainospostin jakelussa.Oikeudeltakin voi edellyttää yleistä elämänkokemusta,ymmärtää ,että Massajakelu on lentolehtisten levitystapa .Postin kanssa oli sovittu tarkasti määritellystä määräpäiväjakelusta, johon Posti sitoutui käyttämään omaa, osoitteellista kirjepostin jakeluverkkoaan.Postin palvelu on yksilöity ykkösosoitteeton mainosjakelu – ei lentolehtisten levittäminen ilman minkäänlaista kontrollia. Valvonnan puuttumisesta todisti mm postinjakaja Laitinen oikeudessa.
On aivan selvä tosiasia, ettei Savenmaan mainoksia jätetty jakamatta oikeuden hyväksymän Massajakelun,vaan Postin antamien vanhojen postiinjättötietojen takia.
Oikeus vapautti Postin oikeudenkäyntikuluistaan, vaikka se ei ollut suostunut neuvottelemaan ennen oikeudenkäyntiä,eikä sitä ennen antamaan mitään selvitystä jakeluhäiriöiden syystä.
Olen maksanut yksin kaikki selvitykset ja omat oikeudenkäyntikulut kymmenen vuoden aikana.Kuluja on kertynyt tähän mennessä yli miljoona euroa,sekä lisäksi maksettavakseni tuomitut Postin oikeudenkäyntikulut 370 tuhatta euroa.
Oikeus ei ollut ottanut missään vaiheessa minun esittämiä todisteita huomioon päätöksiensä perusteluiksi; Olin oikeudessa itse asianosaisena kertomassa, mitä oli tapahtunut. Minun todisteluani ei pidetty riittävänä,vaikka Posti itsekin myönsi oikeudenkäynnin alussa saman, mitä todistin: kaikkia mainoksia ei jaettu.
Lisäksi oikeus sivuutti asiantuntijani antamat todistukset ja selvitykset tapahtumista – ei sitä, eikä niitä todisteita huomioitu. Sitä vastoin kaikki Postin todistajat saivat oikeudessa puhua pitkään ja vuolaasti,vaikka eivät olleet kanssani sopimuksia Postin puolesta sopimassa ,eikä missään muissakaan tekemisissä kanssani,joista oikeus noteerasi ja kuuli mm Postin lakimies Peter Karlssonia kahteen kertaan.
Oikeus huomioi kaikista todisteista vain ne seikat,joilla päästää suuryhtiö Posti kaikesta vastuusta vapaaksi,tuomitakseen pieni yrittäjä asiakas Savenmaa syypääksi.
Käsittämätön on oikeuden tulkintapa, vedota tehtyihin sopimuksiin ja lakeihin silloin,kun arvioidaan asiaa Postin eduksi ja taas silloin,kun on kysymyksessä minun ja pienen yritykseni etu,annetaan ynmmärtää,että minua ei mitkään lait ja sopimukset puolla tässä riidassa Postia vastaan?
Yksikään muu palveluja tarjoava yritys kuin Suomen valtionyhtiö Posti Group Oyj, ei ole saanut oikeutta salata maksajalta sen ostaman palvelun virheet, kertoa virheiden syyt vasta vuosien kuluttua oikeudessa, ottaa sitä ennen koko ajan palveluistaan täyden maksun, antamatta maksajalle mahdollisuutta korjata sen tekemiksi, vasta myöhemmin oikeudessa kerrottuja,maksajan kantajana itse tekemikseen väitettyjä virheitä.
Suomessa viranomaiset ilmoittavat veronmaksajallekin,jos tämä maksaa tietämättään liikaa veroja.
Muut yritykset Suomessa,kuin Posti,ilmoittavat itse asiakkaalle,jos on havaittu asiakkaan maksaneen liikaa.
Oikeuslaitos ei ole puolustanut minua,Suomen kansalaista,vaan on antanut kahden ison yrityksen,Postin ja Suomen Lehtiyhtymän hyväksikäyttää tietämättömyyttäni ja hyväuskoisuuttani.
Hannu Pihlajamaa