Toriauton käytävän molemmin puolin oli satoja PERSTORP merkkisiä muovilaatikoita..

Auton rytkytellessä torilta toiselle,harvaan asuttujen seutujen kuoppateillä,ei siinä huonot laatikot kestäneet !

Nämä perstorpit kyllä..

Laatikoita on meilä jäljellä muutama tuhat..myydään pois 5 euroa / laatikko..pienempiä on myös..hinta niille voisi olla 3-4 euroa /kpl..

Pihamyynnissä on toriautojen reikälevyjä,sekä piikkejä,joissa roikkui ”piikkitavaraa”, joiksi niistä puhuttiin..

Piikkejä on myös uusia myymälässämme,ovat vähän lyhyempiä..yhtä työkalua varten ei on toriauton piikit  turhan pitkiä..

 

 

Savenmaankin  pihasta tahtoo  muovin riekaleita karata ympäristöön,vaikka niitä jatkuvasti yritän kerätä polttojäteastiaan talteen?

Huomasin,että filmivanerin filmipintakin ,.mikä on levyn reunan ulkopuolella,murenee ja rapisee irti.. on pian  hiekan sejassa?

Pahinta on STYROXI,jos sitä pääsee maastoon;et saa niitä pikkumuruja pois,vaan sinne niitä jää..

Miksikähän ei styroxin käyttöä maa-ainesten rouaeristykseen ole lopetettu?

Kun kaivat styroxilla eristetyn maapohjan auki,on valkoista muovin moskaa sekoittuneena ,eikä niitä saa  sorasta erilleen?

Solumuovit saa kerättyä talteen..on senverran sitkijjää,että ei hajoa käsiin..

Kuvassa oleva solumuovin riekale on ollut maan sisässä ja tullut kaivuritöissä esiin:

Muutama vuosi sitten tässä Teollisuustiellä oli rakennusten perustusten salaojat tukossa?

Aksilan Jukka kaivurillaan nosteli pihan  auki ja sortuneet paikat putkitettiin uudestaan..

Kulukupaikalle piti laittaa routaeristeeksi solumuovia..

Sitten kuitenkin putken liitos petti,kun rekat ajavat juuri tuon paikan yli..

Tuo kuvan solumuovin  pätkä on juuri tuosta kaivannosta,mikä korjattiin vuoden kuluttua uudestaan,Jukan  kaivurilla aukaisten..

Saarimaan Kalle oli imuvaunulla pumpaamassa monttuvesiä..

Seuraavissa kuvissa Rovaniemen miehet peittävät talven lumikasoja tulevaan hiihtokauteen…Kasassa on luonnonlunta,mikä ei normaalisti säily yhtä hyvin kuin tykkilumi..

Solumumuovin alla luonnonlumi säilyi hyvin viime kesän helteissä .

Soluomuovit saa käärittyä talteen,kun kasa avataan..

Purujen kanssa tulee ongelmia,kun se tahtoo sotkeentua hiihtolatujen  lumeen?

Tämän päivän  hiihtäjät eivät ole mietaita,eikä myllylöitä,jotka hiihtivät siellä,missä suksi ei luistanut ollenkaan?

Kuvassa solumuovikuorma lähdössä Rovaniemelle,hiihtolumien suojaksi.Kuormassa on  1100 neliötä lumenpeitettä..

Tämä eriste on kevyttä ,eikä ime vettä,vaikka olis kesän järvessä..

Ovat tehneetkin tästä myös UIMALAUTTOJA?

HARJURIPOIKA

 PVC pressu…

Savenmaan pihalle ja varastoihin on tuotu muutaman vuoden ajan PVC pressua kuopiolaiselta tehtaalta,jonka nimi on SCANTARP..

Tehdas myy kaikki ylijäämät kerralla pois varastoistaan,heillä ei ole 2. laadun pressun ”suoramyyntiä”,

Kakkoslaadun PVC  pressuja  kannattaa kysyä Savenmaan pihamyynnistä..

Pressut,mitkä Savenmaalle on tuotu,eivät ole priimaa,mutta  soveltuvat moneen käyttötarkoitukseen..

Pressut ovat tehtaan  ylijäämää,niissä voi olla vikoja ja vajavuuksia,mutta halpaa tavaraa jokatapauksessa..

Verrattuna kiinalaiseen kevytpeitteeseen ja telttakankaaseen,on Scantarpilta tuodut, poistohintaisetkin pressut UV suojattuja..

Kokemus on osoittanut UV suojatun pressun kestävän kauan..

Priima laadun ,kaikki vaatimukset täyttävä pressu on kallista..Teemme Savenmaalla parhaamme,että tämä halpa 2. laadun pressu löytää käyttäjiä ,jottei hyvää materiaalia tarvitse laittaa jätteeseen?

Ao kuvan pressu on tehty näistä jätepaloista,jotka on kuumailmapuhaltimella sulattaen,painettu reunat yhteen ja rullattu kiinni ..

Peite kestää hyvin,ei repeä saumoistaan..Pientä harjoittelua vaatii,mutta tämä pressun teko onnistui hyvin..

Savenmaalla on liimaa,jonka Scantarpin ohjeen mukaan pitää hyvin pressut..pressun kaikki laadut eivät ole hyviä liimata..

Pressukatosten ja -telttojen peitteitä varten on haettu 2 metriä leveitä pressuja.  

Kuvan ”kuivatelakalle” on rakennettu lankuista,rakennuskulmista ja sinkityistä tolpanjaloista venekatoksen runko....rungon päälle levitetään savenmaalta tilattu ,kahden metrin levyinen pressu…kattotuolit olisi hyvä olla metrin välein näin isossa teltassa….

Navettojen,pihattojen,hevostallien,ym kulkuaukkojen OVIVERHOKSI olemme saaneet toimittaa näitä halpoja SUIKALERULLIA!  

AO KUVASSA PRESSUN SUIKALEET ON LATTIAN PÄÄLLÄ,ENSIN NAULATTU KAHDEN LAUDAN VÄLIIN..”VIRITYS” NOSTETTIIN ja naulattiin OVEN YLÄKAMANAAN KIINNI JA PRESSUOVI ON VALMIS..

Kuvassa olevaa,heikosti läpikuultavaa suikaletta,leveys 60 cm,on vielä reilusti jäljellä..Hinta on  verkkokaupassamme 25 euroa 50 metrin rulla,joten sitä kyllä meneekin,myös kesällä lähes päivittäin..

Pinottavat muovilaatikot,PERSTORP laatikot,olleet toriautojen käytössä..

PERSTORP varastolaatikoita,pääkkekkäin pinottavia,Saventoriauotoissa käytettyjä!
Perstorp oli kestävin laatikko toriautomyymälässä..
Myydään iso erä laatikoita hintaan 5 euroa / laatikko,jonka mitat ovat ;korkeus 25 cm,levesy 30 cm ja pituus 50 cm..
Laatikoita Savenmaan Pihamnyynnissä,ei verkkokaupassa.

Soita pihamyyjälle 0405403173,tai laita sille sä-postia TORI@SAVEN.FI

Savenmaan historia  alkaa jo  1970 luvun alussa...

Maatalouspalvelun myyntimiehenä Harjuripojan pakettiauton lavalla oli muutama voiteluöljypönttö,vaseliinia,trasselia,varmaan Nänni nimistä lypsyvoidetta..

Lypsyvoidetta osti joka talo,jossa oli lehmiä..

Tuttava mies kertoi  joskus -80-90 luvun vaihteen jälkeen,kuinka hän navettansa edesssä,myyntiautoni kuormaa katseltuaan,itsekseen närkästyi:”Noilla tavaroillako ,poika rukka,meinaat sakkisi elättää?”

Sanoi myöhemmin olleensa hyvillään,kun piti silloin suunsa kiinni,mutta näitä hän myöhemmin muisteli  ,itsekseen ajatteluistaan.

Savenmaan halli Karvoskylän Piimätiellä oli sittemmin  tavaraa täynnä;siemenviljaa,aumamuoveja,paalauslankoja,kasvinsuojeluaineita,voiteluöljyjä..

Nyt,kun ollaan Nivalan Asemanseudulla,Teollisuustiellä on iso tontti,johon mahtuu .

Mutta tässä vanhassa Nivalan tekstiilitehtaassa Teollisuustiellä on tilaa 3500 neliötä!

Myymälään tullessa on ERÄKAUPPA,jossa on nyt täyden palvelun aseliike,metsästys- ja kalastustarvikkeet..

KRAMP myymälä on entisen Jyrkän Ruokahuollon tiloissa ..

Kuvassa CEMPRIT palolevyä,takuuvarmasti 2. laatua,mutta halpaa..5 euroa/ neliö! Täysin palamatonta kivilevyä..Vuorattiin vanhan talon kivijalka tällä..tuli siistin näköinen..

Pihamyyntiin tuodaan,mitä ei sisälle sovi,eikä sovellu?

Pihassa on Ruukin kattopeltiä..Pellit tulevat meille suurissa sekanipuissa,joista lajittelemme värit ja profiilit..pellit ovat hyviä,mutta me emme niille anna takuita,vaikka samalta rullata ne lähtee tehtaaltaan,mitä takuupellit ..

Solumuovit ja PVC pressut tulevat myös ao tehtaiden poistoerinä..palvelemme näillä tavaroilla  aina  sen hetkisen varastotilanteemme mukaan..

Tällä viikolla tuli Koskisen Sahan filmivaneria täysperävaunukuorma:Kallion Samulin rekkaa siinä puretaan DESING talon isolla trukilla !

Vaneria on nyt myydä asti!

Matti laittoi hinnan esim 9 mm filmivaneri 7,00 euroa /neliö!

Hevostallin seiniin lähti eilen Haapajärvelle vaneria..tallin nuori emäntä tuumasi,”nyt eivät pollet seiniä jyrsi”!  Sanoi kyllä vievänsä   niille karsinaan ajankuluksi kuusenhavuja,joita saavat pureksia..

Tytöt ja nuoret naiset pitävät Suomen hevosalaa hengissä. He ovat reippaita ja käytännön työhön oppineita..Naiset ovat pitäneet sota-ajan Suomen hengissä,kun miehet olivat siellä ,”missä me muutkin” .

PIHAMYYNTIIN VOIT SOITTAA.. NORO ON   0405403173

Sähköposti (laihialaisittain sä-po-osoite?) on TORI@SAVEN.FI..

(Aina ei kuule puhelimen ääntä,kun istuu trukissa,joitten melutaso on aika kova..)

Tori.fi on ilmoituspaikka,missä on Savenmaan ilmoituksia,kaikkea ei voi verkkokauppaan laittaa..

Toinen hyvä  mainospaikka on FINDIT

Savenmaan Pihamyynnin tavarat sopivat hyvin olemaan näillä  ”kaiken kansan” mainospaikoilla..

Ei kaikkea tarvitse Googleen mahtuakkaan?

Googlea käyttävät, viisaat koodaajat miettivät ,miten miljoonat ja taas miljoonat mainostajat pääsevät Google mainoksen ,etusivulle?

Harjuripoika

Maaseudun Tulevaisuuden artikkeli 8.4.2019 kertoo ,Nivalaan suunnitteilla olevasta Valion Biolaitoksesta valitetun  paikallisesti ?

Lehti antaa asiasta väärän kuvan,koska yksikään asukas ei ole vastustanut ko laitoksen tuloa Nivalaan?

Asukkaat ovat vastustaneet laitoksen sijoittamista taajaman läheisyyteen.

 Ely  keskus on omalla valituksellaan kumonnut  Biolaitoksen sijoituspaikkaluvan  asutuksen lähelle.

Kielteinen päätös ei perustunut paikallisten  asukkaiden valitukseen.

 Nivalan taajamassa,hyvinkin pienellä alueella oli vielä  50 -60 vuotta sitten 50 navettaa,niistä muutama sikala.

Hevostalli kuului myös lähes jokaisen ,pienenkin maatilan rakennuksiin…

Nyt ei kukaan saisi navetan rakennuslupaa tälle samalle alueelle.

 On  maalaisjärjen vastaista,jos  8000 lehmän lanta ajettaisiin jalostettavaksi , 30-50 kilometrin säteeltä rakenuskaava-alueen sisäpuolelle?

 Nivalassa 10.4.2019

Hannu Pihlajamaa

 

Kansalaiskeskustelussa puhutaan johtavien poliitikkojemme ,voivan ajaa omia etujaan.
Yleistämättä,mutta omassa yritystoiminnassani , kokemusteni perusteella voin osoittaa näin tapahtuvan:
Suomalainen poliitikko ja yrittäjä,kauppaneuvos Eero Lehti on vaikutusvaltainen päätöksentekijä politiikassa ja talouselämässä.
Eero Lehtin yhtiöiden kustantama Saventoriauto-mainoslehti ,oli pienen yritykseni tärkein markkinointikanava,jonka jakelun toteutuminen oli yrityksen elinehto.
Savenmaa Ky oli vuonna 1997-2007 suuri mainosjakeluiden tilaaja-asiakas Postille,jolle maksoimme tuona ajanjaksona 6,7 milj euroa .
Toriasiakkailta usein kuultiin,Postin jättäneen tekemättä sovittu Saventoriautojen mainosjakelu.
Aluksi Posti hyvitti jakelumaksut Savenmaan ilmoittamista,määräpäivänä jakamatta jätetyistä lehdistä.
Savenmaa Ky/Riihimäen Kirjapaino Oy/Suomen Lehtiyhtymä / Posti sopivat 2.11. 2004 Savenmaan mainosten kustantamisesta ja jakelusta Postin kautta .Lehtiyhtymä sai näin lisää määräalennusta Postilta.
Keskikesällä v. 2005 tapahtui suuri ,yksittäinen jakeluhäiriö,kun Posti jätti 76185 kpl Savenmaan mainoslehteä jakamatta.
Oulussa , joulukuussa 2005 pidetyssä neuvottelussa Eero Lehtin omistaman Suomen Lehtiyhtymän johtajat Ahokas ja Brunou selvittävät ,”Lehtiyhtymällä olevan niin merkittäviä hankkeita Postin kanssa,että niitä ei hankaloiteta Savenmaan mainosten jakeluhäiriöiden selvittelyjen takia” ?
Lehtiyhtymä vaatikin osapuolten 28.12. 2005 allekirjoitetussa sopimuksessa Savenmaan suostumaan siihen,että Lehtiyhtymä ei lähetä Savenmaan puolesta Postille selvityspyyntöjä,reklamaatioita ,koskien Savenmaan mainosten jakeluhäiriöitä,eikä vaadi niistä Postia korvaamaan Savenmaallekkaan mitään?
Pienen yrityksen hädässä ,Postin mielivallan alla ,em sopimuksesta huolimatta pyysin vuonna 2006 turhaan apuun kansanedustaja Eero Lehtiä , Postin hall.neuvoston- , sekä Suomen Yrittäjien puheenjohtajaa , Suomen Lehtiyhtymän toimitusjohtajaa ?
Eero Lehtillä on ollut päätösvaltaa Postin liiketoimintaan,Postin asiakkaana , päättäjänä Postin asioitten lisäksi Suomen Yrittäjissä ,maamme Eduskunnassa ja omistamissaan sanomalehti- ja mainosalan yrityksissä?
Kun jakeluhäiriöiden todellinen laajuus toimestani paljastettiin,alettiin syyttämään Savenmaata sopimusrikkomuksista,sekä uhkailla sitä perättömien tietojen levittämisestä. Vasta oikeudenkäynnin aikana kerrottiin Savenmaalle,sen syyllistyneen useisiin sopimusrikkomuksiin?
-Posti ja Suomen Lehtiyhtymä eivät koskaan lopettaneet laskutustaan,irtisanomalla Savenmaan sopimukset em syyn takia,vaan perivät laskut,molemmat kanteellakin uhaten .
Useissa Postin uhkauskirjeissä Savenmaan asianajajille ,sekä medialle ja yrityksille jaetuissa tiedotteissa väitettiin Savenmaan jakavan virheellistä tietoa Postin toiminnasta ,mustamaalaavan sitä.
Savenmaan kanne Postin toiminnasta ei ollut perusteeton,kannetta ei oikeudessa hylätty.
Oikeus otti sen käsittelyyn yli 10 vuoden ajaksi.
Oikeudenkäynti on murheellinen esimerkki pienen yrityksen huonosta oikeusturvasta.
Yrityksen takana on aina ihminen,niin myös Suomen Lehtiyhtymän…
Suomalainen poliitikko ja yrittäjä,kauppaneuvos Eero Lehti,vaikutusvaltaisena päättäjänä ajoi menestyksellisesti myöskin omaa,henkilökohtaista etuaan.
.
Nivalassa 25.3.2019
Hannu Pihlajamaa

Näin kirjoittaa Maaseudun Tulevaisuus-lehti  1.2.2019 ja kertoo useita rakentamisen viivästykseen johtaneita syitä..

Ely keskus on valittanut Nivalan kaupungin, hankkeelle antamasta ympäristöluvasta.

Valio katsoo myös,ettei yhtiö lähde toimimaan vastoin paikallisten asukkaiden tahtoa.

Nivalan kaupungin päätöksen teossa ympäristön asukkaiden näkemyksiä ei Valion tavoin oteta huomioon?

Pilottilaitos,jota ollaan Asemanseudulle tuomassa,käsittelisi  noin 20 tuhatta kuutiota lietelantoja ja nurmi-,ym kasvimassoja.

Hanke onnistuessaan,mitä hyvällä syyllä  toivotaan yleisesti,  johtaa suuremman laitoksen ,vähintään 100 tuhannen kuution raaka-aine massojen käsittelylaitoksen rakentamiseen.

100 tuhatta kuutiota lietelantoja ,ym  biokaasun raaka-ainetta  vuoden aikana, on massa,jolla voitaisiin  peittää kymmenen hehtaarin alue metrin paksuisella kerroksella..

Vaikka  tuo määrä  ajetaan vuoden aikana,on se silti suuren mittakaavan  toimintaa.

Sadan tuhannen kuution massan siirtoon tarvitaan isoillakin traktori vetoisilla kärryillä – ,suurimmillaan 20 kuution kuormiakin 5000 ?

Asemanseudun ja sen ympäristön asukkaiden huoli on aiheellinen,miten todella suurten massojen  käsittely vaikuttaa  lähialueella?

Suunnitteilla on myös putkisto,jolla lietantaa pumpattaisiin Kuikkanrannan navetta-alueelta Asemanseudulle,taajaman välittömään läheisyyteen?

Paksu lieteputki ei liene aivan halpa ja siihen varmaan tarvitaan riskit pumput,joilla sakea sonta saadaan nousemaan loivaan ylämäkeen,maanteiden ja rautateiden ali ?

Lietelantaputken hinnalla varmaan saisi ,Valion edellyttämän kaukolämmön Terveyskeskuksen luota Kuoppatien varteen,nykyiselle jätemassojen käsittelyalueelle,Kuoppatien varteen?

Tuskin mikään muu viranomaistaho,toisin kuin kaupunkimme toimenhaltijat,näkisivät  mitään syytä,etteikö  Jätevesipuhdistamon alue soveltuisi  Valion biokaasulaitoksen rakennuspaikaksi?

Kerrotaan alkavasta valitusruljanssista,jos biolaitos aiotaan rakentaa Kuoppatien varteen Jätevesipuhdistamon lähelle?

Keillä mahtaa olla aihetta valittaa,kun lähimmät asuintalot ovat kaukana,Kuoppa-aavan laitamilla?

Ilmakuvassa näkyy hyvin Jätevesipuhdistamo Kuoppatien varressa,kaukana asutuksesta,mutta lähellä Kuikanrannan navetta-aluetta.

Jätevesipuhdistamo ei häiritse kulttuurimaisemaa..puut peittävät rakennukset..

Biolaitos mahtuisi puhdistamon ja Kalajoen väliselle pellolle?

Nuolikankaasta ajettua mursketta tarvittaisiin tulvavaaran takia ehkä senverran enemmän,että laitoksen piha olisi Kuoppatien tasalla?

Biokaasulaitokselle varattua aluetta Asemanseudun teollisuuden ja omakotiasutuksen keskelle:

Kyllä maalaisen järjellä ajatellen, Valion Biolaitoksen paikka kuuluu olla tässä,Kuoppatien varressa !

(kuva on Vesikolmion kuva)

Jätevesipuhdistamon alue lienee jo hyväksytty  yhdyskuntajätteiden käsittelyalueeksi?

HARJURIPOIKA

 

 

 

Valion johtaja Juha Nousiainen vakuuttaa Nivala-lehdessä 8.11.2018,vastatessaan Erkki Surakan kirjoitukseen,Valion huolehtivan ihmisten ja ympäristön turvallisuudesta?

Nousiaisen vastaus herättää edelleen lisää kysymyksiä Nivalan Biolaitoksen sijoituspaikasta ?

Puolustaessaan Biolaitoksen sijoittamista Asemanseudulle,hän käyttää esimerkkinä suurten taajamien jätevedenpuhdistamoitten lähelle rakennettuja biokaasulaitoksia?  ”Etäisyys asutukseen on monesti paljon pienempi,kuin Nivalan mahdollisessa laitoksessa olisi”.

Nivalan Jätevesipuhdistamo sijaitsee  juuri sopivalla paikalla sekä asutuksen jätevesien puhdistusta ja myöskin lietelannan vastaan ottoa ajatellen.

Kalajokilaakson halki rakennettu runkoputki tulee viemään koko  maakunnan jätevedet Kalajoen Hiekkasärkkien taakse.

Nivalan Jätevesipuhdistamo,jäiskö se joutilaaksi,purkuunko?

Alkutuontanto- ja maidonhankintajohtaja Juha Nousiainen näkee Valion tehtäväksi ,rakentaa keskitetty,isojen lantamäärien biolaitoskäsittelyn kehittäminen.  ”Olemme jo käynnistäneet  työn keskitettyä ja hajautettua lannan prosessointia yhdistävän verkoston luomiseksi,jotta lanta saataisiin kiertoon myös muualla Suomessa…. isommissa laitoksissa nimenomaan on mahdollista päästä taloudellisesti järkevään toimintaan”,Nousiainen  kirjoittaa.

Kukaan ei edes epäile,etteikö Valio pysty kehittämään ja tutkimaan lietelannan ja biojätteiden suurimittaista jalostusta.

Maidonhankintajohtaja voisi kuitenkin myöntää,että suunnitellessaan keskitettyä lannankeruuta,suuriin yksiköihin,Nivalankin laitos on  sijoitettava kauemmas asutuksesta ?

Rinnastaessaan asutuskeskusten jätevesien puhdistamoitten ja lietelantalaitosten sijoituspaikkaa toisiinsa ,Nousiainen ei ota huomioon:Ihmisten ulostevedet  menevät maan sisässä putkistoja pitkin keskitetysti  yhteen paikkaan.

Lietelannat ajetaan rekoilla laitokseen ?

Muutamalta ,Nivalan lietelantanavetan luota ,Asemanseudulle tehty siirtoputki ei voine kovin suurta laitosta ruokkia?

Kuoppatien varressa,lähellä navettoja,hyvän tien varressa,etäällä asutuksessa,on kenties joutilaaksi jäävä Nivalan Jätevesipuhdistamo?

Laajalla lakeudella tuuli vie hajut ja haitat pitkin niittyjä,eivätkä haittaa ketään.

Noin kuusikymmentä vuotta sitten Nivalan kunta päätti rakentaa teollisuushalleja.

Siihen aikaan on pidetty tärkeänä,että rautatieasema on lähellä teollisuutta.

Niinpä ensimmäiset hallit sijoitettiin Nivalan Rautatieaseman viereen ja kadun nimeksi tuli Teollisuustie.

Asemanseudun ”teollisuusalue” jäi pian ahtaaksi,mutta siitä ei ole muuta haittaa kuin,että Teollisuustietä turhaan vieras  hakee ,löytämättä sitä Nivalan Teollisuuskylästä.

Juha Nousiainen uskoo hankkeeseen ja toivomme Valion onnistuvan biolaitosten kehittämisessä.

Kannattako koelaitostakaan rakentaa taajaman lähelle,jos se pitää kenties laajentuessaan siirtää muualle?

HARJURIPOIKA

Teollistuvassa maatalouskaupungissamme,Nivalassa   on  pätevien  maankäytön suunnittelijoitten rakennuskaavan  ansiosta kehittynyt viihtyisä asuin- ja yritystaajama.

Teollinen toiminta on omilla alueillaan,erillään omakotialueista,koulut,terveydenhoito-,ym hoivapalvelut ovat mielestäni sijoittuneet hyvin; lähelle asukkaita,mutta kuitenkin omassa  ”rauhassaan”.

Ydinkeskusta on säilyttänyt lähipalvelut,ruokakaupat,pankit,ym monet lähipalvelut ovat keskeisellä paikalla.

Saventoriautot liikkuivat 15 vuoden ajan lähes kaikissa Suomen kirkonkylissä ja pikkukaupungeissa.

Nivalan veroista,selkeää ja toimivaa rakennuskaavaa en ole nähnyt  Suomessa missään muualla.

Nivalan taajaman maankäytössä ollaan kuitenkin  nyt  ottamassa pitkä harhaloikka ,koska ja vaikka:

Maatalouspitäjän navetat ja sikalatkin ovat antaneet tilaa keskustassa asuville kuntalaisille,siirtyen sinne,missä pellotkin ovat.

Edes syrjäkylilläkään ei navettoja ja sikaloita rakenneta kovin lähelle naapureita?

Maataloustuottajat kokevat itsekkin  ,että ei heistäkään ole mukavaa,jos naapurinkin pitää asua sonnanhajussa.

Tilaa pitää kuitenkin kehittää,navettaa on laajennettava…

Navetan laajennus on kuitenkin hankalaa,jos naapurit valittavat?

Onko valittaja itse  rakentanut asuntonsa navetan läheisyyten?

En ole maatalouden ja siitä toimeentulonsa ottavien ihmisten vastustaja.

Ajattelen viljelijöistä  enemmän hyvää,kuin siitä puhun.

Nyt haluan vedota Nivalan tuottajaväkeen:

Puuttukaa tekin Valion nimissä suunnitellun lietelannan jalostuslaitoksen sijoituspaikka-asiaan!

Karjanomistaja tietää,mitä on lietelanta ja mitä sen siirtely,pumppaaminen ja levittäminen  käytännössä on.

On eri asia ajaa maitoja asutuskeskuksen viereen jalostettavaksi,kuin että lietesäiliöt tyhjennetään asutuksen vieressä olevan jalostamon kautta pelloille takaisin?’

Asemanseudulle kaavoitetulle Teollisuusalueelle  rakennettavaan sonnankäsittelylaitoksen  vaikutuksista ei ole puhuttu vieläkään tarpeeksi,ei ainakaan julkisuudessa?

Monilla tehdaspaikkakunnilla,pitkän historian aikana rakennetut puunjalostuslaitokset ovat samojen vesien äärellä,missä on asutuskin.Kehitys on ollut pakon sanelema ja ihmisten on ollut pakko tottua mutta keskustelua haitoista käydään jatkuvasti ..

Sonta ei ole niin arvokas raaka-aine,että edes- , puhumattakaan juuri Nivalassa se pitäisi jalostaa asutuksen viereen kaavoitetulla ja teollisuusalueeksi muutetulla pellolla ?

Onko Suomen valppaat, eläintautien vastaisessa työssä ,virkansa puolesta toimivat asiantuntijat nähneet sijoituspaikassa mitään huolestuttavaa?

Kuikanrannan navetoilta johdettu lietelannan siirtoputki  (=lietteen pumppaus vastamaahan?)  ja samaan ojaan , Kalajokeen  johdettu  sonnan puhdistusvesien purkuputki  maksaa ..

Putkituksen tekoon rautatien ja valtateitten ali löytyy  rahaa, valtiokin on sitä antamassa..

Putken hinnalla tulisi lähelle Kalajoen rantaan, Nuolikankaasta  Kaarlelan mursketta  varmaan  riittävä kerros  lietesäiliöitten pohjaksi?

45 vuotta pengerrettynä olleen Kalajoen tulvariski on turha ,koska kalliomursketta  on lähellä ja rahaakin rakentajilla?

Sitä vastoin harva omakotirakentaja ei  pystyisi  tontilleen,Kuoppatien varteen varatulle ,samalle  ”tulvavaara-alueelle”/ omakotirakentamisen vara-alueelle  ,  montaa rekkallista mursketta ostamaan?

Kalajokivarren tuhansien hehtaarien maisema-arvot eivät Biolaitoksen takia tärvelly..Puusto kasvaa  vuosikymmenessä  ja peittäisi tämänkin laitoksen näkymästä,kuten sadat metsäsaarekkeet,pitkin laajaa lakeutta.

Asemanseudulle kokeilumielessäkin,myöhemmin onnistuessaan suuren mittakaavan jätteen- ja lietelannan käsittelylaitos huolestuttaa jälleen  kuntalaisia.

Parhaillakin asiantuntijoilla ja suunnittelijoilla on tullut rakennusvirheitä ja lähiasukkaille haittoja ,joista syyttömät kansalaiset saavat lopun ikänsä kärsiä.

Toivomme,että hankkeet etenevät hyvin,mutta sijoituspaikka on  harkittava  uudelleen.

Harjuripoika

 

Soiden suojelusta ollaan taas saatu kuulla!

Soiden kuivatus,turpeennosto,suopeltojen uudisraivaus ja -kyntö pitäisi lopettaa  ilmastomuutoksen vuoksi?

Luonnon suojelu on tarpeellista.

Yltiösuojelu  ei soita pelasta,vaan aiheuttaa taloudellista  vahinkoa?

Suomen soista on mm turvetuotannossa vain 1 %.

Suopellot ovat tänä kesänä tuottaneet parhaat sadot nurmesta ja viljasta..

Säilörehunurmet Kiekossa ja Kalajoki- varren pelloilla olivat koko loppukesän  vihereitä ja hyvässä kasvussa..

Ottipa moni viljelijä kolmannen tuorerehusadon talteen..

Mutta mitä näillä  soilla   on tapahtunut  luomakunnan historiassa?

Myös tosi  ”mullistavaa”  on tapahtunut Nivalan viljellyillä suopelloilla meidänkin,lyhyenä elinaikanamme:

Kuoppatien länsipuolen,Papinojankin   suopellot olivat 50-60 vuotta sitten paksuturpeisia,märkiä. Kevätkylvöt alettiin juurakoiden keruulla.

Juurikat ja kannot olivat  jäänne niistä metsistä,jotka ovat joskus kasvaneet Kalajoen kahta puolta?

Niemen Karstaamolle  nostivat -50-60 luvulla  polttoturvetta,jota sai  lapion piston verran suoraan pellosta..

Vähän maatunut turve  paloi ulkokuivattuna hyvin uunissa.

Pitkään viljelty suopelto,tai maatunut suo, on jo lähempänä ruokamultaa,kuin polttoturvetta..

Ensimmäiset salojitutukset  murakkopelloille tehtiin lautaputkella.Putkilaudat ovat aikoja sitten nousseet auratessa ylös ja ojitukset on uusittu..

Enään ei nouse juurikoita,eikä salojalautoja..turvekerros on ohentunut..

Turve maatuu.kun pohjavesi painuu syvemmälle..muuttuu ruokamullaksi,tuleeko pohjamaa vastaan?

Rannikon satamat on siirretty moneen kertaan,merivesi painuu alemmas,niin myös pohjavesi,vai onko joku eri mieltä?

Tätä tapahtuu täällä maannousun alueilla ,Pohjanlahden Itärannikolla.

Suot,suometsät  kompostoituvat,vaikka niile ei kukaan  tekisi mitään ..

1800 luvulta asti Pappilan luona ,Nivalassa  asunut ja asioita muistanut Oskari Niskala (Kujalan-)  kertoi minulle kesällä 1964; Kurjet pesivät, näillä kotisoilla,Onnelan tien ja Papinojan  varressa,

Vetiseen rimpeen Oskari oli  painanut  kaksikin pitkää riukua peräkkäin ja aina vaan painui..

 

Papinoja sai siitä nimensä,että Similän pappilan väki kävi ottamasssa ruostekylpyjä noilla soilla olevista lähteistä..Vielä -70 luvulla Niskalan Aarnen  sikalan lietesäiliön monttua kaivettaessa,puhkesi  ruostevettä purkava lähde,mistä virtasi Papinojaan monta vuotta.

Muinaismetsät Kalajoen kahta puolen eivät ole olleet kitukasvuisia risukoita,vaan järeitä kuusikoita.Soista löytyneet lieot/puun runkojen jäänteet ja juuurakot olivat isoja.

Onko kukaan koskaan selvittänyt,montako tuhatta vuotta sitten nuot metsät ovat kasvaneet? Ilmaston lämpeneminen ei ole  luomakunnan historiassa ainutkertainen ilmiö?

Viisi-kuusi  vuosikymmentä sitten auratessa nousi kantoja ja suuria liekoja,joiden ikää ei tuollon hoksattu selvittää ?  Kyntökerroksesta tuli esiin kovia käpyjä  Pidisjärven rannan suopelloista  (K.Ylikotila).

Eteläpohjalaiset tekivät tupiinsa suuret avotakat,joissa poltettiin   juurikoita.

Juurikat  nostettiin keväällä sarkaojien päälle kuivumaan..niitä haettiin pitkin talvea polttopuiksi..

Kuoppatien varressa,Jaakolan  suopelloilla on kasvanut  muinaismetsä,jonka suohon hautautuneet rungot ovat ylettynet kahden peltosaran yli.

Avo-oja aura tökkäsi pitkään  runkoon.Sama lieko meni vielä viereisen sarkaojan poikki (Erkki K).

Vuonna 1966,Kalajoen kevättulvan seisoessa vielä rantapelloilla,tehtiin  hevosvehkeillä kaurankylvöjä Nevalla,siinä jokeen laskevan Nuoliojan varressa.

Kuoppamutkassa,Välikylän tienvarressa oli suuret savikolot,joitten vesi oli maantien pinnan  tasalla.

Keväällä 1966,Kalajoen tulvan ollessa vielä rantapelloilla,tehtiin kaurankylvöjä Nevalle,hevosparilla karhiten ja käsin kylvöllä. Kotiin lähtiessä Mela-tamma  kurkotti turpansa  veteen ja sammutti  noista vesikoloista  janonsa.

Samasta paikasta Kuoppatieltä otetussa kuvassa,keskellä olevan pajukon  kohdilla oli  Kuuselan ”Kangaslato”,jonka viereen tulva nousi..

Vielä -60 luvulla tälle pellolle,(Lampela) kevättulvat tekivät kunnon järven,jossa saatiin soudella..

Talvisin tuosta oikaistiin suoraan ,knuutinrantasten peltojen poikki Takalinnan kauppaan ja kouluun..Tulvalampi sattoi jäätyä keväällä, takatalven sattuessa  siinä luisteltiin..Jää romahti alas,kun tulvavesi laskeutui..

Niskalan Oskari on istuttanut  vanhimmat ja kookkaimmat kuuset …

Nivalan keskustan yölliset  valot näkyivät  komeasti Eemelinmäelle vielä  muutama vuosikymmen sitten?

Metsät ovat kasvaneet,etteivät edes mäen alla olevat Nuoliperän talot näy,kuten kuvassa.

Suomen metsät kasvat 110 miljoonaa kuutiometriä puuta vuodessa.

Vielä -50 luvulla  metsänkasvu oli puolet siitä?

Soitten ja metsien yltiösuojelijat eivät näe siinäkään asiassa mitään hyvää,edes ilmastonmuutoksen hidastamisen kannalta?

 

 

Mikä on  ihmisen , asumisen vaikutus ollut  noihin muutoksiin ,meitä lähellä olevaan ympäristöömme?

Epäilen,että ojitukset,viemäröinnit joen perkaukset   maaperän muokkaamiset,rakentamiset  eivät ole aiheuttaneet kaikkia  näitä,  silminnähtäviä muutoksia maastossa ja pelloillamme ?

Huomaavatko luonnosuojelijat itse,että suot kompostoituvat ruokamullaksi ja niiden energia haihtuu pilviin ja tuuliin,vaikka emme tekisi niille yhtään mitään?

Tilalle kasvaa uutta metsää,tai sille raivattua peltoa voidaan viljellä..

Luonnon yltiösuojelijat voisivat tulla ja tutkia itse ,milloin nuot soitten paikalla olleet hirsimetsät ovat tuhoutuneet?

Edes Etelä-Pohjanmaalta tulleet suonraivausviljelijätkään  eivät ole  olleet Nivalan  soitten häviämiseen  syypäitä..

Alangon Ukko (Herman Salanne) kertoo  tulomatkallaan Lapualta Nivalaan, kiivenneensä Ylivieskan ja Nivalan välillä kasvaneeseen suureen kuuseeen:

Kuusen latvasta näkyi  Nivalan, Sievin ja Ylivieskan kirkon tornit..Vuosi on ollut 1891.

Viidenkymmen vuoden kuluttua,siis -40 luvulla Ukko oli kiivennyt  samaan kuuseen,mutta ei nähnyt yhtään kirkontornia.

Suurimmat suo-ojitukset kosken perkaukset ,ym suuret kuivatustyöt on tehty  vasta viime sotien jälkeen.

Kalajoki- varren metsät olivat 50 vuodessa kavattaneet latvuksensa ”taivaisiin”,kirkon tornit  jäivät piiloon.

Vuosisadan alkupuolella otetussa kuvassa Vilkunan pihalle näkyy Nivalan kirkon torni (P.Vilkuna)?

Frans Pohjola kertoi,että hänen pihalleen Pahkaperältä näkyneen  Ruuskanperän  ja malisten mökkien valoja?

Suot jatkavat kuivumistaan,pohjavesi painuu alemmas..

Rimpisoitten ennallistaminen .. ei ainakaan  Patakorven  kohdalla,Vinnurvaan päin tarkastellen,ole aikaan saanut  soistumista..

Meitä huolestuttaa ilmaston lämpeneminen!

Ahdistutetaanko,syytetäänkö  meitä maalaisia  tahallaan ja tarkoituksella ”rikoksista”, joihin ei ole varmaa näyttöä ?

Ainakin hyvin varmoja ko asiasta  monella taholla ollaan?

Soistuneitten metsien  juurakot ja liekopuut lienevät  peräisin tuhansien vuosien takaa ?  Paljon kauempaa,kuin  2000 tuhannen vuoden takaa,mihin jo  päästäisiin,kun  kaksikymmentä 100 vuotista ihmisikää laitettaisiin  perätysten?

Satavuotias,joita on yhä enemmän keskuudessamme, sanoi,että  ikä ja aika meni pian.

Ei edes ajanlaskumme aika liene luomakunnan historiassa, niin kovin pitkä ?

Eikä tämä maapallomme  yhdessä hetkessä ,ilmaston muutoksineenkaan muutu miksikään..

Telluksemmekin on maailmankaikkeuden mittakaavassa korkeintaan, kuin ”pieni pölyhiukkanen  suuren teollisuushallin nurkassa”?

HARJURIPOIKA

 

 

 

 

Nyt,kun rakennettavan  biolaitoksen ympäristölupa on myös Valion taholta rauetettu,varmaan Nivalan kaupungin toimesta haetaan laitokselle uusi rakennuspaikka  ?

Ympäristölupahakemus Asemanseudulle nostattaa  aivan aiheellisesti valitusten   ja vastalauseitten tulvan  keskustan asukkaiden taholta.

Asemanseudulle  rakennettu jätteen- ja karjanlannan käsittelylaitos tulee olemaan ympäristöriski kaupungin taajamassa.

Nivalaan suunniteltu,aiottua suurempana toteutettava  biolaitos,  ahtaalle Asemanseudun alueelle sijoitettuna,asutun ja rakennetun alueen keskelle ,on myös  hankkeena syytä rauettaa?

Asemanseudun sijalle on Nivalan päättäjien etsittävä muu rakennuspaikka.

Laitos voisi onnistuessaan kasvaa,mutta eihän se voi mitenkään olla mahdollista Asemanseudun tontilla?

Lietelannan ja kaikenlaisen biojätteen lisäksi lähitulevaisuudessa aivan varmasti  käsitellään suuria määriä vihermassaa,jota kootaan maanteiden ja rautateiden varsilta,puistoista,vesialueilta,missä vain maaperä tuottaa bioenergian raaka-ainetta..

Nykyinen radan- ja tienvarsien puhdistus niittämällä  lupiineista,ym hyvistä kasveista  edesauttaa  ravinteiden  kulkeutumista vesistöihin? Kaivinkonein  pidetään maantienojat auki,jotta kasvien mädätessä,niiden ravinteet ohjatuvat isompiin  vesistöihin? Tulevaisuudessa tienvarsikasvit kerätään ja niistä saadaan bioenergiaa.

Lietelantaa,sekä mädätettäviä massoja käsiteltäessä, ei edes Valion suunnittelijat voine varmasti  taata,ettei laitoksesta  leviä hajuja lähiympäristöön?

Valion johdossakin jo varmaan pohditaan tätä:

On eri asia separoida maitoja kylän keskellä,mitä lietelantaa…

HARJURIPOIKA

 

Kuvateksti:

Nivalan keskustan Uimarannalle mennään suljetun  Kaatopaikan/Jätevesilaitoksen ohi.Toteutuessaan Asemanseudun Biolaitos olisi paljon suurempi jätteenkäsittely paikka ja- laitos,mitä aikoinaan uimarannan ja taajaman välissä olevalla,peitetyllä jätealueella..

Kuva otettu 28.7.2018