Nivalan navettojen lietelannan talteenotossa siirrytään uusiin,ympäristöllemmekin hyviin hankkeisiin.
Uusi jättilantala,onkin suurempi,kuin mitä on mihinkään tehty.
Lantalan ja navetoiden välille on alkamassa vähän isompi sonnanajo,mihin mekin ,-50 luvun pojankossit pääsimme joka kevättalvi, hevosajureiksi ja talikkomiehiksi.
Lietelannan ajosuunta kääntyisi navetoilta,pelloilta asutuskeskukseen päin?
Kalustot ja lietelannan käsittelymenetelmät kehittyvät jatkuvasti,mutta huolta ja pelkoa asukkailla silti on:
Vahinkoja sattuu puhtaan juomavedenkin jakelussa,jätevesipuhdistamoissa tapahtuu usein häiriöitä.
Ollaanko Valiossa täysin vakuuttuneita,että asutuskeskuksen viereen rakennetussa laitoksessa hallitaan homma 100%:sti , aiheuttamatta koskaan haittaa,tai vahinkoja ympäristölle ?
IMAGO JA ARVOT OVAT YRITYKSILLE,VALIOLLEKKIN YKKÖSASIA?
Lietelantalaitoksen suunnittelu asutuksen ja rakennetun ympäristön läheisyyteen, on huono imago- ja arvovalinta Valiolle.
Nivalan rakennuskaava-alueella on rakennusmaankäyttö tähän asti ollut harkittua ja suunnitelmallista.Teollisuusrakennukset on ohjattu erilleen asuinalueista,joten asukkaiden asumisviihtyvys on voitu turvata.Kuntalaisten kiinteistöjen arvoa ei ole heikennetty sijoittamalla teolllisuutta asuntojen läheisyyteeen.
Onkohan jättilantalan sijoituspaikkaa valittaessa huomiotu mm ,millä polttoainekustanuksilla rahdataan miljoonat sontakuutiot Tiilimaan ylikäytävän toiselle puolelle?
Suurilla lietekuormilla on liikenneympyrässä väistettävä risteävää liikennettä ja sen jälkeen vasta voi moottorin kierroksia lisäämällä nousta ylikäytävän päälle.
Heti myötämäkeen raskaalla lastilla jarrutetaan,ennen purkupaikalle johtavan tien risteystä….Ylimääräistä naftaa palaa tuon ylikulkusillan takia,sekin kannattais ottaa laskelmissa huomioon?
On varmaan jo tiedossa,paljonko enemmän lietteen ajoa tulee rautatien Eteläpuolelta,useitten suurten navettojen lietesäiliöistä?
Talonpoikainen rakentaminen osasi huomioida asuinympäristön turvallisuuden : Tulipalovaarankin takia riihet rakennettiin kauas asuinpihoista.
Monet muistavat Heikkilän risteyksessä olleen suuren Puimalan ,joka purettiin Kokkola-Kajaani tien alta.
Puimalan yhteydessä oli raamisaha. Puimala oli tehty lähelle viljapeltoja,metsät olivat silloinkin kaukana.
Matti Kivijuuren tallettamassa valokuvassa Puimala ja vanhat riihet näkyvät taustalla.
Nivalan kirkonkylän vanhat riihet ja elosuojat olivat usein kauempana muista talousrakennuksista ja asunnoista.
Paloturvallisuuttakin oli ajateltu ; riihet saattoivat syttyä palamaan..
Alla olevassa -60 luvun M.Kivijuuren valokuvassa voidaan havaita: Talonpoikaisen rakentajan,aikansa tuotanolaitosten sijoittelua:
Vasemmalla puimala,joka oli uusin rakennus.Kaksi piippuinen rakennus on viljankuivaamo,sen jälkeen vilja-aitta ja kaksi latoa.Oikeanpuoleisen,pitkän lautarakennuksen takana on vanha riihi,.Rakennukset olivat usein kaukana asuinrakennuksista.Ainoastaan navetat ja tallit rakennettiin lähelle eläinten hoidon takia.
Vasikkahaan vasemmassa laidassa on Puimalan nurkka.Puimala purettiin Kokkola-Kajaanitien takia..
Viljankuivaamo oli Korpihaan tien suussa..Stenroothin ja Mattilan Martin rekat toivat apulankuormat kuivaamon luo ja siitä ne ajettiin hanikileillä Korpihaalle ja Kiekolle ,samalla ,kuin tuotiin heinäkuormia palatessa navettaan.
Musta rakennus on Heikkilän Puimala,joka purettiin -60 luvun aluussa,kun Kokkola Kajaani tie rakennettiin Nivalan kirkonkylän ohi.Savupiippu on tiilitehtaan piippu,joka on ollut lähellä Metro Tukkua,Kivisaarella.
Osuuskaupan Viljavaraston valkoista siiloa ei ole vielä tehty..
Rukiinleikkuu ja kuhilaalle laitto, oli kovaa työtä.Kuvassa näkyy myös viikate,maassa pystyssä ja juomatonkka!
Veikko Kallio päätti loppuvuonna 1966 ,siirtää tuon raamisahan Heikkilän metsien keskelle.
Pöhölölässä ,Sarjankylän takana oli valmis ,kovapohjainen kenttä, vanhan tervahaudan paikan vieressä,samoin pirtti työmiehille ja tallit hevosille.
Nivalan keskustan rakentaminen oli alkanut ja tarvittiin lankkua ja lautaa,mm Kiviahteen Lauri rakensi liiketaloja,jotka ovat vieläkin olemassa Nivalan katukuvassa.
Pöhölään rakennetulle, yhden raamin sahalaitokselle tukit ajettiin hevosilla ,suoraan sahureitten eteen.
Raamin siirto Haapaveden puolelle tulevalle sahan paikalle, oli oma operaationsa.
Raamin peruskiveen oli valettu kiinni, yli metrin pituisilla pulteilla valurautainen raamin jalusta,jota ei voitu särkemättä irroittaa siirtoa varten.Peruskivi saatiinkin ehjänä traktorin lavalle matka ylikulkusillan kautta Sarjankylän tielle alkoi.
Kuvat Matti Kivijuuren valokuvista:
Kivi on kooltaan noin 140x150x130 cm.Plajonkohan betonikuutio painaa?
Kullervo-serkku nosti Hydro Master kaivurilla peruskiven ylös. Super Majorin vetämällä peräkärryllä,iso betonimöykky lavalla noustiin ylikulkusillalle.Kullervoakin nousu pelotti.Vauhtia pystyi ottamaan ennen ylikulkusiltaa.Nykyistä liikenneympyrää ei tietenkään tuolloin ollut edes suunnitteilla.
Ylikulkusillan jälkeen ei Kullervo uskaltanut jarruihin koskea,vaan turvahytittömän traktorin piti antaa mennä mäkeä alas omalla painollaan ja toivoa,että monta tonnia painava möykky pysyy lavalla.
Raami koottiin uudelle paikalle pystyyn, ehjän valurautaisen jalustan päälle ja se toimi.
Raamisaha oli katettu.sahurina Antti Heiska,Viirelän Antti,joka kuvassa oikeanpuoleinen mies.
Vasempana seisova mies tuntematon.Kuka tunnistaa?
Alemmassa kuvassa Viirelän miehet turnipsin nostossa..Talven hakkuuhommat eivät ole vielä alkaneet..
Suometsien kuivatuksen jälkeen nuot sydänmaat kasvoivat pikkutukkia.
Veikko Kallion idea oli: Ajetaan hevosvoimin tukit suoraan kannolta sahalle.
Valmista lautaa ja lankkua sahalta kuormattiin autojen ja traktoreitten lavoille vietäväksi Nivalankin rakentajille.
Logistiikka sanaa ei tunnettu -60 luvulla. Hevos- ja miesvoimia osattiin käyttää taloudellisesti.
Kannattaako vielä harkita tätäkin:Onko muita vaihtoehtoja,kuin lannanjalostuslaitoksen laskettava purkuvetensä Malisjokeen?
- Kivijuuren valokuvista löytyy useita kuvia Nivalan keskustan halki virtaavasta Malisjoesta.Vuoden 1957 kuvassakin joki on Jaakolan sillan edessä pohjaan asti kuiva.Kivien välistä me pojankossit poimittiin käsin ”partakaloja”.
Rysän kiinnityspuita Malisjoessa näkyy tämän kuvan vasemmassa reunassa
Nykyiset pohjapadot keräävät kuivina kausina jokivettä,mutta se on silloinkin kuivan kesän seisovaa vettä.
Matti Kivijuuren kuvia löytyy lisää,klikkaamalla tästä!
Kuvia on useassa osassa,joten avaa tästä vuoronnperään ne kaikki..
Harjuripoika