Harjurin blogi

PPO-osuuskunnan jäsenille on tulossa 100 euroa osuuskorkoja.

Ehtona, että osuuskuntakokouksen päätöksiä ei moitita.

Osuuskunnan hallinto oli kerännyt kokoukseen suuret määrät kuntien, seurakuntien ja monien yritysten ja yhteisöjen valtakirjoja, joilla sai  mieleisensä päätökset läpi.

Toivottavasti kokouksen päätöksistä tulevat moitteet ehtivät ajoissa ja viranomaiset alkavat viimein selvittämään, mitä on tapahtunut? Jatka lukemista ”Korpimökillekin laajakaistayhteys sadalla eurolla ja mökin hintakin nousee…”

Korkeimman oikeuden antaman tuomion mukaan Riihi-Säätiö hankki avustuksia Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA:lta väärillä tiedoilla: yli kymmenen  vuotta kestänyt Riihi-säätiön petosjuttu on päättynyt ankariin tuomioihn.

Itella/Postikaan  ei antanut Savenmaalle oikeita tietoja. Posti Group OyJ, ent. Itella, sai perusteetonta etua, rahallista hyötyä laskuttamalla nekin jakelut, joita ei jaettu.

Väärien tietojen vuoksi mm. ykkösosoitteettomien jakeluitten kimppulaput oli täytetty väärin ja Savenmaan toriautomainokset eivät ohjautuneet perille, vaan hävitettiin niiden saavuttua  postin jakelutoimipaikoille. Jatka lukemista ”Riihi-säätiö ja Itella/Posti Group OyJ hyötyivät vääristä tiedoista”

Avoin, julkaisuvapaa kirje:

Arvoisat Nivalan Keskustan kaupunginvaltuutetut

Viimeisessä PPO:n Ouuskuntakouksessa käytettiin äänioikeutta runsaslukuisesti myöskin valtakirjojen perusteella.

Ääniä annettiin huomattavasti enemmän, kuin paikalla olevien kokousedustajien määrästä saattoi päätellä. Jatka lukemista ”Valtiollisissa ja kunnallisissa vaaleissa ei enää kukaan äänestä toisilta saaduilla valtakirjoilla….”

Revon Sähkö myytiin aikoinaan Nivalan kunnan tahdon vastaisesti.

Nivala on kuitenkin sijoittanut ”Reporahat” tavalla, josta sanotaan olevan kunnalle hyötyä.

Miksi näin ei menetelty Pohjanmaan Puhelinosuuskunnan osuuksien kanssa?

Onko menettely ollut Nivalan edun mukaista, jättää PPO:n kautta kunnallemme kuuluvaa varallisuutta osuuskunnan kaapanneitten tahojen hallintaan?

Viimeinen Osuuskuntakokous osoitti meille, miten PPO:n hallinto edelleen tulkitsee osuuskunnan sääntöjä mielivaltaisesti. Jatka lukemista ”Harjuripojan kirje Nivalan kaupunginvaltuuston keskustalaisille valtuutetuille”

Satavuotta tänään täyttäneen Nivalan Järvikylän Osuuspankin juhlassa oli mukava tavata opiskelukaveria viiden-, kuudenkymmenen vuoden takaa.

Opiskelua sekin oli, kun tänään Osuuspankin 100-vuotisjuhlasitelmän pitänyt, emeritus valtiosihteeri Raimo Sailas ja me muut Nivalan kirkonkylän kossit ja tytöt opiskeltiin yhdessä kansakoulua.

Päivällispöydässä Raimo Sailas muisteli kanssamme opettajiamme, Aino Junttilaa ja Anni Myllymäkeä.

Koulussamme ei ollut järjestyshäiriöitä, vaikka yhteen luokkaan oli tungettu yli 40 koululaista.

Raimo Sailaksen ikäluokka pääsi aloittamaan keskikoulun v. 1957, kansakoulun viidennen luokan jälkeen.

Keskikouluun oli pääsykoe, jonka läpäiseminen lienee ollut kaikille Sailaksen sisaruksille helpoimpia tehtäviä.

Harjuripoika lähti yhdessä Palokankaan Tuomon kanssa, ainoina Niemelän Olavin luokalta v. 1961 yrittämään ja iloksemme päästiinkin molemmat pääsykokeesta läpi. Aloitimme samana syksynä keskikoulun ”vanhoina miehinä”, seitsemän kansakouluvuoden jälkeen.

Raimo muisteli Nivalan Kunnallisen Keskikoulun lukukausimaksun lisäksi oppilaitten maksaneen myös kouluruuasta, ainakin alkuvuosina. Lukukausimaksu oli 35 markkaa vielä v. 1965.

Sailaksen perhe hoiti Ilmatieteen laitoksen säähavaintoasemaa Nivalassa yli 40 vuoden ajan.

Raimo arveli, että asema uskottiin heidän hoitoon sen vuoksi, että perheessä oli jälkikasvua hoitamaan tehtävää.

Nyt vasta ensikerran kuulin häneltä, että sääaseman hoito oli ympärivuorokautista, kolmen tunnin välein tehtyä sään muistiin merkitsemistä ja välitöntä raportiointia Ilmatieteen laitokselle, siis kolmen tunnin välein?

Oli päivystysvuorolaisella jääneet yöunet lyhyiksi.

Tehtävä on ollut vielä Raimon nuorimman veljen, Sepon vastuulla, että pitkä on ollut Sailaksen perheen vartiovuoro.

Ei voi tänäänkään Suomessa olla niin, ettei nuorilla saa teettää töitä, antaa vastuuta, pientä palkkaa, kannustusta?

Harjuripoika ei malttanut olla juhlatilaisuuden päivällispöydässä esittelemättä näkemyksiään Sailakselle:

Meillä on metsissämme kevyttä raivaustyötä, johon nuoret pystyvät ja ainakin osa niistä siihen vielä lähtee, perkaamaan taimikoita, risukoita.

Työvälinekin siihen on yksinkertainen, työturvallinen Raiva-veitsi.

Tottakai muistin kertoa osuuspankin juhlassa myöskin Sailakselle meneillään olevasta puhelinosuuskuntaoperaatiosta, johon liittyy huomattava valtion, kuntien ja seurakuntien varallisuuden siirto pörssikeinotteluun.

Sailaskin on myös selvillä siitä, että osuuskunnan purku toisi em. pääomat takaisin yhteiskunnan, sekä osuuskunnan jäsenten omaan- ja verottajan käyttöön.

Esitin myös omia arvioitani, mitä merkitystä on sillä, että osuuskunnan varoja sijoitellaan 15 miljoonaa euroa riskilliseen yritystoimintaan:

15 miljoonaa on iso raha Osuuskunnan varoissa, mutta merkityksetön pääomamarkkinoilla, joilla pankit jakavat  tuon summa PPO:nkin alueella yritys-, ym. luottoina muutamassa päivässä?

Emeritus valtiosihteeri Raimo Sailas kävi paikallispankkiväen tarkasti kuuntelemassa juhlaesitelmässään läpi ne kriisit, jotka peräjälkeen Suomessa on kohdattu.

Hän keskittyi pisimpään -80 ja -90 luvun taitteen talouskriisiin, sekä lopuksi  v. 2007 alkaneeseen taloutemme alamäkeen, josta ei olla vielä nousuun päästy.

Harjuripoika onnittelee 100-vuotiasta Nivalan Järvikylän Osuuspankkia ja ansiomerkkien saajia.

 

Harjuripoika

Kiitos siitä vahvasta kannatuksesta, mitä me opposition äänellä puhuneet saimme, etenkin nivalaisilta eilisessä PPO:n Osuuskuntakokouksessa.

Kysyä voimme tämän jälkeen vielä, miksi kunnnat, valtio, seurakunnat eivät ole olleet kiinnostuneita osuuskunnan alueella olleitten puhelinliittymien  kohtalosta?

Kun puhelintoiminta myytiin ja niistä saatuja rahoja ei mukamas voida osuuskunnan purkamisen avulla palauttaa jäsenille veroseuraamusten vuoksi, niin herää kysymys: Miksi ei kuntia, seurakuntia ja valtiota  kiinnosta tieto, että ko. purku toisi heille verotuloja osuusmaksujen palautuksen lisäksi? Onhan Suomen valtiolla, kunnilla ja seurakunnilla ollut käytössään, verotusoikeuden ja verojen perimisvelvollisuuden lisäksi tuhansia puhelinliittymiä Pohjanmaan Puhelinosuuskunnan alueella?

Jatka lukemista ”Kunnat, valtio ja seurakunnat eivät ole olleet kiinnostuneita osuuskunnan alueella olleitten puhelinliittymien kohtalosta?”

Vastine on totutun tapaan pitkä, yhteensä siinä on sivuja 59 kpl.
Se sisältää sivutolkulla selvitystä siitä, miten Postin lakimiehet tulkitsevat monisanaisesti omia sopimuksiaan ykkösosoitteettomien Savenmaan toriautomainosten jakeluista vuosina 2004-2007.
Sopimustulkinnat menevät ristiin tiekuljetussopimuslain kanssa.
Kiila-ryhmässä on  lakimiesten lisäksi  muutama maallikko pientä Savenmaata puolustamassa jättiyhtiö POSTI GROUP OyJ:tä vastaan.
Olemme pitäneet, että olemme olleet kantajana tässä jutussa yli kahdeksan vuotta.
Nyt alkaa näyttää yhä enemmän siltä, että joudumme edelleen puolustautumaan Postin asianajajien, Jyrki Siivolan ja Peter Karlssonin yhä härskimmiksi käyviä, totuuden vastaisia väitteitä vastaan.

Kiila-ryhmässä ollaan levollisia.
Valheelliset väitteet kaatuvat vielä näillä käräjillä..

HARJURIPOIKA

Ehkä se on hyvä ajatus yhtiön hallinnossa mukana oleville päättäjille, konsulteille, asianajajille, kaikille niille, jotka voivat laskuttaa palkkioita, bonuksia, provisioita, jne?

Sen vuoksi: keskustelu Osuuskunta PPO:n hallinnon ja sitä vastassa olevan opposition välillä jatkuu…

Hallintoneuvoston jäsen Markus Ahokangas on loukkaantunut henkilökohtaisesti ja nimittää meitä, kanssaan eri mieltä olevia opposition henkilöitä tappelijoiksi? Kuitenkin viime osuuskuntakokoukselle kaikki hallinnon tekemät esitykset menivät äänestyksessä opposition äänillä nurin?

Osuuskunnan hallinnossa olevasta liiketoiminta- ja sijoitusosaamisesta antaa hyvän kuvan Osuuskunta PPO:n tytäryhtiönsä kautta 56,76 %:sti omistaman ja hallinnoiman Datame Oy konsernin talousluvut: Tilikaudella 2012 ko. konserni tuotti 7 milj. €:n liikevaihdolla 8 milj. €:n tappiot. Tuon liikevaihdon tekemiseen ko. konserni lisäsi velkaansa n. 17 miljoonasta n. 25 miljoonaan euroon.

Datame Oy -konsernin johto käytti kahden vuoden aikana pelkästään konsernin hallintoon n. 1,7 milj. €.

Rahaa on kulutettu sumeilematta konsernin tappiolliseen toimintaan, millä ei ole ”tuettu, eikä kasvatettu aluetaloutta edistävää tuotantoa, työpaikkoja, hyvinvointia”, jne.

Tästä huolimatta PPO:n hallinnossa ollaan nyt suuresti huolissaan aluetaloudesta?

Nyt Osuuskunnassa sen johdon toimesta harjoitellaan alueellemme suunnattua sijoitustoimintaa ja tarjotaan osuuskunnan jäsenille mahdollisuutta tehdä kauppaa omistamillaan osuuksilla?

Toimitusjohtaja Peltomaa lupaa kauniisti, että isovanhemmatkin voisivat nyt halutessaan lahjoittaa osuuksia lapsenlapsilleen vaikka ilmaiseksi.

Pari vuotta sitten hallinnon taholta oltiin syvästi huolissaan, että jäsenille voi osuuksien johdosta tulla veroseuraamuksia?

Johtuiko osuuskunnan hallinnon holtiton rahankäyttö siitäkin, että se sai itsekin ottaa reilusti velkaa, koska luottojen saatavuus ei ole ollut Suomessa enää ongelma?

OP-ryhmän pääjohtaja Reijo Karhinen sanoo yritysluottojen kasvaneen Suomessa vuosien 2008-2014 aikana 23 %. Samassa ajassa investoinnit ovat vähentyneet maassamme 19 %. Karhisen mukaan valtaosa OP-ryhmälle jätetyistä yritysluottohakemuksista hyväksytään. Hän mainitsee koko Euroopassa kisattavan hyvistä yritysasiakkaista, joille suorastaan työnnetään rahaa ja hyvin alhaisella korkomarginaalilla. ”Suomessa ei ole ollut koskaan aiemmin näin paljon rahaa tarjolla.” Näin siis OP:n pääjohtaja Reijo Karhinen MT lehdelle 6.3 2015.

PPO:n johto on esitellyt meille lehdistössä edellisen tilikauden hyviä liikevoittolukuja. Niitä voittoja ei ole syntynyt, enkä usko koskaan syntyvänkään sijoittelemalla osuuskunnan varoja akkunateollisuuteen, eikä minkäänlaiseen muuhunkaan yritystoimintaan.

Näissä sijoitusharjoituksissa osuuskunnan riskit ovat todella suuret, koska hyvät yritykset eivät maksa lainaamastaan rahasta niin suuria korkoja, että PPO Sijoitus voisi yhtiönäkään edes menestyä.

Reijo Karhisen mukaan yritykset ovat käyttäneet lainaamansa rahaa runsaasti muuhun kuin investointeihin? Olemme saaneet aivan tarpeeksemme kuulla ja nähdä, kuinka raha- ja finanssimaailmassa, suuryhtiöissä, jne. jaetaan johdolle, konsulteille, asianajajille,sekä myös hallinnon luottamusmiehille palkkioita, bonuksia ja korvauksia em. Datame Oy -konsernin tapaan työstä, jota he itse pitävät siitäkin huolimatta korvaamattoman arvokkaana tavalla, mikä ei ole tavallisen ihmisen käsitettävissä.

Osuuskunta PPO:n tilikertomuksia tutkiva, osuuskunnan johtoa vastassa oleva oppositio on oikeassa siinä, että osuuskunta on lopettava ja sen varat jaettava osuuskunnan jäsenille.

PPO:n nykyistäkään hallintoa ei pidä päästää jakamaan rahojamme itselleen, eikä muihin yrityksiin.

Opposition kanta on aivan oikea ja minä kannatan sitä.

 

Harjuripoika

Toisin kuin nyt v. 2015 tänä sunnuntaina, koulujen hiihtolomien loppuessa, oli sunnuntaina 7.3. v. 1965 26 astetta pakkasta näillä Nivalan lakeuksilla.

Tänään 8.3.2015 sunnuntaina on lämpöasteita 3,5 astetta, vesi lentää maanteillä autojen rattaista. Hyvin silti tänäänkin aamupäivällä luisti Hiitolan ladulla suksi, vaikka vettä tihuuttti..

Tuona maaliskuun sunnuntaina, 50 vuotta sitten oli serkku Tellervon häät Sahanperällä, Jokirannassa. Terveiset vaan teille sinne Euraan, hyvin on liittonne kestänyt nämä vuosikymmenet!

Maanantaina 8.3.1965 alkaa koulu. Mutta kun kuulolaite on rikki, on se hyvä syy poistua luokasta ja mennä kotiin.

Luokanvalvoja, maisteri Hanna Kujala, poissalovihkoa tutkittuaan, hetken mietittyään totesi, että poissolon syy on pätevä. Itsensä, lähes yksinhuoltajana toimivan koululaisen oma allekirjoitus riitti huoltajan paikalle nimen allekirjoitukseksi.

Koulusta Kuuselaan mennessä on poikettu Osuuskassaan ja Sosiaalitoimistoon.

Huomenna 9.3. on Ouluun lähtö OYS:iin, lääkärin tarkastukseen ja noutamaan uutta kuulolaitetta, joka  sieltä on luvattu.

Kuitenkin kävi niin, että uutta kuulolaitetta ei annettu, vaan luvattiin korva leikata heti, kun koulu loppuu.. Mutta lääkkeitä  siellä määrättiin ja tarkistuskäynnille Ouluun kahden viikon välein.

11.3.1965 on nuorimies ostanut ensimmäisen parranajokoneensa, jonka hinta on kalenterin mukaan ollut 45 markkaa.

Lumipyryisen päivän ohjelmaan on kuulunut koulun hiihtokilpailut ja illalla on oltu Seuralla, mikä tarkoittaa Nuorisoseuraa..

Apteekista haetut korvalääkkeet ovat maksaneet 26 markkaa.

Apteekki oli tuolloin,kuten oli ollut jo vuosikymmenet Jaakolan mutkassa, Sillankorvaa vastaapäätä, lähellä Heikkilää. Apteekkari Lyyli Salmisella oli kissoja,jotka keväisin olivat usein hukasssa. Nivala-lehdessä oli ilmoitus kadonneesta apteekkarin kissasta, jonka löytäjälle luvattiin hyvä löytöpalkkion. Kissojahan kylillä riitti ja moni niitä vei apteekkiin, mutta ei saanut jokaisesta kiinniottamastaan kulukukissasta luvattua löytöpalkkioita?

Lauantaisin ei -60 luvulla laiskoteltu, vaan lapset olivat koulussa ja aikuiset kävi töissään.

Lauantaina on ollut saksan koe. Saksan opettajamme oli Anna-Maija Nisula, jonka kaikki me hyvin muistamme tehokkaana saksan maikkana.

Harjuripoika on saanut iltapäivällä velimieheltään vastuullisen tehtävän, ottaa Kuuselan navetasta emakko kuljetushäkkiin ja viedä se Fergulla Heikkilän karjulle astutettavaksi.

Heikkilän sikala oli sen pitkän navetan eteläpäädyssä, toisessa päässä, pihan puolella olivat lehmät.

Karjakeittiön päädyssä oli tuulimoottori, joka nosti Malisjoesta vettä suureen navettaan.

Tuon Kyösti Kallion nuorena miehenä rakentaman navetan tuulen voimalla pyörivä siipipyörä oli se maamerkki, josta siihen aikaan jokainen syrjäkylältäkin tuleva tiesi ja näki, missä Heikkilä on.

14.3. on erikoiset  merkinnät Maatalouskalenterissa 1965: Meijeri on pysähdyksissä. Syytä ei ole meijerin seisokkiin laitettu, mutta tuskin siellä lakkoiltiin?

Toinen merkintä on, että velipoika Niilo on tuurannut Knuutin Paavoa meijerireissulla: Paavolla oli meijeriajossa vuoronperään kaksi hevosta, mustaharjainen, ravikilpailussakin hyvin pärjännyt ruuna Armon Poika ja se tamma, jonka emä oli Paavon veljen, Erkin omistama hullunkovakävelyinen tamma.

Julun Tuomo kertoi minulle sen tamman nimenkin hiljakkoin, mutta nyt se jo unohtui.

Varmaan Niilo on ottanut Armon Pojan meijerikärryn eteen?

Paavon tamma oli vielä hullumpi kävelijä, se meni kävelyä kovempaa kuin huonommat ravia.

Pajarannan kohdalla, Knuutinkujan viimeisillä maitolavoilla ei voinut enää pysähtyä, vaan tonkat piti saaja vauhdissa lavalle. Tamman liikkeelle lähdöt oli niin äkäisiä, että aisantampit tahtoi katkeilla.

Maaliskuun kolmas viikko koulussa on mennyt kokeineen, joita on ollut melkein joka päivä. Säitten puolesta viikko on ollut sateinen ja kolea.

Kuka muistaa sen seuraavan talven 1966, niin se onkin säitten puolesta ollut kovaa pakkasta, paksuja hankia, mutta ne olivat kuukausikaupalla kantavia.

Tammikuussa silloin satoi puhdasta vettä ja paksut hanget jäätyivät traktorilla ja autoilla ajettaviksi.

 

Loppuviikolla on saatu vapaatunteja koulusta, kun opettajia on ollut sairaana.

Vilho Airaksinen, filosofian maisteri, oli yksi  niistä monista  opettajistamme, jonka  oppitunteja olisi kannattanut tarkkaavaisemmin  minunkin kuunnella. Airaksisessa on jotain erikoisesti mieleen jäänyt ja sympaattisuutta..

21.3. ollaan yhdessä Harjun Juhanin kanssa viety Nuorisoseuran onnittelut Tuiskulan 40-vuotisjuhlaan ja Urheiluseuran uuden toimitalon vihkiäisiin. Nykyisin Tuiskula poteee käytön puutetta, nykynuoriso ei tyydy moisiin urheilutiloihin, eikä tanssi- ja diskotoiminta tuo tuloja..

Viikko on päättynyt lauantaina Onnelan miesten mukana jäitten nostokökkään.

Piikillä, paikalla, missä Pahaoja laskee Kalajokeen, sahattiin jokijäätä isoiksi paloiksi, jotka vejätettiin hevosella avannosta ylös. Jäät ajettiin Metsänhoitoyhdistyksen kellariin, jossa säilytettiin kevätistutukseen tulevat puuntaimet.

Metsänhoitoyhdistyksen neuvojana oli tuolloin myös metsäteknikko Kalevi Huhtala. Talo, missä Huhtalat asuivat, taisi olla kylmä, koska sinne piti usein mennä pilkkomaan halkoja.

Kalevi maksoi reilusti Harjuripojalle halon teosta, jossa tuona, kuluvalla viikollakin oli käyty.

Pyhätyötä ei tuohon aikaan suosittu, sitä piti vähän salaa tehdä: Marianpäivänä 28.3. on navetoitu, kuten aina sunnuntainakin kuului, mutta sen ohessa on jauhettu sioille jauhoja ja luotu karsinat sikalassa.

Syykin ylimääräiseen navettahommaan on, koska sunnutai-iltana on yöjunassa menty Ouluun lääkäriin.

”Täysi juna”, lukee kalenterissa.

Maanantaina OYS:in lääkärit tutkivat korvapotilastaan ja määräävät leikkausta varten tulemaan osastolle 1. päivä kesäkuuta.

Iltapäivällä, Ylivieskaan menvää junaa ootellessa, on ostettu Oulun kaupoista nylonpaita ja työpusero.

Tiistaina on luokka ollut metsäretkellä Salmelan Jussin johdolla. Retkikohdetta ei ole merkitty ylös.

Keskiviikkona ovat Eino ja Ilkka ainoina V A luokan oppilaina ilmoittautuneet matikkalinjalle.

Einosta tulikin Keskipohjanmaan Kirjapainon ja koko sen lehtiyhtymän johtaja.

Ilkasta tuli rakennusinsinööri ja pyöritti isohkoa oululaista betoniyritystä eläkkeelleen asti.

Keskiviikon kohdalla lukee vielä: Aino Veteläsuo piti onnistuneen nykyhistorian tunnin, aihe:”Vietnamin selkkaus”.

Päivä on ollut kirkas kevättalven päivä.

Voimistelutunnilla on tehty mittaus ja punnitus: paino 71 kg, pituus 171,5 cm

Voimistelun opettajana on ollut Risto Viiperi.

Pankista haettu 60 markkaa ja apteekista korvalääkkeitä 46,40 markalla.

 

Jatkuu..

 

HARJURIPOIKA

 

jk.

Minun piti viime maanantaina mennä OyS:iin Kuulokeskukseen, mutta soittivat sieltä, että ette saakkaan  tulla, koska lääkärit ovat sairaana.

Aamulla on uusi vastaanottoaika ja sinne ajellessa tulee jälleen mieleen monet reissut samoissa merkeissä..

Kyllä 50 vuotta on lyhyt aika..

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Harjuripoika on laitellut keskikoulupoikana vuonna 1965 Maatalouskalenterin sivuille päivittäin merkintöjä.

Kirjoitussarja on lisäksi vuoden 1966 Maatalouskalenterin merkintöjen perusteella luettavissa kohdassa ”Harjuripoika”.

Koska on noista ajoista kulunut 50 vuotta, halusin selata kalentereitani uudestaan ja laitella näitä esille..

Maatalouskalenterin 1965 alkusivulta löytyy muistiinpanoja vuodelta 1964:

”Keväällä 1964  Tapio ja Marja-Terttu muuttivat Kuuselaan. Jatka lukemista ”Nivalan yhteiskoulun V A luokalla v. 1965 ja naapuritaloissa renkipoikana…”