Lietelanta on kaasuuntuessaan herkästi syttyvää ja paineenalaisena voi aiheuttaa räjähdysvaaran.
Kaasulaitoksen rakentaminen ei ole tavanomaista teollisuusrakentamista.
Onkohan selvitetty,minälaiset suojaetäisyydet tehtaan ympärille vaaditaan?
Vai onko suojaetäisyydet jo selvillä,onko Valion kaasulaitos tulossa riittävän etäälle muista rakennuksista,joita ei ole tehty kestämään vahingon,so kaasuräjähdyksen sattuessa?
Tutkimuksen tekijä mainitsee mm:”. Onnettomuuksia voidaan välttää myös noudattamalla räjähdysvaarallisia tiloja ja laitteita koskevia määräyksiä jo suunnitteluvaiheessa.Tällöin räjähdysvaaralliset alueet suunnitellaan riittävän isoiksi, jolloin riski räjähdysvaarallisen ilmaseoksen muodostumiseen räjähdysvaarallisen alueen ulkopuolelle pienenee.”
Kaavassa alue voi olla teollisuusaluetta,mutta mitä tahansa ympäristölle vaarallista toimintaa ei teollisuustontillekkaan saa pystyttää?
Kaupunginhallitus on tiedottanut,olleensa lukuisiin viranomaistahoihin yhteydessä,ennenkuin on päätetty tarjota Lastaustien teollisuusaluetta Valion kaaulaitoksen rakennuspaikaksi.
Oliko oltu yhteydessä TUKESIIN,ei tiedotteissa kerrottu.
Tukesissa ei oltu tietoisia Nivalan Biolaitoshankkeesta,kun sitä niiltä hiljattain tiedusteltiin?
Tuskin heillä on mitään tarvetta kansalaisilta salata,miten lähelle asutusta tuonkokoisen kaasulaitoksen saa rakentaa?
Ensimmäiset lietelantalat -60 luvulla olivat jopa navettojen lattian alla,tai niiden päälle rakennettiin tuorerehusiiloja.Pian huomattiin säiliöissä syntyvän metaanikaasun vaarallisuus eläimille ja ihmisille.
Lantalaan menneitä karjanhoitajia on kuollut kaasuihin ja onhan navettojen sortumisiakin tapahtunut.
Navetan sisätiloihin vuotanut lietalantalan metaani on tappanut eläimiä..
Valion biolaitos joutuu TUKESIN syyniin ja laitoksen käyttöönottoon sanoo viimeisen sanan TUKES.
Mielenkiintoista on seurata,antaako TUKES Valiolle luvan rakentaa biokaasutehdasta lähelle asutusta?
Lastaustiellä Lasitehtaan ikkunat helisee,jos viereen rakennettu kaasutehdas jostain syystä tussahtaa.
Toivottavasti Nivalassa ei ole päätetty rakentaa tontille,johon ei Tukes anna lupaa , edes Valiolle , kaaasulaitosta pystyttää?
Ruotsalainen varusväki on tarvinnut höyryä – suomalaisilla sotilailla sitä on ollut riittävästi omasta takaa?
Ruotsin Kuninkaallisen Karoliiniarmeijan ylijäämävaraston toimivia höyrynkehittimiä myydään Savenmaalta mm rumpujen-vesijohtojen-,ym jäätymien sulatukseen.
Mehiläistarhurit sulattavat höyryllä vahakennoja.
Lampurit pesevät höyryllä lampaanvilloja..
Savenmaalla myynnissä oleva höyrynkehitin on ns matalapaine höyrynkehitin,jossa käytetään 0,5 barin painetta.
Höyryä tulee tehokkaasti matalallakin paineella.
Kauppaa oli tehty monta vuotta,kunnes Tukesin taholta otettiin yhteyttä:”Onko nämä laitteet hyväksytty myytäviksi ja käytettäviksi?”
Minulle tuntematon henkilö oli ollut Tukesiin yhteydessä ja halunnut tietää,onko Savenmaan painekeittimet turvallisia käyttää?
”On ne Ruotsin armeijan käyttöön hyväksytty”,vastasin Tukesista minulle soittavalle henkilölle.
”Se ei riitä,pitää olla Suomessa hyväksytty”,vastasi Tukesin toimihenkilö.
Hän neuvoi hyvin ystävällisesti,miten minun kuuluu toimia:
”Ylivieskassa on INSPECTAN toimisto.Pyydä sieltä testaaja,joka tarkastaa laitteet ja tutkii Tukesin puolesta,voidaanko ne Savenmaan höyrynkehittimet hyväksyä Suomessa myytäviksi.
Kun myymäsi höyrynkehityslaitteet laitteet ovat hyväksytty,et myyjänä ole vastuussa,jos käyttäjä ei noudata ohjeita ja vahinko sattuu..”
Inspectan mies tulikin heti kohta; hänellä sattui siihen aikaan lähes joka päivä tarkastus käyntiä ,mm NIVALAN KAUKOLÄMMÖN rakennustyömaalla.
Höyrynkehittimet ajettiin riviin,niihin pumpattiin paineet ja varoventtiilit tarkastettiin,tehtiin pöytäkirjat …
On ollut mukava myydä höyrynkehittimiä,kun tarkastus on tehty ja hyväksyntä saatu!
Mielestäni kuntalaisillakin on oikeus saada tietää Valion biolaitoksen suunnitteluvaiheessa,mitkä nuo suojaetäisyydet pitää olla?
Pohjois-Pohjanmaa Ely keskus vaatii Vaasan Hallinto-oikeutta kumoamaan Nivalan kaupungin luopajaoksen myöntämän luvan,sijoittaa Valion rakentamaksi aiottu laitos Asemanseudun Teollisuusalueelle,Lastaustien varressa olevalle tontille.
Elyn mielestä kaupungin lupajaosto on ylittänyt asiassa toimivaltansa.
Ely vaatii selvitettäväksi useita seikkoja,joista myös ympäristön asukkaat ovat huolestuneita.
Toivottavasti asia ratkaistaan nopeasti ja laitokselle löytyy kaikille sopiva paikka…
Alunperin laitos piti tulla Kuoppatien varteen,nykyisen Jätevesipuhdistamon viereen.
Valion johtaja Juha Nousiainen vakuutti kevättalvella, biolaitoksen suotovesien parantavan Malisjoen veden laatua? Ely ei usko Nousiaisen väitettä suoralta kädeltä ,samoin kuin eivät monet kuntalaisetkaan.Nousiainen ei halunnut kommentoida Nivala -lehden toimittajalle…
Malisjoen virtaa pohjapadon molemmin puolin.Kuvauspaikka Asematien sillan alapuolella..Pari pientä sadekuuroa saatiin tänään13.6.2018. Kevät on ollut ennätyskuiva..Kasvustot ovat hätää kärsimässä..Viljapellot ovat aukkoisia.Tuorerehusta saatiin vain hyvin heikko sato..
Suomen Posti saa kuitenkin oikeuden luvalla laskuttaa jatkuvasti nekin mainokset,jotka syydettiin roskiin?
Mainosjakeluun oikeus sovelsi Tiekuljetussopimuslakia.
Siitä huolimatta Posti sai ottaa täyden maksun niistäkin,mitkä tietoisesti jätti vuosikausien ajan jakamatta..
Poliisi ei myöskään halunnut ryhtyä tutkimaan,vaikka Postien jäteastiat täyttyivät eri firmojen mainoksista..
Postin kieltäydyttyä mainosjakeluiden selvittämisestä,selvitimme itse,mihin mainoslehdet joutuvat,kun niitä ei jaettu? Kymmenissä Postin jakelutoimpaikoissa olivat roskalaatikot kantta myöten täynnä..Postin ei omasta mielestään tarvinnut ilmoittaa asiakkailleen,että mainoksia tulee jatkuvasti reilusti enemmän,kuin jakeluun tarvitaan? Rahat hyvin Postille kelpasivat näistäkin mainoksista.Poliisia ei kiinostanut ,vaikka pyysimme virka-apua Postin toiminnan selvittämiseeen..
Postin mainosjakelussa Posti saa oikeuden luvalla laskuttaa laillisesti kaikki roskiin syydetyt ,asiakkaiden maksamat mainokset.
Laitos on ehdottomasti Nivalaan saatava,tänne se pitää rakentaa.
Rakennuspaikat ovat herättäneet paikallisissa asukkaissa huolta ja päätöksistä on valitettu muuallakin,kuin Nivalassa..
Ei ole asukkaiden vika,jos kunnalliset päättäjät eivät ole heitä kuunnelleet ja on pitänyt pyytää viranomaisia tarkemmin tutustumaan jätteenkäsittelylaitosten rakennuspaikkoihin.Näin on tehty myös Mikkelissä.
Nivalaan,Valion Biolaitoksen purkuvesien laskuojaksi suunnitellun Malisjoen virtaama on usein lähes nolla vesikuutiometriä kuivina kesäkausina..
Rakennettujen pohjapatojen avulla on saatu joki näyttämään joelta.Padot pitävät kevään tulvavedet seisomassa ,keskustaa halkovassa ”virrassa”.
1950 luvulla otetuissa valokuvissa ja paikallisten asukkaiden muistikuvissa,on joki usein ollut koskipaikoissa lähes vedetön.
Jaakolan sillalta v 1957 M.Kivijuuren ottamassa kuvassa, on Sillankorvan ja Jaakolan välissä joen pohja lähes kuiva,kuten on aina ollut vähäsateisina kesinä..
Ojittamattomat metsät,avo-ojilla kuivatut pellot valuttivat Malisjokeen vesiä kohti Kalajokea pitkin kesää.
Valtaojien kaivuu,osin lapiotyönä oli hidasta ja suuritöistä .Viimeiset kanavat kaivettiin käsityönä -60 luvulla..
Kanavamiehet Malisjoen yläjuoksulla,Ruuskankylällä..(kuva Pentti Sarjan isän valokuvista)
Tänä päivänä Malisjoen valuma-alueen ojitetut metsät ja salaojitetut viljelysmaat juoksuttavat vetensä nopeasti ,heti kevättulvien ja sadekausien jälkeen.
Nivalan keskustan asfaltoitujen katujen ja pihojen vedet syöksyvät hetkessä jokeen.
Kevättulvien ja sadekausien jälkeen, kuivina vuosina Malisjoessa ei virtaa vettä senkään vertaa,mitä vielä 50 vuotta sitten.
Valion asiantuntijat voivat toki olla itsevarmoja,että he osaavat ainakin teoriassa suunnitella koelaitoksen,joka ei laske haitallisia päästöjä tuohon ,usein kuivana olevaan jokeen?
Malisjoen varteen ollaan kuitenkin Valion toimesta tulossa vasta testaamaan,miten sonnan käsittelyprosessi toimii isossa mittakaavassa?
Tuotantomittakaava on saatu Ylen uutisesta (8.2.2017 klo 16:57 / päivitetty 8.2.2017 klo 17:00): https://yle.fi/uutiset/3-9449221 eli ”Biolaitos voisi käsitellä noin 50 miljoonaa litraa lietelantaa vuodessa. Määrästä saadaan noin 12 miljoonaa kiloa tiivistä fosforilannoitetta, noin 5,5 miljoonaa kiloa typpilannoitetiivistettä ja 27,5 miljoonaa litraa puhdasta vettä.”
Hyvässäkin laitoksessa voi tulla häiriö,kuten käytännössä on usein nähty.
Jätevesivirtaukset on ajateltu tapahtuvaksi yhtenä päivänä viikossa kuten lietettä ilmeisesti oli tarkoitus sinne laitokselle tuoda. Ainakin Malisjoen minimivirtaukseen verrattuna jäteveden virtaus on oleellinen.
Päätöksen tekijät ja Valio myös voisivat kertoa,miten he voivat olla täysin varmoja,että Asemanseutu on ainoa oikea ja paras paikka Nivalan Biolaitokselle?
Harjuripoika
ps
…aineistoa tähän blogiin saatu usealta eri henkilöltä…
Nivalan taajamaan,Malisjoen läheisyyteen suunniteltu sonnanajo lietelannan jatkojalostusta varten, herättää ihmettelyä asukkaiden keskuudessa..
Nivalan Meijerissä separoitiin ennen maidot,keskellä kylää…
Lietelantaa aletaan nyt ”separoimaan”.
Maalaisjärjellä ei laitoksen paikka ole rakennuskaava-alueella,lähellä keskustaa ?
Onko otettu huomioon, rajoittaako tulevaisuudessa Asemanseudulle ,rautatien viereen suunniteltu karjanlannan käsittelylaitos alueen muuta käyttöä?
Esimerkiksi rehu- ja elintarviketeollisuudelle ei -seudun tontteja voitane Biolaitoksen vuoksi enään tarjota?
Biolaitos ei tarvinne Asemanseudun rautatietä,mutta joku muu yritystoiminta voi…
Tarttuvien eläintautien riskin vuoksi yritystoimintoja on pitänyt viranomaisten määräyksestä keskeyttää?
Myyrät ja linnut toivat salmonellan suursikalaan: Tästä salmonellan saastuttamasta sikalasta lähti välittömästi 2000 emakkoa porsaineen Honkajoelle tuhottavaksi?
Mikä on ollut eläinlääkintä – ,ym terveysviranomaisten kanta tähän; Nivalan taajamaan aletaan ajamaan keskitetysti lietelantaa,ym eloperäisjätteitä ympäri maakuntaa?
Vaatiiko viranomainen pesemään traktorin/auton rattaat aina,kun lähdetään sontakuormalla , monelta eri navetalta kohti Nivalan keskustaa?
Navetalla käyvät myös maitoautot ,mutta ne eivät aja lietesäiliön vierestä?
Valion Biolaitos piti rakennettaman alun perin Kuoppatien varteen,nykyisen Jätevesipuhdistamon/Hyötyjäteaseman viereen,kuten aiheesta tiedoitti …(klikkaa artikkeliin):Keskipohjanmaa -lehti helmikuussa 2017..
Kuntapäättäjät Nivalassa kuitenkin itse hylkäsivät Jätevesipuhdistamon alueen?
Valion johdolle paikka Kuoppatien varressa olisi ilmeisesti sopinut?
Maaseudun Tulevaisuuden karttakuvasssa on Jätevesipuhdistamon sijainti havainnollistettu Kuoppatien varressa,sekä suunniteltu Biolaitoksen paikka Nivalan taajaman alueella…
Onko syytä tarkastella päätettyä sijoituspaikkaa vielä tästäkin näkökulmasta:
Asemakaavan sisältövaatimukset:
”Asemakaavaa laadittaessa on maakuntakaava ja oikeusvaikutteinen yleiskaava otettava huomioon siten kuin siitä edellä säädetään.
Asemakaava on laadittava siten, että luodaan edellytykset terveelliselle, turvalliselle ja viihtyisälle elinympäristölle, palvelujen alueelliselle saatavuudelle ja liikenteen järjestämiselle. Rakennettua ympäristöä ja luonnonympäristöä tulee vaalia eikä niihin liittyviä erityisiä arvoja saa hävittää. Kaavoitettavalla alueella tai sen lähiympäristössä on oltava riittävästi puistoja tai muita lähivirkistykseen soveltuvia alueita.
Asemakaavalla ei saa aiheuttaa kenenkään elinympäristön laadun sellaista merkityksellistä heikkenemistä, joka ei ole perusteltua asemakaavan tarkoitus huomioon ottaen. Asemakaavalla ei myöskään saa asettaa maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle sellaista kohtuutonta rajoitusta tai aiheuttaa sellaista kohtuutonta haittaa, joka kaavalle asetettavia tavoitteita tai vaatimuksia syrjäyttämättä voidaan välttää.
Jos asemakaava laaditaan alueelle, jolla ei ole oikeusvaikutteista yleiskaavaa, on asemakaavaa laadittaessa soveltuvin osin otettava huomioon myös mitä yleiskaavan sisältövaatimuksista säädetään.”
Kaavamuutoksen jo saatua lainvoiman,kannattaa kaupunkilaisten yrittää saada ympäristökeskus vaatimaan ympäristövaikutusten arviointia (YVAa) ja sitä kautta vakuuttaa päättäjät biolaitoksen haitallisuudesta tuossa Nivalan kaupunginhallituksen Biolaitokselle hyväksymässä paikassa:
”Lainsäädännössä on määritelty hankkeet, joista on aina tehtävä ympäristövaikutusten arviointi. Menettelyä voidaan soveltaa myös tätä pienempiin tai muihinkin kuin asetuksessa mainittuihin hankkeisiin, jos niistä katsotaan aiheutuvan merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia. Jos arvelet, että tietty hanke voi aiheuttaa haitallisia vaikutuksia, jotka edellyttävät ympäristövaikutusten arviointia, ota yhteys oman alueesi ELY-keskukseen, joka päättää menettelyn tarpeellisuudesta.”
Meijerin jätevedet pilasivat aikoinaan Malisjoen veden pitkäksi aikaa? Rakennettiin uusi,tehokas jätevesipuhdistamo Kuoppatien varteen. Nyt Biolaitosta ei halutakkaan puhdistamon viereen,vaan taajaman läheisyyteen? Biolaitos päästöineen tulisi vielä ylemmäs jokivarteen,Jyrkänlammen yläpuolelle? (Asematien sillalta Osuusmeijeristä otettu valokuva on peräisin M.Kivijuuren albumista)
Vaikka valitusaikaa kaavamuutokseen vielä olisikin niin eipä ole juurikaan muiden kuin ympäristökeskusten tekemiä valituksia koskaan hallinto-oikeudessa hyväksytty. Senkin perusteella kannattaa edetä ELYn avulla. Perusteina YVAlle ovat mm:
1. Asemakaavamuutos, joka tehtiin vuonna 2017 pelkästään biolaitosta varten ei ole vuonna 2014 vahvistetun yleiskaavan mukainen. Yleiskaavassa TY-alueeksi (teollisuusalue, jolla ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia) merkitty alue on asemakaavassa muuttunut T-1 alueeksi (teollisuus- ja varastorakennusten korttelialue, jolle voidaan rakentaa bioenergialaitos, joka voi käyttää raaka-aineena jätettä), eli ympäristön erityinen huomioiminen on jätetty kokonaan pois. Jätteellä tuossa määrittelyssä tarkoitetaan lietelantaa. Nyt biolaitoksen ympäristöluvan myöntämistä perustellaan nimenomaan sillä, että hakemus on asemakaavan mukainen.
2. Biolaitos päästää Malisjokeen jätevettä, jossa on luonnonvesiä korkeampi ammoniumtyppipitoisuus ja biologinen hapenkulutus. Tämä on ELY-keskuksen ja Nivalan kaupungin yhteisen Vireä Malisjoki -hankkeen vastaista.
Selvitysten mukaan Malisjoki on yksi Pohjois-Pohjanmaan voimakkaimmin kuormitetuista vesistöistä, jonka ekologinen tila on arvioitu välttäväksi ja fysikaalis-kemiallinen tila huonoksi. Joki onkin erittäin rehevä ja runsasravinteinen. (Malisjoen kosteikkojen yleissuunnitelma / R.Rahkila). Malisjoen virtaamavaihtelut ovat todella suuria ja enimmän ajan vuodesta virtaamaa ei ole juuri lainkaan. Jäteveden sisältämä ammoniumtyppi ja suuri biologinen hapenkulutus aiheuttavat joen muuttumisen hapettomaksi ja haisevaksi kun joen virtaamaa ei ole tai se on pieni. Vireä Malisjoki -hanke on saanut julkista rahoitusta yhteensä 534 447 euroa. Nyt myönnetyssä ympäristöluvassa biolaitoksen toiminnalle on asetettu vain 20 000 euron suuruinen vakuus, jolla on tarkoitus kattaa mahdolliset tulevat vahingot mikäli luvan haltija laiminlyö velvollisuutensa alueen ennaltamisesta.
3. Lainvoimainen 2. vaihemaakuntakaava luettelee maakunnallisesti ja valtakunnallisesti arvokkaat alueet sekä niiden sisältämät kohteet. Luetelluista 71 kohteesta 19 sijaitsee Malisjoen varrella suunnitellun biolaitoksen alapuolella. Tässä luvussa ei ole mukana kauempana joesta Nivalan ydinkeskustassa sijaitsevia kohteita, joita on lisäksi 10 alle kilometrin säteellä biolaitoksesta.
4. Biolaitokselle on suunniteltu ainoastaan päästöjen kirjaaminen mutta ei toimenpiteitä häiriötilanteissa eikä esimerkiksi minkäänlaisia varoaltaita, jotka estäisivät mahdollisen päästörajat ylittävän veden pääsyn Malisjokeen. Laitos on suurimman osan ajasta miehittämätön eikä häiriöihin reagointiin kuluvaan aikaan ole otettu kantaa. On suuri vaara, että olemattoman virtaaman aikana jokeen, jonka varrella on uimarantoja, lasten leikkipuisto, hotelli-ravintola ja lukuisia Nivalan keskustan asuinrakennuksia, pääsee puhdistamatonta lieteperäistä nestettä.
5. Biolaitoksen sijoitusta ja positiivista vaikutusta Malisjokeen perustellaan mm. sillä, että lannoitteet toimitetaan biolaitoksen lähialueilla sijaitseville tiloille, joista osa sijaitsee Malisjoen valuma-alueella. Ei ole selvitetty tarkemmin minkälaiset taselaskennat ja olettamukset tämän perustelun takana on. Toiminnan oletettuja myönteisiä vaikutuksia ympäristöön on esitetty myös perusteluina hakemukselle aloittaa toiminta laitosalueella ennen ympäristöluvan lainvoimaisuutta. Kaikki edellä mainitut perustelut ovat olettamuksia ja väite, että toiminnan aloittaminen ei tee mahdollista muutoksenhakua hyödyttömäksi koska toiminnasta ei aiheudu ympäristön kannalta peruuttamattomia muutoksia ei pidä välttämättä paikkaansa siinä tapauksessa että laitos on rakennettu väärään paikkaan.
6. Kyseessä on pilottilaitos, joka on mitoitettu tarkoituksella siten, ettei lakisääteistä YVAa tarvitse suorittaa ja kaupunki voi myöntää ympäristöluvan. Laitoksen on kuitenkin pilottijakson jälkeen tarkoitus nostaa kapasiteettia jolloin YVA tulee ajankohtaiseksi. Jos tässä vaiheessa arvioinnissa havaitaan laitoksen sijoitus vääräksi, on sen siirtäminen muualle käytännössä mahdotonta. YVA tulee tehdä nyt kun mitään ei ole vielä rakennettu ja kapasiteetin nosto on tiedossa.
– Työpaikkoja 70-90kpl (mm.tehdas+korjaamot) 50-150 m
– Lähin vakituinen asunto 200 m
– Aseman hotelli 200 m
– Rautatieasema 200 m
– Asemanseudun kauppaliikkeet n.10 kpl 300-350 m
– Kaupungintalo 700 m
– Tori 850 m
– Lähin karjatila (tietä pitkin) 1,5 km
– Alueen karjatilat keskimäärin 2 km
-189 henk. vastusti Biolaitoksen tuomista Asemanseudulle.
Biolaitos rakennettuna jätevesipuhdistamon viereen, tarkkuus +/- 100-200 m riippuen laitoksen sijainnista.
– Jätevesipuhdistamo 50 m
– Lähin vakituinen asunto 500 m
– Terveyskeskus 750 m
– Kaupungintalo 1,7 km
– Tori 1,85 km
– Lähin karjatila (tietä pitkin) 900 m
– Alueen karjatilat keskimäärin 1,3 km
Korkeudet merenpinnasta (Google Earth)
– Jätevedenpuhdistamo 70 m
– Terveyskeskus 70 m
– Lähimpiä asuinrakennuksia 70-72 m
– 1-20 henk. vastusti.
Saiko mahdollisesti hyvin onnistunut lobbaus viranhaltijat ja luottamusmiehet Asemanseudun puolelle?
Miksi valitusta sijoituspaikasta ei ole julkaistu Nivalan Kaupungin sivuilla?
– Jätevesipuhdistamon alue n.5,5ha on kaavassa määritelty yhdyskuntateknisen huollon alueeksi. Puhdistamon yhteydessä on myös Hyötyjäteasema.
Kaupunginhallitus on lausunut totuudenvastaisesti ko Kuoppatien Jätevesilaitoksen/Hyötyjäteaseman seutua tarkoittaen,sen sijaitsevan tulvavaarallisella alueella?
Em laitokset on voitu rakentaa sinne, koska jo silloin on Nivalan kunnassa tiedetty nämä tosiasiat:
Viimeinen tulva on levinnyt näille pelloille v 1974?
Silloin oli kesätulva,vesi peitti heinäseipäät Kuoppatien varressa.
Tuon sadekesän jälkeen Kalajoen keskiosan vesistöjärjestelyt saatiin päätökseen .
Tulvapenkereet,tekoaltaat,säännöstelypadot ja -pumput valmistuivat Kokkolan Vesipiirin toimesta.
Kalajoen vedenkorkeutta on voitu säännöstellä kohta viiden vuosikymmenen ajan ?
Tulvavaaraa ei ollut olemassa silloinkaan ,kun Kuoppatien varteen rakennettiin em laitos?
Tulvien pelosta ei Jätevesilaitoksen ympäristöä tarvitse jättää käyttämättä Biolaitoksenkaan rakennuspaikkana?
Varmaankaan näitäkään laitoksia ei aivan pellon tasalle pystytetä,vaan siihen ajetaan paksu kerros mursketta?
Nuolikankaasta sorarekka tulee vaihde vapaalla,alas Eemelin mäkeä Kuoppasillalle asti ?
Harjuripoika
jk
..osa yo kirjoituksista ovat peräisin useiden eri henkilöiden tähän blogiin luovuttamasta aineistosta…
Karjanlannan,ym muiden eloperäisten jätteiden sisältämän fosforin ja muitten ravinteiden talteenotto on maailmanlaajuinen,tutkijoiden ja alan toimijoiden suuren luokan kysymys.
Menetelmien kehittämisellä on nyt jo kova kiire ja biolaitoksille ollaan varaamassa tontteja.
Tätä valtakunnallisestikin merkittävää biolaitosta jo perustetaan Nivalassa tontille ,jossa Biolaitokselle ilmeisesti ei tule olemaan laajentumismahdollisuutta ?
Miksi ei mennä suoraan paikkaan,missä ei tule heti naapurin rajat vastaan?
Vaihtoehtoja valitulle tontille on?
Nivalassa ”sairastetaan” tänäkin päivänä ,miksi tänne ei aikoinaan saatu Pohjolan Maitoa,eikä Poutun teurastamoa?
Nyt kuntaamme on tulossa Biolaitos,jonka merkitys laajentuessaan tulee olemaan huomattava?
Laajoille peltoalueillemme hyvin mahtuvan ja luontaisestikin sinne sopivan,suurenkin laitoksen rakennuspaikka on nivalaisten omalla päätöksellä hylätty?
Rakennuspaikaksi onkin Nivalassa valittu teollisuusalue,joka rajoittuu omakotiasutukseen,maantiehen,rautatiehen,sekä alueella jo oleviin teollisuuskiinteistöihin?
”Myös Kuikanrannan alue on yleiskaavassa maatalouden suuryksikköjen alue,sekä maisemallisesti arvokas peltoalue.Bioenergialaitos ei ole tällainen maatalouden suuryksikkö,vaikka käyttääkin raaka-aineenaan karjataloudessa tuotettua lietelantaa…” Näin Nivalan Kaupunginhallitus tiedotteissaan?
Peltomaiseman keskellä olevat tuotantorakennukset saisivat nopeasti metsää ympärilleen.
Nivalaan suunnitellun Bioenergialaitoksen sijoituspaikaksi valikoitui yleiskaavaan merkitty teollisuusalue asemanseudun pohjoisosalla.
Radan pohjoispuolella oleville pelloille on tullut uusia teollisuushalleja..Metsänreunassa on taajaa omakotiasutusta.Kovin suuria laajentumismahdollisuuksia ei Biolaitokselle taitaisi Asemanseudun tontti tarjota?..LISÄÄ KUVIA ASEMANSEUDULTA ARTIKKELIN LOPPOSASSA. KUVAT OTETTU VILJAVARASTON TORNISTA 12.4.2018
Metsäiset saarekkeet peltojen keskellä ovat usein kalliopohjaisia,kivikkoisia maita,joita ei raivattu pelloiksi. Kovapohjaiset metsiköt olisivat hyviä rakennuspaikkoja Biolaitokselle?
Lietelanta on tulevan laitoksen pääasiallinen raaka-aine,mutta sen ajaminen asutuskeskuksen lähelle rakennettavaan laitokseen kummastuttaa?
Johtaja Juha Nousiainen Valiolta selvittää Ryskypäivät lehdelle 21.3.2018 antamassaan haastattelussa:
”Malisjoen virtaamaan suhteutettuna sinne johdettavan veden määrä on varsin vähäinen.Tarkoitus on,että jokeen johdettava vesi olisi joen nykyistä vettä puhtaampaa.Tähän on varsin helppo uskoa,sillä Malisjoen tila tällä hetkellä ei ole välttämättä maamme kirkkainta ykköskastia. Viranomaiskielellä Malisjoki on ekologiselta tilaltaan luokiteltu tyydyttäväksi ” .
Malisjoki on kuitenkin Nivalan taajaman halki virtaava joki,jonka rannoilla ja välittömässä läheisyydessä on mm Terveyskeskus,vanhainkodit,puistoja,kävelypolkuja,leikkikenttiä,hotelli-ravintola,useita ruokakauppoja.
Jokirannat on rakennettu täyteen kaupunkilaisten asuntoja.
Valion johtajan mielestä jokiveden laatu paranee,sinne suoraan laskettavien suotovesien ansiosta?
Tietenkin biolaitoksen suotovedet voivat olla puhtaampia,kuin laitokseen ajettu pelkkä lietelanta ?
Ei tulisi olemaan Suomenkaan oloissa poikkeuksellista : Jätteiden puhdistuslaitoksissa tulee joskus häiriöitä ja jokiin menee muutakin,kuin puhdasta suotovettä ?
Jätevesiä on vahingossa laskettu jopa juomavesiverkoistoihinkin?
Biolaitokselle valittu tontti on lähellä jokea ,johon karjanlannan puhtaat suotovedet valutetaaan.
Malisjoen ylittävälle rautatiesillalle avautuu maisema Jyrkänlammille.Ensimmäinen iso kauppa on joen rannassa? Viime vuosisadalla on kerran jokiuoman tukkinut suuret jääpadot ! Malisjoen tulvavedet levisivät kylän halki Jyrkänlammista suoraan Pidisjärveen,Malisjoki jatkaa matkaansa kohti Pidisjärveä,ohittaen kuvassa näkyvän maantiesillan jälkeen mm hotelli-ravintolan,.Nivalan keskusta on joen rannoille kehittynyt.Liki puolet kaupungin asujamistosta on keskustan alueella.Viljelymaisemassa risteilevät avo-ojat,suuret kanavat olisivat turvallisempia suotovesien valutuspaikkoja,kuin Nivalan taajamassa virtaava Malisjoki ? Kilometrien matkalla Kalajokeen,ovat ojissa virtaavat ravinteet joutuneet pajujen ja ruohojen ravinnoksi..Suoto-ojia ei saisikaan raivata niistä puhtaaksi.Kiekon aavan läpivirtaava Pahaoja on alunperin luonnonoja,joka saa lähtönsä rautatien pohjoispuolella olevilta soilta..Pahaojan kautta tulee hiekkaa Kalajoen rantaan.Hiekka on peräisin Rautojan perän hiekkaisilta mailta.Onnelan perän talojen peltoja oli Koivikossa ,jotka olivat tämän ojan varrella olevia hiekkapeltoja.Puuston suojaan peittyvä Jätevesipuhdistamo sopii hyvin Kuoppatien kulttuurimaisemaan..Kiekon aavalle asutettiin monta Karjalasta Nivalaan tullutta siirtolaisperhettä.Tämän metsäpuskan suojassa on Soanlahdelta muuttaneen perheen koti.Evakkoperheen uuden kodin rakentamisen aikoihin Kiekon tien varressa ei kasvanut pihapuita..
Tuhansien hehtaarien peltomaisemiin mahtuisi uusi laitos ja rakennuspaikkoja sillekkin löytyisi riittävän etäälle, lakeudella olevista asuinpihoista?
KUVIA ASEMANSEUDUN TEOLLISUUSALUEELTA:
Radan pohjoispuolella oleville pelloille on tullut uusia halleja..Metsänreunassa on taajaa omakotiasutusta…
”Kuntalaisaloite ei anna aihetta vaihtaa Biolaitoksen paikkaa.Teollisuusalueen Asemanseudun Pohjois osan asemakaavaehdotuksesta ei esitetty muutoksia?”
Biolaitoksen myöhemmin mahdollisesti ilmenevät haitat ovat kuitenkin vielä vältettävissä,etsimällä laitokselle ympäristöystävällisempi rakennuspaikka?
Me allekirjoittaneet olemme sitä mieltä,että Malisjoen ”veden laadun parantamiseksi” jokeen ei saa laskea lietelannasta puhdistettuja syöttövesiä?
Kaupungin hallitus perustelee päätettyä sijoituspaikkaa mm VIREÄ MALISJOKI hankkeeseen liittyvänä rakentamisena?
Yksi vahinko lietelantaa käsiteltäessä,voi pilata Nivalan keskustan halkovan , pienen Malisjoen veden laadun pitkäksi ajaksi ?
Kaupunginhallitus on hakenut valitsemansa sijoituspaikan tueksi lausunnot noin kymmeneltä eri viranomaistaholta.
Lausuntojen sisällöstä huolimatta on kuitenkin alueen asukkaillakin oikeus esittää omia näkemyksiään sijoituspaikasta:
Liikenneministeriöllä ei tietenkään ole mitään huomauttamista rautatien ylikulkusillan ylittävästä lietelannanajosta.Tien käyttö on kaikille sallittua.
Millä perusteilla eri viranomaiset hyväksyivät lietelannankäsittelylaitoksen paikaksi Asemanseudun alueen,ei ole tiedossamme?
Suurten lietelantamäärien siirtäminen rakennettavalle puhdistamolle , asutun alueen keskelle.tai sen välittömään läheisyyteen, ihmetyttää meitä allekirjoittaneita?
Edullista olisi siirtää navettojen läheisyyteen rakennetusta laitoksesta mahdollisesti saatava lämpökin putkia pitkin keskustaan päin.
Lähemmäksi navettoja olevalle laitokselle lietelantaa liikkuisi myös putkistoilla .
Biolaitos,Asemanseudulle rakennettuna,toimisi vain maantiekuljetuksien varassa.
Karstulan keskusta lämpiää Honkarakenteen tuottamalla puujätteellä.Matkaa Humpin kylältä on Karstulaan noin 10 kilometriä.
On halvempi siirtää lämpöä noin 10 kilometriä pitkällä putkella rakennuksiin,kuin ajaa rekkalasteittain haketta sahalta kylän lähelle kaukolämpölaitokseen.
Kauempana Nivalan taajamasta löytyy hyviä ,navettojen lähellä sijaitsevia maa-alueita,joihin Biolaitos soveltuu myös maisemallisesti.
Tuhansien hehtaareitten kulttuurimaisemaan kuuluu viljelymaiseman lisäksi myös metsäsaarekkeita.Biolaitoksen ympärillä voidaan kasvattaa puustoa,kuten nykyisen Jätevesilaitoksenkin ympärille on tehty.
Tulvavaaraa ei Kalajoen läheisyydessä ole,eikä myöskään oma-kotiasutusta,jolle tulvat,tai Biolaitos voisivat aiheuttaa haittaa?
Biolaitokselle ei varmaankaan olla rakentamassa niin matalia avosäiliöitä,joiden lietteet voisivat sekoittua tulvavesiin joen säännöstelypumppujen pysähtyessä?
BIOLAITOS ON MIELESTÄMME EHDOTTOMASTI SAATAVA NIVALAAN.
Valion rakentama laitos on nimenomaan maatalouden suuryksikkö,joka käyttää raaka-aineena karjanlantaa.
Lietelantaa jalostava Biolaitos sopii maisemallisesti ja ympäristöystävällisesti,sekä tuotantotaloudellisesti viljelymaisemaan, lähelle suuria navettoja.
Nivalan kaava-alueen rakennusmaan käyttö on ollut suunnitelmallista.Saamme nauttia,Suomen oloissa poikkeuksellisen asumisviihtyisästä taajamasta,jossa teollisuuslaitokset ja tuotantorakennukset ovat pääosin omilla alueillaan,erillään muusta asutuksesta.
Uusi jättilantala,onkin suurempi,kuin mitä on mihinkään tehty.
Lantalan ja navetoiden välille on alkamassa vähän isompi sonnanajo,mihin mekin ,-50 luvun pojankossit pääsimme joka kevättalvi, hevosajureiksi ja talikkomiehiksi.
Kalustot ja lietelannan käsittelymenetelmät kehittyvät jatkuvasti,mutta huolta ja pelkoa asukkailla silti on:
Vahinkoja sattuu puhtaan juomavedenkin jakelussa,jätevesipuhdistamoissa tapahtuu usein häiriöitä.
Ollaanko Valiossa täysin vakuuttuneita,että asutuskeskuksen viereen rakennetussa laitoksessa hallitaan homma 100%:sti , aiheuttamatta koskaan haittaa,tai vahinkoja ympäristölle ?
IMAGO JA ARVOT OVAT YRITYKSILLE,VALIOLLEKKIN YKKÖSASIA?
Lietelantalaitoksen suunnittelu asutuksen ja rakennetun ympäristön läheisyyteen, on huono imago- ja arvovalinta Valiolle.
Nivalan rakennuskaava-alueella on rakennusmaankäyttö tähän asti ollut harkittua ja suunnitelmallista.Teollisuusrakennukset on ohjattu erilleen asuinalueista,joten asukkaiden asumisviihtyvys on voitu turvata.Kuntalaisten kiinteistöjen arvoa ei ole heikennetty sijoittamalla teolllisuutta asuntojen läheisyyteeen.
Onkohan jättilantalan sijoituspaikkaa valittaessa huomiotu mm ,millä polttoainekustanuksilla rahdataan miljoonat sontakuutiot Tiilimaan ylikäytävän toiselle puolelle?
Suurilla lietekuormilla on liikenneympyrässä väistettävä risteävää liikennettä ja sen jälkeen vasta voi moottorin kierroksia lisäämällä nousta ylikäytävän päälle.
Heti myötämäkeen raskaalla lastilla jarrutetaan,ennen purkupaikalle johtavan tien risteystä….Ylimääräistä naftaa palaa tuon ylikulkusillan takia,sekin kannattais ottaa laskelmissa huomioon?
On varmaan jo tiedossa,paljonko enemmän lietteen ajoa tulee rautatien Eteläpuolelta,useitten suurten navettojen lietesäiliöistä?
Talonpoikainen rakentaminen osasi huomioida asuinympäristön turvallisuuden : Tulipalovaarankin takia riihet rakennettiin kauas asuinpihoista.
Monet muistavat Heikkilän risteyksessä olleen suuren Puimalan ,joka purettiin Kokkola-Kajaani tien alta.
Puimalan yhteydessä oli raamisaha. Puimala oli tehty lähelle viljapeltoja,metsät olivat silloinkin kaukana.
Matti Kivijuuren tallettamassa valokuvassa Puimala ja vanhat riihet näkyvät taustalla.
Nivalan kirkonkylän vanhat riihet ja elosuojat olivat usein kauempana muista talousrakennuksista ja asunnoista.
Paloturvallisuuttakin oli ajateltu ; riihet saattoivat syttyä palamaan..
Alla olevassa -60 luvun M.Kivijuuren valokuvassa voidaan havaita: Talonpoikaisen rakentajan,aikansa tuotanolaitosten sijoittelua:
Vasemmalla puimala,joka oli uusin rakennus.Kaksi piippuinen rakennus on viljankuivaamo,sen jälkeen vilja-aitta ja kaksi latoa.Oikeanpuoleisen,pitkän lautarakennuksen takana on vanha riihi,.Rakennukset olivat usein kaukana asuinrakennuksista.Ainoastaan navetat ja tallit rakennettiin lähelle eläinten hoidon takia.
Talvinen kuva Korpihaan tielle.. Vasikkahaan vasemmassa laidassa on Puimalan nurkka.Puimala purettiin Kokkola-Kajaanitien takia.. Viljankuivaamo oli Korpihaan tien suussa..Stenroothin ja Mattilan Martin rekat toivat apulankuormat kuivaamon luo ja siitä ne ajettiin hanikileillä Korpihaalle ja Kiekolle ,samalla ,kuin tuotiin heinäkuormia palatessa navettaan.Oikeassa reunassa näkyy Nivalan kirkon kellotapuli. Musta rakennus on Heikkilän Puimala,joka purettiin -60 luvun aluussa,kun Kokkola Kajaani tie rakennettiin Nivalan kirkonkylän ohi.Savupiippu on tiilitehtaan piippu,joka on ollut lähellä Metro Tukkua,Kivisaarella. Osuuskaupan Viljavaraston valkoista siiloa ei ole vielä tehty.. Rukiinleikkuu ja kuhilaalle laitto, oli kovaa työtä.Kuvassa näkyy myös viikate,maassa pystyssä ja juomatonkka!
Veikko Kallio päätti loppuvuonna 1966 ,siirtää tuon raamisahan Heikkilän metsien keskelle.
Pöhölölässä ,Sarjankylän takana oli valmis ,kovapohjainen kenttä, vanhan tervahaudan paikan vieressä,samoin pirtti työmiehille ja tallit hevosille.
Nivalan keskustan rakentaminen oli alkanut ja tarvittiin lankkua ja lautaa,mm Kiviahteen Lauri rakensi liiketaloja,jotka ovat vieläkin olemassa Nivalan katukuvassa.
Pöhölään rakennetulle, yhden raamin sahalaitokselle tukit ajettiin hevosilla ,suoraan sahureitten eteen.
Raamin siirto Haapaveden puolelle tulevalle sahan paikalle, oli oma operaationsa.
Raamin peruskiveen oli valettu kiinni, yli metrin pituisilla pulteilla valurautainen raamin jalusta,jota ei voitu särkemättä irroittaa siirtoa varten.Peruskivi saatiinkin ehjänä traktorin lavalle matka ylikulkusillan kautta Sarjankylän tielle alkoi.
Kuvat Matti Kivijuuren valokuvista:
Raamin jalusta on saatu lavalle.vasemmlla Kullervo Pihlajamaa.Oikealla Yrjö Hautala (Hautaslon _).Harjuripoika lavalla.
Kivi on kooltaan noin 140x150x130 cm.Plajonkohan betonikuutio painaa?
Kullervo-serkku nosti Hydro Master kaivurilla peruskiven ylös. Super Majorin vetämällä peräkärryllä,iso betonimöykky lavalla noustiin ylikulkusillalle.Kullervoakin nousu pelotti.Vauhtia pystyi ottamaan ennen ylikulkusiltaa.Nykyistä liikenneympyrää ei tietenkään tuolloin ollut edes suunnitteilla.
Ylikulkusillan jälkeen ei Kullervo uskaltanut jarruihin koskea,vaan turvahytittömän traktorin piti antaa mennä mäkeä alas omalla painollaan ja toivoa,että monta tonnia painava möykky pysyy lavalla.
Raami koottiin uudelle paikalle pystyyn, ehjän valurautaisen jalustan päälle ja se toimi.
Raamisaha oli katettu.sahurina Antti Heiska,Viirelän Antti,joka kuvassa oikeanpuoleinen mies.
Vasempana seisova mies tuntematon.Kuka tunnistaa?
Alemmassa kuvassa Viirelän miehet turnipsin nostossa..Talven hakkuuhommat eivät ole vielä alkaneet..
Suometsien kuivatuksen jälkeen nuot sydänmaat kasvoivat pikkutukkia.
Veikko Kallion idea oli: Ajetaan hevosvoimin tukit suoraan kannolta sahalle.
Valmista lautaa ja lankkua sahalta kuormattiin autojen ja traktoreitten lavoille vietäväksi Nivalankin rakentajille.
Logistiikka sanaa ei tunnettu -60 luvulla. Hevos- ja miesvoimia osattiin käyttää taloudellisesti.
Kannattaako vielä harkita tätäkin:Onko muita vaihtoehtoja,kuin lannanjalostuslaitoksen laskettava purkuvetensä Malisjokeen?
Kivijuuren valokuvista löytyy useita kuvia Nivalan keskustan halki virtaavasta Malisjoesta.Vuoden 1957 kuvassakin joki on Jaakolan sillan edessä pohjaan asti kuiva.Kivien välistä me pojankossit poimittiin käsin ”partakaloja”.
Rysän kiinnityspuita Malisjoessa näkyy tämän kuvan vasemmassa reunassa
Nykyiset pohjapadot keräävät kuivina kausina jokivettä,mutta se on silloinkin kuivan kesän seisovaa vettä.
Meijerin rantaa ennen kävelysiltoja.Meijerin laajentuessa ,tarvittiin sen jäteveslle asianmukainen käsittely;Rakennettiin uusi jätevesipuhdistamo Kuoppatien varteen,lähelle Kalajoen rantaa.Malisjoen veden laatu on uuden puhdistamon ja monien muiden suojelutoimenpiteitten ansiosta parantunut.. (kuva M.Kivijuuri)
Sarjankylän tieltä Hiitolan parkkipaikalle kääntyminen ei Harjuripojalta onnistunut tänä sunnuntaina,vaikka sinne on ajettu hiihtämään usiampana talvisunnuntai aamuna vuodesta 1987 lähtien?
Auton keula luiskahti ojan reunaan , kovaan penkaan, juuttuen pohjasta kiinni.
Katkenneella suksen sauvalla ei onnistunut jäisen lumen tökkiminen keulan alta,
Autossa olikin katkennut vaalimainoksen tukipuu.Puun pätkällä sain auton alta jäistä lunta irti , jopa liikahti.
Pian siinä olikin joukko reippaita hiihtäjättäriä ja pari miestäkin työntämässä,eikä ollut lujassakaan.
Kiitos teille vieläkin ,kun autoitte vanhan miehen auton ojasta ylös!
Lumilapiona käytetty, säretyn vaalimainoksen puu oli jäänyt autoon ,kun Paavon kuvia ja telineitä korjailtiin keskiviikon ja sunnuntain välisinä vaalinaluspäivinä.
Ensin luultiin,että talvimyrsky ja sen jälkeen aura-auto on hajoitellut Paavon mainoksia.
Pianhan se selvisi,että niitähän käytiinkin särkemässä ja repimässä.
Siinä latua kiertäessä ajattelin vaali- ja sen jälkeen käytyä keskustelua ,sekä tapahtumia :
Johtavilla paikoillakin ,on menty henkilökohtaisuuksiin,eikä oikeista asioista enää haluta puhua.
Kansalaiskeskustelu vielä käy kiivaana puolesta ja vastaan yleisökommenteissa.
Vaalien aikana on säretty muutakin,kuin mainostelineitä,jos keskusteluyhteyskin meni poikki.
Johtopaikoilla on nyt syytä näyttää esimerkkiä sopimisesta.
Vuonna 1918 Suomessa ei voitu enää keskustella,eikä sopia.
”Laajakaistaverkon saavutettavuus on yksi keskeinen edellytys alueen kehittymiselle.”
Näin toteaa Kaupunginjohtaja Päivi Karikumpu Nivalassa vierailevalle Liikenneministeri Anne Bernerille.(Nivala-lehti 11.1.2018)
Maakunnan kattava tietoliikenneoperaattori PPO myytiin Elisalle, Nivalan edellisen kaupunginjohdonkin kauppaan myötävaikuttaessa.
Luottamusmiesjohtomme on ollut vähäsanainen PPO kaupasta ja sen merkityksestä.
Päivi Karikumpu uskaltaa sanoa suoraan;Jäämme jälkeen tietoliikenneyhteyksien kehityksestä.
Usean kunnan,pitkän linjan luottamusmiehet ovat ehdolla Maakuntavaaleissa.
Heille ei varmaan ole mieluista ,että laajakaista-,valokuitu-,PPO-,Elisa asioita vielä käsitellään ennen vaaleja?
Suomessa on viimeisen 30 vuoden ajan myyty valtion,kuntien,yritysten ja yksityisten omaisuutta ulkolaisomistukseen.
En ole huomannut menossa olevassa presidentivaalikeskustelussa ehdokkailta kysytyn,mikä on heidän mielipide ulkomaalaisten omaisuudeksi siirtyvistä Suomen osista?
Maaomaisuuden ja kiinteistöjen lisäksi on vierasmaalaisille myyty suomalaisia yrityksiä,valtion-,kuntien-,kuin yksityisten omistamia.
Tavallisena kansalaisena ihmettelen,mikä tarkoitus tässä, Suomen palanen kerrallaan myymisessä on?
Yhtiöittämistä,yksityistämistä,fuusiointia,omistajan vaihdosta on usein seurannut : Uusi omistaja ”otti markkinat haltuun”,määrättiin uudet hinnat.
On käyty korotetuilla maksuilla ja hinnoilla kansalaisten kimppuun.
Edelleenkin on vain olettamuksien varassa,maksavatko ulkomaalaisten omistajien yritykset voitoistaan samassa suhteessa Suomeen veroja,mitä oman maan yrittäjät,firmojaan kotimaassaan pyörittäessään…
Presidenttiehdokkailta olisi ollut hyvä kysyä,onko mitään varmuutta, kriisin sattuessa,onko ulkolainen pääoma kantamassa vastuuta Suomen puolustuksesta?
”Sotapelejä” noissa presidenttikeskusteluissa on kyllä ahkeraan käyty.
Viime sotiin Suomessa Valtio määräsi talonpojat luovuttamaan hevosiaan,ajokaluja,rehuja ja varusteita,valjaista alkaen armeijan käyttöön.
Suomen Valtion velka oli Urho Kekkosen valtakauden lopulla,vuonna 1980-81 noin 3 miljardia euroa.
Kekkosen jättämään perintöön kuului myös :Suomen omistivat suomalaiset itse.
Nivalassa on talo,jonka viisas emäntä pula vuosien aikanakin vaati pojiltaan,että maata ette saa koskaan myydä ja maanostoon otettu laina on maksettava,vaikka mikä tulis.
Ei voi kuin ihmetellä,näinkö tässä kävi:Suomea on myöty,syöty, velat kasvoivat?
